Linux vs. OS X

[Diiba]

Linuxilla on puolensa, hyvät ja huonot. Huonoja puolia saan kyllä kiittää tietokoneosaamisen karttumisestani, kun joutuu korjamaan yhtä sun toista pikkuvikaa niin pidemmän päälle oppii ymmärtämään mitä tekee.
Kevyistä linuxeista,
Jos linuxia lähtee asentelemaan kannattaa ottaa joku käyttäjäystävällinen jakelu ensimmäiseksi, mieluiten sellainen joka on jo jollain tutullasi tai sukulaisellasi, että voi vähän kysellä (ubuntu on usein sopiva) ja siitä se kevyin mahd. valmiiksi suunniteltu paketti (xubuntu), katselee, tutkailee ja kokeilee. Kannattaa katsoa mistä pitää ja mistä ei ja sen jälkeen tutkia kyseisen distron foorumeilta tai wikistä, voiko asian korjata vaihtamalla jotain ohjelmaa tai asentamalla jotain uutta (Esimerkiksi openofficesta tarvitsin vain kirjoitusohjelman ja vaihdoin sen abiwordiin). Kun asentaa ja säätää siinä oppii kaikentyyppistä. Heti kun tuntee olonsa itseluottavaiseksi kannattaa vaihtaa kevyempään ikkunointiohjelmaan, itse tykkään käyttää niitä keveitä (fluxbox mm) tehokkaammillakin koneilla, jääpähän enemmän resursseja muulle käytölle. Usein vaihtamalla ikkunoinnin tai yleisesti jotain suurta ja graafista lopputulos on karu ja sitten pitääkin lähteä muokkailemaan config-tiedostoja ja vaihtelemaan kuvakesettejä. Jos on oppimismielellä liikenteessä se on mukavaa puuhaa. Ensimmäinen kerta jokaiseen on pitkäkestoinen, mutta seuraavalle koneelle distron asentaminen ja säätäminen käy jo luonnostaan.
Wlanista.
Wlan on kinkkinen juttu linuxilla, kannattaa valita wlan-kortti tuen mukaan ja maksaa vaikka sen parikymppiä ekstraa (on huonoja kokemuksia hinnan perusteella ostetuista korteista). Muistaakseni Airportille on tosin usein natiivi tuki. Useat wlan-ohjelmat on raskaita ja mielestäni epämiellyttäviä. Kannattaa kysellä apua guruilta ja muilta vanhoilta parroilta, josko vaikka sen verkkoon liittymisen saisi menemään automaattisesti käynnistyksen yhteydessä, usein näin onkin raskailla distroilla, mutta manuaalisesti kevennetyissä tuppaa jäämään kaikenlaista pois. Linuxboxilleni jouduin kirjoittamaan Bash-scriptin verkkoon yhdistääkseni. Uskoisin tosin, että jos olisin käyttänyt enemmän aikaa tiedonhakuun kuin vain pää seinään hakkaamiseen tulos olisi ollut parempi.
Raskaista distroista.
Raskailla distroilla pääsee kokeilemaan kaikenlaista, helpoimmillaan eivät eroa paljoakaan OS X kokemukesta, jonkinverran enemmän vaativat säätöä, mutta säätö on mukavampaa kuin windowsilla, koska se on suurimmiltaosin vapaaehtoista. Virusvapaus ja valinnanvapaus on mukava yhdistelmä.

[Matt]

"Wlan on kinkkinen juttu linuxilla, kannattaa valita wlan-kortti tuen mukaan ja maksaa vaikka sen parikymppiä ekstraa (on huonoja kokemuksia hinnan perusteella ostetuista korteista). Muistaakseni Airportille on tosin usein natiivi tuki. Useat wlan-ohjelmat on raskaita ja mielestäni epämiellyttäviä. Kannattaa kysellä apua guruilta ja muilta vanhoilta parroilta, josko vaikka sen verkkoon liittymisen saisi menemään automaattisesti käynnistyksen yhteydessä, usein näin onkin raskailla distroilla, mutta manuaalisesti kevennetyissä tuppaa jäämään kaikenlaista pois."

MUlla on käytössä wanha Acer Travelmate 212 TXV 800 Mhz Celeron ja 300+ Mt:a muistia.

WLAN tikkuna on HOMELINEn HLW-USB300.

TOIMII ja menee nettiin heti, kun koneen aukaisee.

Ja on vielä Mandrivassa vakaampi kuin XP:ssä! ;o)

EDIT: Eikä muuten maksanut em. tikku paljoa!

[Jiiel]

Jos kiinnostaa ja on aikaa, niin vilkaiskaapa Ubuntun sivu(i)lta Käyttöjärjestelmien vertailutaulukkoa:

http://wiki.ubuntu-fi.org/Vertailutaulukko_käyttöjärjestelmät

Kaikenlaisia kiinnostavia väitteitä...

- "Käyttäjät riippuvaisia Applesta"
- (Laiteajurit:) "Vain rajoitettu tuki lähinnä Applen omille tietokoneille ja niissä oleville laitteille"

Jne.

