Hopeinen Omena

Lähetetty: **12.11.2009 klo 9.51**

TheKraken kirjoitti:Enpä ole koskaan esperantoa puhuvasta organisaatiosta kuullut.

Tässä nyt muutama aluksi

:

Edukado@Interreto – todella kansainvälinen järjestö monen esperanto-projektin takana
Universala Esperanta-Asocio – Esperanton maailmanliitto
Akademio de Esperanto – esperanton kielenhuollon ylin elin
lernu.net – ilmainen, esperanton opiskeluun keskittyvä sivusto lähes 40 kielellä (myös suomeksi)
Edukado.net – esperanton opettajille, kielikurssien vetäjille ja itseopiskelijoille tarkoitettu sivusto
Reta Vortaro – esperanton selittävä sanakirja (sanakäännökset useilla kielillä)
Vikipedio – esperantonkielinen Wikipedia (29.10.2018 251 127 artikkelia)
verkostoitumissovellus Amikumu
jne.

EDIT:
(4) Verkostoitumissovellus Amikumu (29.10.2018)
(3) Pientä päivitystä lernu!-sivuston osalta (1.5.2017)
(2) Linkin korjaus (12.4.2011)
(1) Lisätty selitystekstit (12.11.2010)

Lähetetty: **12.11.2009 klo 17.01**

TheKraken kirjoitti:
vortaristo kirjoitti:Jos organisaatiossasi on työkielenä esperanto (mikä tosiaan ei ole tavatonta nykyaikana) eli kirjoitat esperantoa päivittäin, on tarve omalle esperanto-näppäinjärjestykselle ilmeinen.
Nyt pitää kyllä määritellä "tavatonta" tässä tapauksessa?

Nykysuomen sanakirja:
tavaton = (adj.) tavallisuudesta poikkeava, epätavallinen; outo, kummallinen, mahdoton

Lähetetty: **12.11.2009 klo 19.05**

vortaristo kirjoitti:
TheKraken kirjoitti:
vortaristo kirjoitti:Jos organisaatiossasi on työkielenä esperanto (mikä tosiaan ei ole tavatonta nykyaikana) eli kirjoitat esperantoa päivittäin, on tarve omalle esperanto-näppäinjärjestykselle ilmeinen.
Nyt pitää kyllä määritellä "tavatonta" tässä tapauksessa?
Nykysuomen sanakirja:
tavaton = (adj.) tavallisuudesta poikkeava, epätavallinen; outo, kummallinen, mahdoton

No mielestäni esperanton puhuminen organisaation työkielenä on a) tavallisuudesta poikkeavaa b) epätavallista c) outoa d) kummallista. Eli aika moni kohta tuosta kyllä täyttyy, joten minusta sana kaipasi vähän selvennystä.

Linkkien takaa paljastuu lähinnä esperantoon keskittyneitä organisaatioita, joiden kesken se varmasti ei tavatonta ole, mutta jos nyt katsotaan muita organisaatioita, niin esperanton puhuminen on kyllä, ihan sanakirjamerkityksessään, varsin tavatonta.

Lähetetty: **12.5.2010 klo 10.08**

Olen nyt käyttänyt tasan vuoden åuiogx-näppäinjärjestystäni (ks. esittelyviesti ylempänä), ja täytyy sanoa, että se on todella kätevä verrattuna valtavirran käyttämään qwerty-näppäinjärjestykseen.

Koodi: Valitse kaikki

åuiogx-näppäimistö (12.5.2009):
§ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 + ´
-- å u i o g x p k r w f ¨ 
--- y e ä a d h t l s c j '
-- < z q ö v b n m , . -

Kokemuksia vuoden ajalta:

Pikkusormen vähäinen tarve, sillä näppäimistön laidoille on sijoitettu suomen kielessä vähän käytetyt kirjaimet (ks. eri näppäinkaavioiden vertailu ylempänä). Kirjoitus tapahtuu siis pääosin ns. vahvoilla sormilla (etusormi, keskisormi ja nimetönsormi).

Kymmensormijärjestelmän käytön oppi/oppii nopeasti, ja sitä tulee todella käytettyä. – Kaksisormijärjestelmä on taakse jäänyttä elämää.

