Apple Arcade

[kaulahuivi]

Apple Arcade. Tänään se avautuu! Kohta pääsee pelaamaan toisenlaisia pelejä.

[IIIMacci]

Kiva et ketju löyty mut ei ole ottanu tulta alle. Kysyisinkin aiheeseen liittyen suosituksia Arcadesta. Ittellä on Apple One mutta hyvin vähän kerenny testailee tarjontaa…

Eli suosituksia Arcade-peleistä tänne

[Ötsi Vik]

Mulla oli Arcade pari vuotta käytössä, mutten yhtään muista mitä pelasin. Siellä oli ainakin vielä silloin niin kamalan huonoja pelejä, että lopetin tilauksen. Voisipa taas katsoa, olisiko sinne tullut vuoden aikana edes yksi kiinnostava peli.

[Jonesy]

Zelda-faneille kotimaiset Oceanhorn ja Oceanhorn 2, suorastaan räikeän törkeitä Zelda-klooneja mutta erittäin päteviä pelejä kumpikin.

What the Golf ja What the Car absurdin huumorin ja pulmapelien ystäville.

Limbo+ jos tämä nykyklassikko ei ole vielä tuttu.

Riptide GP: Renegade oli positiivinen yllätys ajopelinä kaikessa simppeliydessään.

Monument Valleyn tekijöiden lintubongaussimulaattori Alba tehokkaaseen stressinpoistoon.

Nuo nyt tulivat ensimmäisenä mieleen, olen minä tainnut jotain muutakin tuolta pelata, mutta noilla päässee alkuun.

[Ötsi Vik]

Ai niin, tosiaan, Limbo on aivan jepa. En tosin pelannut sitä aikoinaan Arcaden kautta.

[jopo-kissa]

Iso suositus myös täältä Alballe, erinomaisen hauska pieni seikkailu. Oceanhorn 2 myös oikein hyvä peli, joskin pelin loppu on selvästi jotenkin juosten kustu. 80 tai 90 % pelistä on kuitenkin erinomaista. Chronos Dungeon on tällä hetkellä pelattavana ja se on ihan ok ylhäältä päin kuvattu toimintapeli, ei mielestäni yhtä hyvä kuin Oceanhorn 2.

Helpot pois ensin (näitä Apple kait esittelee kaupoissa esillä olevissa tietokoneissaan):

Beyond a Steel Sky on jatko-osa Beneath a Steel Skylle, seikkailupeli vuodelta 1994. Jos Broken Sword ovat tuttuja niin Beyond a Steel Sky on aika samanlainen, erinomainen peli omassa genressään, joskin pulmat eivät ole enää yhtä vaikeita kuin 1990-luvulla.

Fantasian on eeppisen mittakaavan fantasiapeli klassisten Final Fantasyiden luojan Hironobu Sakaguchin Mistwalker-studiolta. Todella tiukaksi hiottu taistelumekaniikka ja kauniit dioraama-taustat. Klassikkokamaa, jos JRPG-peleistä tykkää.

Sayonara Wild Hearts on erittäin hyvä "rytmipeli", joka luultavasti joko toimii tai ei toimi riippuen siitä, miten soundtrack kolahtaa. Itselleni Daniel Olsénin ja Jonathan Engin säveltämä original soundtrack toimii sen verran hyvin, että kuuntelen sitä joskus vapaa-ajallanikin ja toisinaan pelaan pelin läpi yhdeltä istumalta, vähän niin kuin kuuntelisin musiikkialbumin alusta loppuun. Jos musiikki taas ei kolahda niin... no, pelielementitkin ovat ihan toimivia, mutta ehdottomasti tämä itselleni eniten kokonaisuus, enemmän kuin osiensa summa.

Spyder on ihan viihdyttävä peli, pienellä hämähäkkiagentilla liikutaan 3D-maailmassa tavalla joka ei ihmiselle toimi. Ei ole mitenkään erityisen haastava peli, mutta grafiikat ovat hienot ja 60-lukulainen Moonraker-agenttimeininki on viihdyttävää. Jos haastetta haluaa niin kampanjan jälkeen voi kokeilla päivittäin vaihtuvia time attack -haasteita.