[TheKraken]

On kyllä harvinaisen hyvin saatu kirjoitettua taulukko niin, että Ubuntu vaikuttaa ylivoimaiselta. Esim. iLifea turha mainita, kun Ubuntussa ja Windowsissa ei vastaavaa ole

Ja onhan tuossa ihan suoraa vääristelyä. Esim. tuo ajuriasia ja vaikkapa nuo ammattilaissofta-asiat. Siinä voisi ihan suoraan lukea Ubuntun kohdalla: "Ei saatavilla varsinaisia ammattitason ohjelmia. Jotkut open source -ohjelmat pyrkivät sellaisia kuitenkin olemaan"

[-wk-]

Tuo WLAN on kyllä omien kokemusten mukaan tosiaan vähän ongelmallinen ainakin Ubuntussa, mulla on NetGearin WG111v2 -tikku. Windowsissa signaali on saman kantaman päässä "Erinomainen", mutta Ubuntussa 16% ja netti katkoo, jopa hackintoshissa toimii paremmin. En tiedä pitäisikö sitten käyttää ndiswrapperin kautta Windows-ajureita vai mitä tekis, mutta ainakin Ubuntun omilla tuo tikku tuntuu rampautuvan melkoisesti.. ja kyllä, USB2.0 -portti on käytössä.

Ubuntu ei myöskään ole missään kokeilemassani koneessa kevyempi kuin esim. Windows XP eikä edes vakaampi. Eniten on tökkinyt flash, mutta se ei yllätä kun katsoo Adoben ilmoittamia laitevaatimuksia:

http://www.adobe.com/fi/products/flashplayer/

Jotain ihmeellistä on kun Linuxin vaatimukset ovat noin paljon Winiä ja OS X:ää kovemmat, käyttämäni koneet ovat kyllä ylittäneet vaatimukset reippaasti, mutta silti flash toimii tahmeammin Ubuntussa kuin Windows Vistassa tai XP:ssä. Ubuntun hyvä puoli on ilmaisuus, tietoturva ja se että siinä on valmiina paljon, suorituskykyä pitäs vielä saada paremmaks.

[Fri13]

Olen tämän aamupäivän selaillut eri Linux-versioiden sivustoja. Melkoinen runsaudenpula, jollaista en olisi ikinä arvannut. Xubuntua kehutaan kevyeksi ja nopeaksi Ubuntu olisi ilmeisesti ainut suomenkielinen, mikä on tärkeää tulevaa käyttäkuntaa silmälläpitäen, mutta vaatii enemmän tehoja. Mandriva mainostaa itseään helppokäyttöiseksi, mutta jälleen varsin paljon tehoja syöväksi. Sanokaas nyt tekin, mitä versiota kannattaisi lähteä lähestymään ensimmäiseksi? 3D-efekteillä ym. silmäkarkilla ei ole väliä. Tärkeintä on toiminnallisuus, vakaus ja helppous.

Kiitos jo etukäteen :-)

-T

Jos haluaa lähteä ihan perusteista täytyy ymmärtää muutamat periaatteet.

1] Linux ydin on sama kuin linux käyttöjärjestelmä. Tämä on sama asia kuin FreeBSD, NetBSD, OpenBSD ja SunOS kohdalla (ja monien muiden monoliittisten Unix-like käyttöjärjestelmien). Todella nopea ja kaikkeen sopiva käyttöjärjestelmä on siis kyseessä. Toimii kymmenillä prosessoriarkkitehtuureilla ja softaa on saatavilla. Toimii aina leivänpaahtimesta (toimii samalla tavalla leivänpaahtimessa kuin NetBSD) supertietokoneisiin (yli 80% markkinaosuus) ja yleensä käytetään palvelimissa ja nykyisin valloittaa PC tietokoneita siinä missä vanhoja Mac tietokoneitakin.

2] Käyttöjärjestelmän julkaisuversio (uname -r) on mikä ratkaisee pääasiassa laitteistotuet, onko ajuria tehty käyttöjärjestelmälle. Versio (uname -v) sitten kertoo mille arkkitehtuurille linux käyttöjärjestelmä on tehty, mihin aikaan ja miten käännetty. Tämäkin ratkaisee paljon asioita.

3] Distribuutio eli suomeksi vain jakelu, on ohjelmistojärjestelmä joka on siis kokoelma ohjelmistoja vapaasti levitettävän ja muokattavan käyttöjärjestelmän varaan koottuna. Jakelu on vasta kun on useita erilaisia ohjelmistojärjestelmä variaatioita (Mac OSXstä on vain variaatio saatavilla).

Jokainen distro on sitten tämä ohjelmistojärjestelmä (ohjelmistokokonaisuus) joka on paketoitu tiettyihin tarkoituksiin. Se sisältää pääasiassa tietyt ohjelmistot ja niiden oletusasetukset tarkkaan valittuja tarpeita silmälläpitäen, nopeaa käyttöönottoa varten.

Mandriva, Ubuntu, RedHat, SUSE ja monet muut distrot eivät ole eri käyttöjärjestelmiä vaan kaikki ovat yksi ja sama Linux. Eri distroja tosin. Jokaisella on erilainen asennoituminen miten tietokonetta käyttäjä haluaa käyttää ja tämä on ihan mielipidekysymys ja tietenkin mielipiteistä kun puhutaa niin tulee väittelyjä mikä on paras!

Ubuntu on canonicalin Linux distro joka on aina 6kk välein julkaistava kuten monet muut distrot ja se noudattaa Debianin aikataulua mistä se saa paketit. Ubuntu on niin sanottu yksinkertaisen ihmisen Debian joka ei jaksa opetella tietämään että mitä haluaa vaan tyytyy siihen perus pullataikinaan joka eteen tungetaan. Laatutietoisemmat valitsee jonkin toisen. (Senhän takia olemme valinneet Mac tietokoneet ja Mac OSXn kun olemme laatutietoisia, eiks jeh? )
Ubuntusta tulee ulos parin vuoden välein LTS versio joka on sama kuin Debianin Stable haara eli noin 5 vuotta saa päivityksiä.