Pilkun (,) valinta ”kuolleeksi näppäimeksi” (engl. dead key) oli onnistunut valinta; sen taakse saa lukemattoman määrän tarpeellisia merkkejä, ja on todella helppokäyttöinen.

Uusi näppäinjärjestys taipuu monen eri kielen tekstien kirjoittamiseen; itse kirjoitan pääasiassa suomen- ja esperantonkielisiä tekstejä, mutta myös venäjänkielisiä tekstejä tulee joskus eteen (ks. venäläinen foneettinen näppäinjärjestys ylempänä).

åuiogx-näppäinjärjestyksellä näyttää onnistuvan myös kreikan kirjoittaminen Googlen hakukenttään kun sen virtuaalinäppäimistö on valittuna. Eli kun kirjoitan "a " niin hakukenttään ilmestyy kreikan "α" jne. – todella upeata.

EDIT:
[1] typo (10.1.2011)

Lähetetty: **13.5.2010 klo 0.16**

Vaihdoin kuutisen kuukautta sitten tuohon suunnittelemaani Colemak+pilkkuskandi -layouttiin, ja se toimii juuri niin hyvin kuin ajattelinkin. Ainoa haittapuoli on, että QWERTYllä kirjoittamisen olen unohtanut täysin (vaihdoin kertalaakista, en asteittaisesti, enkä ole sittemmin käyttänyt QWERTYa) ja vieraiden koneiden käyttö on tuskaista. Onneksi perus-Colemakin saa joka käyttikselle helposti.

Lähetetty: **13.5.2010 klo 1.07**

Sleepperi kirjoitti:Vaihdoin kuutisen kuukautta sitten tuohon suunnittelemaani Colemak+pilkkuskandi -layouttiin, ja se toimii juuri niin hyvin kuin ajattelinkin.

Joo, tuo ideasi pilkun käyttämisestä tarkenäppäimenä (dead key) on todella erinomainen; se on toiminut minunkin layouteissa fantastisesti. – Kiitos vielä kerran ideastasi!

Sleepperi kirjoitti: Ainoa haittapuoli on, että QWERTYllä kirjoittamisen olen unohtanut täysin (vaihdoin kertalaakista, en asteittaisesti, enkä ole sittemmin käyttänyt QWERTYa) ja vieraiden koneiden käyttö on tuskaista. Onneksi perus-Colemakin saa joka käyttikselle helposti.

Totta puhut. – QWERTY-näppäinjärjestyksen käyttö on myös itsellä tuskaista, mutta onneksi sitä tarvitsee käyttää todella harvoin (korkeintaan vanhalla PC:llä kirjoittaessa).

[1] typo

Lähetetty: **13.5.2010 klo 13.22**

Tämä on mielenkiintoinen projekti, mutta miten noita uusia näppäinjärjestyksiä oikein käytetään ? Ja miten saa näppäimistöllä kirjaimet oikeisiin paikkoihin, ettei tarvitse kokeilemalla selvittää ja yrittää muistaa ?

Lähetetty: **14.5.2010 klo 1.07**

arttula kirjoitti:Tämä on mielenkiintoinen projekti, mutta miten noita uusia näppäinjärjestyksiä oikein käytetään ?

Niin – mitäköhän tarkoitat? Tässä kumminkin jotakin ajatuksia vastaukseksi…

Ennen kuin uutta näppäinjärjestystä voi käyttää, se (XML-tiedosto) pitää sijoittaa Macin Keyboard Layouts -kansioon. Tässä on kaksi vaihtoehtoa:
(1) Jos haluat, että laatimasi (tai hankkimasi) näppäinjärjestys on kaikkien koneesi käyttäjien käytössä, sijoita se Macintosh HD > Kirjasto > Keyboard Layouts -kansioon,
(2) ja jos taas haluat, että se on vain omassa käytössäsi, sijoita se Käyttäjä (siis sinä) > Kirjasto > Keyboard Layouts -kansioon.

Kirjaa sitten itsesi ulos ja takaisin, jotta ”kone” tunnistaisi uuden näppäinjärjestyksen.