The Pathless on 3D-toimintapeli jossa ammutaan jousella, liidellään kauniissa maisemissa sidekick-kotkan kanssa ja taistellaan maailmaa korruptoivaa pahuutta vastaan. Ei ehkä pääse graafisesti täysin oikeuksiinsa PS5, Xbox X ja muihin multiplatform-versioihin verratessa mutta kuitenkin tyylitelty visuaalinen ilme kantaa pitkälle vähäisemmilläkin yksityiskohdilla.

Sitten muutamia harvemmin mainittuja nostoja:

Tsekkiläiseltä Amanita Designilta on kaksi erittäin suositeltavaa peliä: Pilgrims ja Creaks. Jos Samorost on tuttu peli niin samanlainen absurdi, hieman unenomainen tunnelma näissäkin, erittäin viehättävällä piirretyllä visuaalisella tyylillä toteutettuna. Pilgrims on lyhyempi mutta tarjoaa enemmän uudelleenpeluuarvoa useine haarautuvine mahdollisuuksineen, Creaks on pidempi mutta samalla suoraviivaisempi.

Air Twister on Space Harrier -tyylinen arcade-räiskyttely, jossa on Queenilta kuulostava soundtrack. Tarjoaa haastetta, ainakin ohjaimella pelatessa. iPadin näytöltä sormella huitoessa ampuminen saattaisi olla helpompaa.

GRIS+ on erinomainen tasohyppely, jossa on puzzlejakin. Pidin erittäin paljon visuaalisen tyylin ja äänimaailman yhdistelmästä. Stela on hieman samanlainen peli siinä mielessä että sivulta päin kuvattu hahmo juoksee erikoisissa maisemissa, mutta kokonaisuus ei ole yhtä hyvä kuin GRISissä. Maailmassa on kuitenkin enemmän vaaran tuntua ja tiettyä mystiikkaa mikä jää mieleen pelin jälkeenkin.

Little Orpheus on myöskin sivulta päin kuvattu platformeri. Parasta antia tässä on pelin kenttien pätkiminen tv-jaksomaisiin palasiin, jolloin peliä pelaa mielellään yhden "jakson" verran eli 15-25 minuuttia. Ääninäyttelijöiden hölinät ja taustatarina ovat ihan viihdyttävää seurattavaa.

Manifold Garden on 3D-ympäristöistä kaiken irti ottava 1st person puzzle-peli, jonka maailma on vähän kuin M.C. Escherin maalauksissa, tai Portalissa. Itse tykkäsin, mutta minimalistinen tyyli ja äänimaisema voi käydä vähän puuduttavaksi, etenkin jos jää pidemmäksi aikaa jumiin jossakin puzzlessa, kuten itse jäin "tetris-kentässä". The Bradwell Conspiracy on vastaavasti 3D-seikkailupeli, jossa manipuloidaan ympäristöä vähän Minecraft-tyylisesti, mutta maailma on muuten paljon todentuntuisempi ja juonikin löytyy. Discolored on kolmas 1st person puzzle-peli, joka luottaa vahvasti väreihin perustuvaan visuaaliseen ilmeeseen ja samalla myös eräänlaiseen unilogiikkaan.

Wylde Flowers on Harvest Moon -henkinen maatilapuuhastelu- & ihmissuhdepeli. Hyvin käsikirjoitettu ja ääninäytelty, vahva suositus.

Summa summarum, sanoisin että Apple Arcadesta löytää kyllä pelattavaa jos jaksaa vähän kaivella, jos on yleisesti kiinnostunut peleistä eikä pelkästään uusimmista AAA-megatuotannoista.

[Jonesy]

Komppaan myös Grisiä ja Manifold Gardenia, jotka unohdin omasta listastani. Oikein mainioita molemmat.

[IIIMacci]

Kiitos, ihan loistavia vinkkejä! Pitää laittaa pädi ruksuttamaan Josko sillä pelailisi muutakin kun CoCia