Ubuntusta on sitten eri versiot saatavilla eli Ubuntu, Kubuntu, Xubuntu ja GoBuntu. Näistä Ubuntu on Gnome työpöydällä (gnome.org), Kubuntu on KDE työpöydällä (kde.org) ja Xubuntu on xfce4 työpöydällä (xfce.org). Gobuntu on sama kuin Ubuntu mutta ei sisällä yhtään suljetun lähdekoodin softia, edes firmwareja joita tarvitaan WLAN korteille ja niin edelleen.
Jokainen Ubuntun eri versio on vain yksi CD levy joka sisältää kyseisen työpöytäympäristön ja ne voidaan asentaa jälkikäteen rinnalle tai poistaa toinen jos ei pidäkkään siitä. Helpottaa vain sitä käyttämisen aloittamista ja kun voi pyörittää järjestelmää CD levyltä ilman asentamista niin haluttu työpöytä on aina käytössä.

Sitten on näitä muita distroja kuten Mandriva (josta on Free, One, PowerPack ja Flash versiot) joka taas tarjoaa helppokäyttöisiä työkaluja järjestelmänhallintaan ja ne puuttuu Ubuntusta kokonaa ja joutuu usein koskeen komentoriviin.
SUSE on taas samanlainen että sisältää ohjauspaneelin mandrivan tavoin.
Molemmat näistä päivittyy aina 6kk välein ja tukea tarjotaan se 18 kuukautta ja molemmista on maksullinen versio (Mandrivalla PowerPack ja SUSEsta SLED) jolla on 3-5 vuotta tukea.

Jos haluaa linuxiin tutustua ja on keskiverto tietokone käytössä niin valitsee distron sen perusteella onko PC vai Mac ja yleensähän meillä on Mac niin valinta menee sitten niihin jotka paketoi softat PPC prossulle jos on vanha kone ja muutoin ihan sama uusissa Maceissa. Sen jälkee valitsee sen että mikä julkaisu rytmi sopii itselleen että onko vaikka myöhään syksyllä julkaistava vai kesällä julkaistava, ne kun kertoo paljon kuinka uutta softaa aina saa järjestelmää asennettua. Ja tietenki sitten se mielipide että tykkääkö mistä oletusasetuksista ja tätä ei voi tietää kuin kokeilemalla.
Suuria eroja ei näissä distroissa ole vaan erona on ulkoasu ja nimi. Kaikkiin saa samat työpöydät ja ohjelmat ja erona on mandrivan ja susen eduksi graafiset hallintatyökalut kun ubuntussa ei niitä ole.

Jos haluaa jonkin kevyen distron vanhaan koneeseen nii ei kannata ottaa näitä täysiverisiä työpöytädistroja joissa on turhia palveluja käynnissä. Jokin kevyt distro kuten PuppyLinux, Knoppix tai peräti DSL (damnsmalllinux) joka toimii ainakin 100Mhz koneessa jossa 96Mb muistia ja firefoxit ja musiikkisoittimet menee kivasti mutta ikkunamanageri on aika karu.

Itse olen testannut noita kolmea ja todennut mandrivan ja susen olevan parhaimmat vaihtoehdot laadussa. Ubuntuukin saa valita jos haluaa mutta itse tykkään hiirellä kliksutella ja laittaa hommat toimimaan. Mandrivasta julkaistaan uusi versio ensi kuussa ja susesta taas kesällä vasta.

Ja nämähän saa kyllä paljon Mac OSX kaltaiseks jos haluaa

[TheKraken]

Ja nämähän saa kyllä paljon Mac OSX kaltaiseks jos haluaa

Heitäs jotain screenshottia huviksesi. Siis ei sillä, ettenkö uskoisi, mutta en vain ole kunnon tommosta modausta nähnyt.

Ne mitä itse nähnyt, niin ne kun ovat lähinnä jotain skinejä, joilla saa napit suht samoihin paikkoihin, mutta käytännössä alla kuitenkin edelleen sykkii se pitkälti Windowsista lainattu ikkunointi ja muu logiikka, joka mielestäni on suht kookas osa OS X:n käytettävyyttä. Ei se ulkonäkö riitä

[Juh0`]

Tostanoin Lauri ohjeiden avulla http://www.taimila.com/?q=node/11

[kermit]

http://www.taimila.com/?q=node/11
EDIT: Myöhästyin...

[morbusg]

Linux ydin on sama kuin linux käyttöjärjestelmä. Tämä on sama asia kuin FreeBSD, NetBSD, OpenBSD ja SunOS kohdalla (ja monien muiden monoliittisten Unix-like käyttöjärjestelmien).

Ja taas mennään metsään!
Linux on ydin. GNU-hippien BSD-imitaatio-softat on userland. Nämä yhteen niin on GNU/Linux-käyttöjärjestelmä. Siinä missä BSD:ssä userland ja ydin on samassa köntissä. NetBSD:n kohdalla vieläpä niin että suurin osa koodista *eri arkkitehtuureille* on siinä samaisessa köntissä. "Open Sources - Voices from the Open Source Revolution" on muuten suositeltavaa luettavaa aiheesta kiinnostuneille.