Mene sitten Järjestelmäasetukset… > Kieli ja teksti ja valitse siellä Syöttölähteet-välilehti. Ruksaa avautuvasta valikosta uusi näppäinjärjestys.
Tarkista myös, että olet ruksannut/valinnut kohdat (alhaalla):
• Salli eri syöttölähde jokaiselle dokumentille
x Näytä syöttövalikko valikkorivillä.
Kannattaa laittaa ruksi myös kohtaan Näppäimistö (ylhäällä), niin saat Näppäimistö-ikkunan näkyviin ylävalikosta valitsemalla.

Nyt voit valita uuden näppäinjärjestyksen valikkoriviltä tai käyttää näppäinkomentoja…

Pilkku-tarkenäppäimen takana olevia merkkejä kirjoitat yksinkertaisesti kirjoittamalla pilkun ja kirjaimen (siis kirjaimen, jonka ”taakse” haluamasi merkki on sijoitettu) peräkkäin, esimerkiksi
pilkku + z => ž (ks. åuiogx-näppäinjärjestys).

arttula kirjoitti:Ja miten saa näppäimistöllä kirjaimet oikeisiin paikkoihin, ettei tarvitse kokeilemalla selvittää ja yrittää muistaa ?

Tuohon en osaa vastata (muistaakseni asiaa on pohdittu toisaalla foorumilla), mutta oman kokemukseni perusteella kirjaimien paikat oppii nopeasti, joten esim. näppäinsiirtoihin ei ole tarvis mennä. – Muistin tueksi voit tietysti valita ylävalikosta Näytä näppäimistö-ikkuna, joka avaa Näppäimistö-kaavion kaikkien ohjelmien päälle. Sen avulla voit tutkia missä mikin merkki sijaitsee. Myös pilkku-tarkenäppäimen takana olevat merkit saat siinä näkyviin kirjoittamalla pilkun. Näppäimistö-kaaviota käytin itsekin alkuvaiheessa jonkin verran, ja varsinkin näppäinjärjestyksiä suunnitellessani.

Vastasinkohan ollenkaan kysymyksiisi?

EDIT:
[1] Pientä päivitystä (2.4.2011)

Lähetetty: **12.11.2010 klo 12.08**

No niin, tänään (12.11.2010) on kulunut tasan puolitoista vuotta siitä kun lanseerasin tämän åuiogx-näppäinjärjestyksen (ks. alla). Kirjoittaminen sujuu kymmensormijärjestelmällä nyt todella mallikkaasti. Vaikka näppäimissä on qwerty-näppäinjärjestyksen mukaiset merkinnät, se ei suuremmin haittaa.

Koodi: Valitse kaikki

åuiogx-näppäimistö (12.5.2009):
§ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 + ´
-- å u i o g x p k r w f ¨ 
--- y e ä a d h t l s c j '
-- < z q ö v b n m , . -

Koska kirjoitan päivittäin sekä suomen- että esperantonkielisiä tekstejä, käytän yhtenä tarkenäppäimenä (engl. dead key) pilkkua, jonka taakse olen laittanut esperanton ns. hattukirjaimet (ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ ja ŭ), ks. tämän ketjun aikaisempi viesti. Toki pilkku on myös perinteisessä käytössä.

Kaikki mahdolliset näppäinyhdistelmät ja tarkenäppäimet pitäisi vielä kerran käydä läpi, jotta tämän voisi jakaa muittenkin käyttöön. (Tarkenäppäimiäkin on nopeasti laskien 24 kpl.) – Se on vielä pienen puristuksen paikka…

Lähetetty: **15.11.2010 klo 5.02**

Mielenkiintoinen projekti ei voi muuta sanoa itse en näppistä kirjoittaessa yleensä katsele joten näppäin hattujen merkinnät on turhia lähinnä jos jotain erikoismerkkejä syötän tarvitsee nyt alkaa nekin mennä aikalailla mäkissä ainakin jota pääosin nykyään käytän. kun ne eroaa hieman koneideni (tai no kahdessa lähes sama mutta erilainen näppis) välillä. Itse käytän omaan järjestelmää en kymmensormi järjestelmää eli varma en ole mutta tätä kun käytän kait sitä sormea joka on lähimpänä tarvittua näppäintä. Kymmensormi järjestelmän ideahan on toinen se ei lennosta vaihda sormea joka lyö tietyn kirjaimen ymmärtääkseni. ja eniten kait käytän peukalon ja keskisormen välistä sormea molemmsita käsistä se on ps pohja johon tämä suhteutetaan. ne kait lepäilee normaalin näppiksen f ja ö kirjaiten kohdalla noin. ps. erikoisemmat kielet kuten suomi,esperantto ja venäjä kiintoisia vaikken viimeisiä osaa hyvä jos ekaa.(vaikka on äidinkieleni).

