Jukava kirjoitti:Winukka puolella tilanne on aika erilainen kun uuten koneen voi ostaa halvemmalla ilman käyttistä, ja sitten kenties warettaa windowsin.
Menee ehkä hiukan OT:n puolelle, mutta menköön. Kerrotko tarkemmin missä ja miten tämä käytännössä onnistuu? Miten se Petri tai Petra Peruspuuceenostaja saa sen uuden markettiacerinsa tai edes puuceestore-hoopeensa hankittua ilman Windowsia, saati edes halvemmalla?
Kas kun jo sieltä PC:n alkuajoista lähtien Microsoftin paras ja itse asiassa ainoa myyntivaltti on ollut juuri se, että uutta PC:tä ei käytännössä saa hankittua ilman mikkisoftaa. Ei se perusostaja osaa edes vaatia/kysyä mitään muuta, ja lopulta PC-koneiden massamyynnin tuoma inertia pitää huolen status quon säilymisestä.
Sinulta ja minulta se uudenkin puuceen hankkiminen ilman wintoosaa vielä onnistuu, ainakin sen OEM-lisenssin verran halvemmalla, mutta se peruskäyttäjä ei toimi eikä ajattele samoin. Hän ostaa nimenomaan uuden valmiin tietokoneen, ei mitään käyttistä ja rautaa erikseen. Edes vaihtoehtovalmistaja Dellin sivuilta hän ei löydä kuin yhden ainoan miniläppärin, jonka voi halutessaan tilata Linuxilla, mutta ei ilman. Muissa malleissa käyttisvalikossa ei ole kohtaa "ei käyttöjärjestelmää", vaan pelkästään eri Windowsin versioita, joku niistä pakollisena. Nk. itse kasattuja kloonikoneita voi saada helpommin tyhjänä, mutta 90% niistäkin myydään käytännössä valmiina paketteina, wintoosa valmiiksi sisällä.
Vaikka PC-arkkitehtuuri on siis teoriassa kaikille avoin ja rautaa saa ainakin osina erikseen, tilanne ei käytännössä eroa paljoakaan Applen suljetusta systeemistä ainakaan sen peruskäyttäjän näkövinkkelistä. MS pyrkii toimimaan PC-puolella kuten Apple omallaan eli omimaan koko PC-puolen, vaikkei ko. rautaa itse teekään. Mikkisoftan pitää edelleen hengissä tuo vuosikausien Windowsin pakkomyynnin mukanaantuoma massan mahti ja sen inertiavaikutus, ei niinkään kopiosuojaus. Toisaalta mäkkipuolellakin kuka tahansa voi ostaa käytetyn mäkin ja warettaa siihen OS X:n. Rauta-arkkitehtuurien eroja oleellisempi syy käyttisten erilaisiin asennus- tai kopiointiestoihin lienee siis erilainen yrityskulttuuri.