Toisekseen, on kuin kaataisi suolaa haavoihin (ei nyt minulle suoranaisesti, mutta sympatian kautta) kutsumalla Berkeley UNIX:ia ja sen derivaatteja "Unix-like":ksi kun käytännössä suuri osa koko UNIX-pohjasta, viitataanpa sillä sitten konkreettisesti ohjelmiin tai standardimäärityksiin, tulee nimenomaan Berkeleystä.
Linux siis on se "UNIX-like", ei BSD:t.

Ajankulutusmielessä suosittelen LFS:ää (Linux From Scratch) jos ihan välttämättä haluaa Limuxia näpertää. Käy hyvin nopeasti selväksi mitä kaikkea sana "käyttöjärjestelmä" voi pitää sisällään.

[The raconteur]

En näe mitään syytä, miksi mac-käyttäjän pitäisi käyttää Linuxia. Löytyykö Linux-käyttäjiltä vasta-argumentteja?

[susi]

En näe mitään syytä, miksi mac-käyttäjän pitäisi käyttää Linuxia. Löytyykö Linux-käyttäjiltä vasta-argumentteja?

Joo, en minäkään ymmärrä miksi macciin kannattaisi laittaa Linux. Macports ja Fink pakettimanagereilla voit helposti asentaa tuhansia Linuxissa tuttuja open source-ohjelmia macciin, X11-ympäristöön tai Terminaalista käsin toimivia. Esim. Fink asentaa binaarit Debianin tapaan, käyttäen apt-get ja dpkg, tai halutessaan se asentaa kaikki ohjelmat sorsista. Nätisti tämä toimii.

http://www.finkproject.org/
http://www.macports.org/

[morbusg]

Tuosta aiemmasta linkityksestä "miten saada näyttämään OSX:ltä" sen verran että jäi vähän kysymysmerkiksi että käytetäänkö siinä GNUstep:iä tai vastaavaa. Jos ei, niin eihän se silloin ole sinne päinkään. Tämä Etoile viritelmä näyttää kyllä mielenkiintoiselta proggikselta, vaikkakin tullee olemaan aika raakile vielä seuraavatkin kymmenen(?) vuotta.

[arijoutsi]

En näe mitään syytä, miksi mac-käyttäjän pitäisi käyttää Linuxia. Löytyykö Linux-käyttäjiltä vasta-argumentteja?

Itse olen Linux käyttäjä, mutta välillä käytän tuota vieressä olevaa mäkkiäkin. mitään varsinaista syytä ei ole kuin ehkä luontainen uteliaisuuteni ja ehkä se jos pitäisi jollekin perustella mäkin ostoa, niin ainakin tietää mistä puhuu.

[BlueTide]

Tuosta aiemmasta linkityksestä "miten saada näyttämään OSX:ltä" sen verran että jäi vähän kysymysmerkiksi että käytetäänkö siinä GNUstep:iä tai vastaavaa. Jos ei, niin eihän se silloin ole sinne päinkään.

Joskus kun olen kokeillut moista (~2002-2004), niin ei tuommoisessa tunaamisessa ollut mielestäni mitään mieltä. Se kone ei kuitenkaan muutu Maciksi vaikka ehkä juuri ja juuri siltä näyttäisikin jossain screen shotissa. Todennäköisesti se vain aiheuttaa harmaita hiuksia normaaliin käyttöön. Jos nyt pitää juuri moisesta ulkoasusta, niin voihan noita toki kokeilla.

[Fri13]

Linux ydin on sama kuin linux käyttöjärjestelmä. Tämä on sama asia kuin FreeBSD, NetBSD, OpenBSD ja SunOS kohdalla (ja monien muiden monoliittisten Unix-like käyttöjärjestelmien).

Ja taas mennään metsään!
Linux on ydin. GNU-hippien BSD-imitaatio-softat on userland. Nämä yhteen niin on GNU/Linux-käyttöjärjestelmä.

No niinhän sinulla näyttää menevän. Ensimmäiset käyttöjärjestelmät olivat monoliittisia ja niiden toinen tieteellinen nimi oli kernel. Kaikki monoliittiset ytimet on kokonaisia käyttöjärjestelmiä. Jos haluaa puhua käyttöjärjestelmistä, puhutaan monoliittisesta ytimestä tai mikroytimestä. Ja tällöin puhutaan joko siitä että käyttöjärjestelmä on joko kokonaan ydin-tilassa tai sitten ydin yksinään ydin-tilassa ja monoliittisesta käyttöjärjestelmästä irroitettu ja siirretyt käyttöjärjestelmän osat käyttäjä-tilassa.
Käyttöjärjestelmä edelleenkin hoitaa niitä samoja virkoja kuin mitä se -60 ja -70 luvulla suunniteltiin tekemään. Mahdollistamaan ohjelmien helppo siirrettävyys eri tietokoneilla. Käyttöjärjestelmä edelleenkin antaa C kirjastolle, komentoriville ja monille muille apuohjelmille mahdollisuuden toimia tietokoneella ja noista ohjelmista mikään ei kuulu käyttöjärjestelmään, mutta ne ovat tärkeitä ohjelmia jotta tietokoneella voi tehdä jotakin.

Siinä missä BSD:ssä userland ja ydin on samassa köntissä. NetBSD:n kohdalla vieläpä niin että suurin osa koodista *eri arkkitehtuureille* on siinä samaisessa köntissä. "Open Sources - Voices from the Open Source Revolution" on muuten suositeltavaa luettavaa aiheesta kiinnostuneille.