Lähetetty: **29.1.2011 klo 14.23**

Joo – täytyy nyt itsekin vähän täsmentää tässä, miten kirjoittelen tällä ”kymmensormijärjestelmälläni” (, joka ei siis ole aivan puhdasoppinen kymmensormijärjestelmä).

Sormien käyttö åuiogx-näppäimistöllä on nyt lähes parin vuoden aikana muotoutunut seuraavanlaiseksi:

(5) pikkusormi: y å < § 1
(4) nimetön sormi: e u z 2
(3) keskisormi: ä i q 3 4
(2) etusormi: a d ö v b o g 4 5 (6)
VASEN   \
– – – – –   KÄSI
OIKEA    /
(2) etusormi: h t b n m x p 6 7
(3) keskisormi: l k , 8 9
(4) nimetön sormi: s r w . 9 0 +
(5) pikkusormi: c j ' - f ¨ ´

Jotkut kirjainjonot kirjoittelen näin:

sormet 2 3 : VA, VO, ÖI, AO
sormet 3 2 : AV, OV, IÖ, OA
sormet 2 3 4 : VOI, VAI

Lähetetty: **15.2.2011 klo 12.54**

Koodi: Valitse kaikki

åuiogx-näppäimistö (12.5.2009):
§ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 + ´
-- å u i o g x p k r w f ¨ 
--- y e ä a d h t l s c j '
-- < z q ö v b n m , . -

Tällaiset tarkenäppäimet löytyvät nyt laajennetulta åuiogx-näppäimistöltä:

acute (´) → ǻ ú í ó ǵ ṕ ḱ ŕ ẃ ý é á ĺ ś ć ź ǘ ń ḿ
tilde (¨) → ü ï ö ẍ ẅ ÿ ë ä ḧ ẗ

Shift +
grave (`) → ù ì ò ẁ ỳ à ǜ ǹ
circumflex ( ̂) → û î ô ĝ ŵ ŷ ê ĥ ŝ ĉ ĵ ẑ n̂ m̂

Alt/optio +
5 → ṷ ḙ ḓ ṱ ḽ ṋ
0 → ő ű – unkarissa (muistisääntö: 0 ja =)
Å → å o̊ ů ẘ ẙ e̊
U → ṵ ḭ ḛ
I → ũ ĩ õ ỹ ẽ ã ṽ ñ
G → ŭ ĭ ğ ĕ ă ḫ – breve (turkin ğ ja esperanton ŭ)
X → ı ȯ ġ ẋ ṗ ṙ ẇ ḟ ẏ ė ȧ ḋ ḣ ṡ ċ ż ḃ ṅ ṁ
P → ų į ǫ ę ą
K → ư ơ
R → ǔ ǐ ǒ ǧ ǯ ǩ ř ě ǎ ď ȟ ť š č ǰ ž ǚ ň – caron (tšekin ř esim. nimessä Dvořak)
W → ụ ị ọ ḳ ṛ ẉ ỵ ẹ ạ ḍ ḥ ṭ ḷ ṣ ẓ ṿ ḅ ṇ ṃ
Y → ū ī ō ḡ ṝ ȳ ē ā ḹ s̄ z̄ ǖ
H → ỏ ỉ ẻ ỷ ả ủ – hook
L → ʉ ɨ ǥ ħ ŧ ł ƶ ƀ – (puolan ł)
J → ț ș
Q → ḵ ṟ ḏ ẖ ṯ ḻ ẕ ḇ ṉ
C → ģ ķ ŗ ȩ ḑ ḩ ţ ļ ş ç z̧ ņ – (ranskan ç)

Alt/optio + Shift +
A (ʔ) → ȥ ʈ …
S (№) → ʒ …

Huom:
Tarkenäppäimien paikat ja niiden takana olevat kirjaimet näkyvät yllä… Tarkenäppäimien nimet löytyvät mukavimmin Jukka Korpelan sivustolta.