NetBSD ja FreeBSD ovat käyttöjärjestelmiä ja molemmat on monoliittisia ytimiä ja tämä on tarkka tekninen määritelmä. Saman voit tarkistaa ihan POSIX yhteensopivalla uname komennolla. Samaa myös puhutaan ihan tuolla FreeBSD ja NetBSD kanavilla kehittäjien käyttöjärjestelmäkehittäjien puolesta, että monoliittinen ydin on se käyttöjärjestelmä. Sama myös opetetaan käyttöjärjestelmää käsittelevissä kirjallisuuksissa jotka on suunnattu käyttöjärjestelmien kehitystä varten. Muun muuassa Andrew Tannenbaumilta tai

Toisekseen, on kuin kaataisi suolaa haavoihin (ei nyt minulle suoranaisesti, mutta sympatian kautta) kutsumalla Berkeley UNIX:ia ja sen derivaatteja "Unix-like":ksi kun käytännössä suuri osa koko UNIX-pohjasta, viitataanpa sillä sitten konkreettisesti ohjelmiin tai standardimäärityksiin, tulee nimenomaan Berkeleystä.
Linux siis on se "UNIX-like", ei BSD:t.

Linuxin on Unix mutta koska sekään ei maksa UNIX määritelmää kuten mikään BSD myöskään niin ne ovat vain Unix-like. Ja Unix käyttöjärjestelmäähän ei ole olemassakaan, se on oikeasti sarja käyttöjärjestelmiä jotka noudattavat tiettyjä standardeja ja määritelmiä. Silti niistä puhutaan kuin yhdestä käyttöjärjestelmä UNIXista. Ja Unix kun ei ole mikään tietty koodin sukupuu vaan ihan vain tapa miten käyttöjärjestelmä suunnitellaan ja tätä Linus Torvalds lähti noudattamaan kun Linux käyttöjärjestelmä projektin aloitti.

Ajankulutusmielessä suosittelen LFS:ää (Linux From Scratch) jos ihan välttämättä haluaa Limuxia näpertää. Käy hyvin nopeasti selväksi mitä kaikkea sana "käyttöjärjestelmä" voi pitää sisällään.

Olen kerran itse koonnut oman systeemin LFS avulla ja jos haluaa käyttöjärjestelmän toimintoihin tutustua niin riittää että lainaa hyvän teknisen ja tieteellisen kirjan ja lähtee sitä lukemaan. Mukavaa jos se on vielä Linuxista jolloin voi itse ladata käyttöjärjestelmän lähdekoodit vaikka Linuxin kotisivulta eli kernel.org ja käännellä käyttöjärjestelmä sellaiseksi kuin haluaa. Meillä oli yliopistolla pari projektia käyttöjärjestelmän teknisistä toiminallisuuksista ja käytimme siihen Linuxia. Sanomattakin selvää oli että kaikki materiaalit mitä vain käytimme avuksi, puhuivat yksiselitteisesti linuxin olevan käyttöjärjestelmä eikä mikää gnu/linux!

http://www.usenix.org/publications/logi ... herder.pdf

We believe that many of these problems can be traced
back to design decisions made 40 or 50 years ago.
In particular, the early designers’ goal of putting
speed above all else led to monolithic designs
with the entire operating system running as a sin-
gle binary program in kernel mode.

http://www.amazon.com/gp/reader/0130313 ... eader-link

http://www.topology.org/human/?a=/linux/lingl.html
The design of the unix operating system, Maurice J. Bach, Prentice/Hall, 1986, page 4:

"The operating system interacts directly with the hardware, providing common services to programs and insulating them from hardware idiosyncrasies. Viewing the system as a set of layers, the operating system is commonly called the system kernel, or just the kernel, emphasizing its isolation from user programs. Because programs are independent of the underlying hardware, it is easy to move them between UNIX systems running on different hardware if the programs do not make assumptions about the underlying hardware."

Raudanlujaa tiedettä, logiikkaa ja historiaa on hankala todistaa vääräksi, mutta niitä voidaan yrittää piiloittaa propagandan (kuten gnu/linuxin) tai markkinoinnin avulla jotta tavallinen ihminen ei edes saa tietää totuutta. Jos haluaa elää jossain valheessa niin se on sitten gnu/linux tai jotain muuta. Se on ikävää että ihmiset eivät usko että Linux ydin on sama kuin linux käyttöjärjestelmä, kun heille on ensin jotkut toitottanut jotain ihan muuta pelkän uskon varassa.

Mutta tämä on jo offtopic. Kannattaa vaan varautua että gnu/Linuxin sekä vastaavien ideoiden perusteluksi ei löydy loogista, tietoteknistä tai edes historiallista faktaa. Tämä iskee monia kuin miljoona volttia kun tajunta laajenee ja totuus paljastuu että homma onkin ollut suurta propagandaa.

[Fri13]

Tuosta aiemmasta linkityksestä "miten saada näyttämään OSX:ltä" sen verran että jäi vähän kysymysmerkiksi että käytetäänkö siinä GNUstep:iä tai vastaavaa. Jos ei, niin eihän se silloin ole sinne päinkään.

Joskus kun olen kokeillut moista (~2002-2004), niin ei tuommoisessa tunaamisessa ollut mielestäni mitään mieltä. Se kone ei kuitenkaan muutu Maciksi vaikka ehkä juuri ja juuri siltä näyttäisikin jossain screen shotissa. Todennäköisesti se vain aiheuttaa harmaita hiuksia normaaliin käyttöön. Jos nyt pitää juuri moisesta ulkoasusta, niin voihan noita toki kokeilla.

Eihän tuollaisella teemoituksella ole järkeä jos haluaa mäkin. Ei Mac OSX salaisuus ole se ulkoasu vaan toiminnallisuus miten saumattomasti kaikki toimii. Saahan noista työpöydistä Mac OSX kaltaisen mutta kaukana se on oikeasta mäkistä vaikka voidaan keventää sitä siirtymistä jos joku sitä haluaa.

[morbusg]

@Fri13:
Tuollainen epäolennaisuuksien esiintuominen kuten monoliittinen-/mikrokernel tuo väkisinkin sellaisen tietämättömän haiskahduksen. Että ollaan pikaisesti vilkaistu paria wikipedia-linkkiä ja sitten tullaan pätemään siellä vilahdeilla buzzwordeillä.

Onhan tuo söpöä että olet oppinut yhden komennonkin siellä yliopistokoulutuksessa. Menee verorahat hyötykäyttöön. Ilmeisesti kuitenkin ensimmäistä vuotta siellä menossa kun tuntuu olevan käsitteet hakusessa. Jos vain mahdollista ja mielenkiintoa riittää, niin osallistu ihmeessä "käyttöjärjestelmien historia"-kurssille jos siellä sellaista tarjolla on. Tuntuisi tulevan tarpeeseen. Jos ei ole tarjolla niin tässä kaksi oleellisinta linkkiä: BSD:n historia, sekä UNIX:n historia. Ja sitten vielä pakollinen wikipedia linkki aiheesta GNU/Linux. EDIT: koska foorumipostauksilta näemmä odotetaan tieteellisen julkaisun tasoista viittausta (tosin täytyy muistaa että filosofisessa mielessä mikään internet-sivu ei sisällä tietoa, ainoastaan informaatiota), niin korvataan nyt sitten tuo wikipedia-linkitys tällä. (tosin sekään ei tietenkään ole mitenkään autoritaarinen).

Sana "käyttöjärjestelmä" sisältää olettamuksen että sitä käytetään. Miten sinä käytät järjestelmää pelkällä ytimellä? EDIT: tai sama toisinpäin: miten sinä käytät järjestelmää ilman userlandia?

[Fri13]

@Fri13:
Tuollainen epäolennaisuuksien esiintuominen kuten monoliittinen-/mikrokernel tuo väkisinkin sellaisen tietämättömän haiskahduksen. Että ollaan pikaisesti vilkaistu paria wikipedia-linkkiä ja sitten tullaan pätemään siellä vilahdeilla buzzwordeillä.

Eivät ole mitkään epäolennaisuuksia vaan tieteellisiä ja historiallisia faktoja. En ainakaan linkittänyt wikipediaan joka on itsensä kanssa jo ihan ristiriidassa. Huomattavaa on että et edes pysty oikaisemaan linkittämääni PDF tiedostoa, mutta taitavat professorit ja tutkijat haiskahtaa tietämättömiltä.

Onhan tuo söpöä että olet oppinut yhden komennonkin siellä yliopistokoulutuksessa. Menee verorahat hyötykäyttöön. Ilmeisesti kuitenkin ensimmäistä vuotta siellä menossa kun tuntuu olevan käsitteet hakusessa. Jos vain mahdollista ja mielenkiintoa riittää, niin osallistu ihmeessä "käyttöjärjestelmien historia"-kurssille jos siellä sellaista tarjolla on. Tuntuisi tulevan tarpeeseen. Jos ei ole tarjolla niin tässä kaksi oleellisinta linkkiä: BSD:n historia, sekä UNIX:n historia. Ja sitten vielä pakollinen wikipedia linkki aiheesta GNU/Linux.

Väitit minun olevan wikipediasta jotain lukeneeksi ja täällä niiden avulla päteväksi ja sitten itse lainaat wikipediasta joka on kumottu jo useampaan kertaan, useamman tahon toimesta. Artikkelit sisältävät GNU propagandaa ynnä muuta ei voi edes tieteellä todistaa mitenkään. Olen muuten osallistunut useammille käyttöjärjestelmien tekniikkaan että historiaa käsitteleville kursseille. Mutta kuten sanoit itse, on söpöä että sinä luet wikipediaa ja perustelet niillä tietojasi.
Tiesitkö edes että wikipediaa ei kannata eikä edes saisi käyttää tietotekniikassa lähteinä kun siellä olevat tiedot ovat aivan liian usein olettamuksia?

Sana "käyttöjärjestelmä" sisältää olettamuksen että sitä käytetään. Miten sinä käytät järjestelmää pelkällä ytimellä?

Tämä jo todistaa että vedät ihan omia johtopäätöksiä sanasta "käyttö" ja "järjestelmä". Käyttöjärjestelmä on tärkeä ohjelmisto kaikille muille ohjelmistoille ohjelmistojärjestelmässä, koska ilman käyttöjärjestelmää jokaisen ohjelman täytyisi itse osata hallita laitteistoa sekä keskustella muiden ohjelmien kanssa. Käyttöjärjestelmä toimii siltana laitteiston ja muiden ohjelmistojen välissä ja se hallitsee kaikki resurssit ja välittää tiedot. Ilman käyttöjärjestelmää ei mikään nykyinen ohjelma toimisi jos ohjelmaan ei vartavasten ole ohjelmoitu laitteiden ohjauskäskyjä ja jokaiselle käytetylle laitteelle vieläpä erikseen. Tutustuisit ensin käyttöjärjestelmän historiaan, merkitykseen ja mitä varten se aluperin luotiin ja mieluiten kunnollisista lähteistä eli muualta kuin wikipediasta. Tietotekniikan oppiminen ei ole mitään sellaista että luetaan wikipediasta pari artikkelia tai muutama käyttöjärjestelmää käsittelevä kirja. Vaatii useampia kirjoja ja tutkimista että ymmärtää saadut tiedot jota voi käyttää.

Käyttöjärjestelmää ei käytetä suoraan vaan se mahdollistaa ohjelmien ja laitteiston käytön jonkin ohjelman tai laitteen välityksellä. Sinun olettamuksen mukaisesti näppäimistö on käyttöjärjestelmän osa koska sinä kirjoitat näppäimistöllä tekstin joka tulee ruudulle näkyville. Mutta jokainen ymmärtää näppäimistön olevan fyysinen laite eikä ole ohjelmistoon liitetty. Mutta ohjelmiston kohdalla näin selkeää silminnähtävää eroa ei ole joten ihminen tekee paljon vääriä olettamuksia pelkän nähdyn olettamuksella. Tietotekniikassa nämä asiat selkiää käyttöjärjestelmien rakenteissa ja toimintatavoissa, aivan kuten myös käyttöjärjestelmien historiassa. Käyttöjärjestelmän muita historiallisia kutsumanimiä ytimen (kernel) lisäksi muun muassa ovat supervisor, monitor, control program ja host program.

Mutta pystyt varmaan oikaisemaan nämäkin tiedot kerralla, voit aloittaa alusta kappalejaon mukaisesti.

"Without its software, a computer is basically a useless lump of metall. With its sofware, a computer can store, process, and retrieve information, find spelling errors in manuscripts, play adventure, and engage in many other valuabel activities to earn its keep. Computer software can be roughly divided into two kinds: the system programs, which manage the operation of the computer itself, and the application programs, which solve problems for their users. The most fundamental of all the system programs is the operating system, which controls all the computer's resources and provides the base upon which the application programs can be written.

A modern computer system consists of one or more processors, some main memory (often known as "core memory", even though magnetic cores have not be used in memories for over a decade), clocks, terminals, disks, network interfaces, and other input/output devices. All in all, a complex system. Writing programs that keep track of all these compinents and use them correctly, let alone optimally, is an extremely difficult job. If every programmer had to be concerned with how disk drives work, and with all the dozens of things that could go wrong when reading a disk block, it is unlikely that many programs could be written at all.

Many years ago it became abudantly clear that some way had to be found to shield programmers from the complexity of the hardware. The way that has gradually eveolved is to put a player of sowtware on top of the bare hardware, to manage all parts of the system, and presents the user with interface or virtual machines that is easier to understand and program. This layer of software is the operating system, and forms the subject of this book.
The situation is shown in Fig. 1-1. At the bottom is the hardware, which in many cases is itself composed of two or more layers. The lowest layer contains physical devices, consisting of integrated circuit chips, wires, power supplies, cathode ray tubes, and similar physical devices. How these are constructed and how they work is the province of the electrical engineer.

(Fig. 1-1. A computer system consists of hardware, system programs, and application programs.)
---------------------------------------------------------------
5.[Banking system][Airline reservation][Adventure games]
4.[Compilers][Editors][Command interpreter]
3.[Operating system]
2.[Machine language]
1.[Microprogrammin]
0.[ Physical devices]
----------------------------------------------------------------

Next comes a layer of primitive software that directly controls these devices and provides a cleaner interface to the next layer. This software, called microprogram, is usually located in read-only memory. It is actually a interpreter, fetching the machine language instuctions such as ADD, MOVE, and JUMP, and carrying them out as series of little steps. To carry out an ADD instuction, for example, the microprogram must determine where the numbers to be added are located, fetch them, add them, and store the result somewhere. The set of insructions that the microprogram interpres defines the machine language. Which is not really part of the hard machine at all, but computer manufacturers always describe it in their manuals as such, so many people think of it as being the real "machine." On some machines the microprogram is implented in hardware, and is not really a distinct layer.

The machine language typically has betweeon 50 and 300 instcutions, mostly for moving data around the machine, doing arithmetic, comparing values. In this layer, the input/output devices are controlled by loading values into special device registers. For example, a disk can be commaneded to read by loading the values of the dis address, main memory address, byte count, and directions (READ or WRITE) in its registers. In practice, many more parameters are needed, and the status returned by the drive after an operation is highly complex. Furthemore, for many I/O devices, timing plays an important role in programming.

A major function of the operating system is to hide all this complexity and give the programmer a more convenient set of insructions to work with. For example, READ BLOCK FROM FILE is conceptually simpler than having to worry about the details of moving disk heads, waiting for them to settle down, and so on.
On top of the operating system is the rest of the system software. Here we find the command interpreter (shell), compilers, editors and similar application independent programs. It is important to realize that these programs are definitely not part of the operating system, even though they are typically supplied by the computer manufacturer. This is crucial, but subtle, point. The operating system is that portion of the software that runs in kernel mode or supervisor mode. It is protected from user tampering by the hardware (ignoring for the moment some of the older microprocessors that do not have hardware protections at all). Compilers and editors run in user mode. if a user does not like a particular compiler, he is free to write his own if he so chooses; he is not free to write his own disk interrupt handler, which is part of the operating system and is normally protected by hardware against attempts by user to modify it.

Finally, above the system programs come the application programs. These programs are written by the user to solve their particular problems, such as commercial data processing, engineering calculations, or game playing."

P.S Vastaas vertauksena, käytätkö sinä auton moottoria kun sinä ajat autoa painalla polkimia, kääntämällä rattia ja vaihtamalla vaihdekepillä vaihteita?

P.P.S Kerros mitä sinulla tulostuu uname -mnrsv komennolla?

P.P.P.S Mielenkiintoisia nuo antamsi linkit, ei mitään mullistavaa uutta minulle kun todistavat vain minun olevan oikeassa. En usko että olet edes itse lukenut niitä kun muutoin et olisi niitä lähettänyt. Puhuvat juuri käyttöjärjestelmästä ja käyttäjä-tilassa olevista työkaluista, kuten minunkin antamat linkit.

[morbusg]

dd if=/dev/random bs=10k count=1 2>/dev/null

Rakas Hra Monoliitti,
Olet hiukka läpinäkyvä.
Lämpimin kevätterveisin,
Tosikko

[mindgame]

Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että nykyaikana ydin on osa käyttöjärjestelmää. Samainen ydin toimii myös vaikkapa digiboxissa, onko se silloinki käyttöjärjestelmä? Tosin en tiedä mitään kuvaavampaa sanaa sille.. Mielestäni käyttöjärjestelmään liittyy myös se, että se tarjoaa rajapinnan, jotta softaa voidaan ylipäätään tehdä sille. Kysymys myös sekin, että jos ydin on käyttöjärjestelmä jo itsessään, niin mikä on windows tai.. öö "linux-kokonaisuus"(???). Käyttis käyttiksen päällä?

Mut entiä sitten, sana "käyttöjärjestelmä" on vain hieman hämäävä, varsinkin suomenkielellä. Tarkoitti toki aikanaan juuri sitä ihteään, päästiin kontrolloimaan laitteistoa.

btw. kuka vielä käyttää sanaa "kovo" tarkoittaen laitteistoa/sulautettuja järjestelmiä ajat muuttuu. käyttöjärjestelmän määrittely myös?

[Jiiel]

Tuli hakematta mieleen "dos", "järjestelmä" levyn käyttämiseksi...

Mielestäni käyttöjärjestelmään liittyy myös se, että se tarjoaa rajapinnan, jotta softaa voidaan ylipäätään tehdä sille. Kysymys myös sekin, että jos ydin on käyttöjärjestelmä jo itsessään, niin mikä on windows tai.. öö "linux-kokonaisuus"(???).

"Jakelu"? Kertonee jotain linux-maailman anarkistisuudesta, että siellä on jakelupohjaisia jakeluja (vai miten tuo pitäisi sanoa).

Mut entiä sitten, sana "käyttöjärjestelmä" on vain hieman hämäävä, varsinkin suomenkielellä. Tarkoitti toki aikanaan juuri sitä ihteään, päästiin kontrolloimaan laitteistoa.

Aivan, eikö se ollut yksittäisten ohjelmien integroitu kokonaisuus (system), joka tarvittiin koneen operoimiseksi.

ajat muuttuu. käyttöjärjestelmän määrittely myös?

Niin, aikansa kutakin.

Mutta yleisesti ottaen, tuli ketjun otsikosta mieleen: miksi asettaa Linux ja OSX toisiaan vastaan? (Ketjun aloittaja ei selvästikään tarkoittanut joko-tai -riitaa.) Ainakaan minulle ne eivät ole "kilpailijoita". Meinaan, että niiden yhteinen unixius erottaa ne selkeästi Windowsista, vaikka monissa keskusteluissa (täällä Hompussa) otetaan Windows jonain itsestäänselvyytenä ja Linux lähinnä Friikkilän poikien kamana. Windows on ok, jos/kun jokin työsofta (tai lisälaite) edellyttää sitä. Kun tämmöistä pakkopullaa ei ole, niin Linuxin stumppaaminen PC:hen on mielestäni ihan fiksu ele.

Monissa tapauksissa en näe mitään pointsia ostaa Windowsia uuden koneen mukana - mieluummin lahjoittaa esim. viisikymppiä toimivaksi katsomalleen linux-jakelulle. On kyse sitten koululaisen tai eläkeläispariskunnan koneesta - eikä Mac ole esim. hinnan takia hankintalistalla - niin kohtuuvarusteltu pc jollakin luotettavalla, mahdollisesti suomennetulla jakelulla on täysin käypä ratkaisu. Edellyttää tosin pientä infonhankintaa ja harkintaa, että tulee hankkineeksi mm. passelin printterin. Jos haluaa kokeilla ja maistella erilaisia, niin voihan tuon jopa panna johonkin uudempaan Maciin vaihtoehdoksi - tarjolla on joitakin yhä aktiivisesti kehitettäviä jakeluja PPC:lle, mutten tiedä niistä sen enempää.

Linux-maailmassa minua hieman häiritsee turhan kiivas julkaisutahti. Siitä seuraa turhan helposti, että uusi versio sisältää liian bugista softaa. Siitä on saatu esimerkkejä käyttöliittymien/työpöytien yhteydessä, kun buginen KDE tai Xfce on uutuusarvonsa takia pantu jakelun osaksi. Microsoftin yhteydessä on kirottu, että se teetättää testauksen maksavilla asiakkailla. Linuxista ei ole pakko maksaa ja on moraalisesti ok edellyttää käyttäjältä jonkinlaista antia (kuten bugi-ilmoa), joten tästä vinkkelistä saatan jopa ymmärtääkin Linux-maailman käytäntöjä. Vierastan kuitenkin ajatusta, että tietoisesti pannaan levitykseen epäkelpo jakelu.