Lähetetty: **14.5.2011 klo 18.59**

åuiogx-näppäinjärjestys on ollut nyt päivittäisessä käytössä (12.5.2011) kaksi vuotta!

Parannukset verrattuna qwerty-näppäinjärjestykseen ovat ilmeiset:

1.
Pikkusormien käyttö on pienentynyt radikaalisti, vrt. punaisella merkityttyjä prosenttilukuja (ks. myös aiempi viesti):

åuiogx-näppäimistö
+30,28 %
+54,57 % (perusrivi)
+15,15 %
100,00 % = 1,81+13,21+15,99+19,38+1,00+10,49+15,05+11,03+10,02+0,04+1,98

qwerty-näppäimistö
+44,75 %
+40,54 % (perusrivi)
+14,71 %
100,00 % = 11,62+7,87+9,08+4,66+10,04+12,30+10,44+15,98+11,07+2,13+4,81

2.
Diftongien (ai, ei, …) parempi sijoittuminen näppäimistöllä

3.
Eniten käytettyjen kirjaimien (a, i, n, t, e, s, k, l, ä, u, o, …) kirjoittaminen ns. vahvoilla sormilla.

Lisäksi pilkun (,) käyttö tarkenäppäimenä laajentaa näppäinjärjestyksen käyttöä merkittävästi (ks. viesti).

Lähetetty: **14.8.2011 klo 18.20**

Kirjaimien sijoittelulla näppäimistölle on merkitystä, kuten edellisen viestini vertailevat laskelmat osoittavat. Sijaintien määrittely perustuu yksinkertaisesti suomen kirjaimien esiintymistaajuuksiin, josta tässä on pieni otos lähes eniten käytetyistä kirjaimista (14 kirjainta). Ne vastaavat jo noin 83 % kirjainmassasta:

A–I–N–T–E–S (a=12,3 % + i=11,4 % +n= 9,5 % + t=8,8 % + e=7,4 % + s=7,2 % => 56,6 %)
Ä–J (ä = 5,6 % + j = 2.1 % => 7,7 % => yhteensä 64,3 % )
K–P (k = 6,2 % + p = 2,3 % => 8,5 % => yhteensä 72,8 %)
L–H–D–R (l = 5,8 % + h = 2,1 % + d = 0,4 % + r = 2,2 % => 10,5 % => yhteensä 83,3 %)

Vertaile miten ne on sijoitettu åuiogx-näppäimistölle eli millä sormilla ne tavallisesti kirjoitetaan:

Koodi: Valitse kaikki

åuiogx-näppäimistö (12.5.2009):
§ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 + ´
-- å u i o g x p k r w f ¨ 
--- y e ä a d h t l s c j '
-- < z q ö v b n m , . -

Katso myös tämän ketjun aiemmassa viestissäni oleva pieni harjoittelusanasto

Lähetetty: **25.8.2011 klo 13.24**

vortaristo kirjoitti:Tässä laatimani aivan uunituore suomalainen näppäinjärjestys

Olisin toivonut vortaristolta viittausta jo vuonna 1999 kehittämääni DAS-näppäinasetteluun, jonka suunnitteluperiaatteita ja osin jopa nettisivullani http://c.seres.fi/DAS.html olevia lauseita hän on lainannut lähdettä kertomatta.

Useille henkilöille olen myös vuosien varrella selittänyt perusteellisesti näppäimistöni suunnitteluperusteita, joihin kuuluu myös tilastoihin perustuva suomen kielen grafeemien (kirjoitusmerkkien) yleisyys. Tilastona olen käyttänyt Matti Pääkkösen ”Grafeemit ja konteksti. Tilastotietoja suomen yleiskielen kirjaimistosta”, tosin netistä lainattuna - tällä hetkellä luettavissa osoitteessa http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielikello/kirjtil.html.

vortaristo kirjoitti:Vokaalit (pääsääntöisesti) oikean käden sormille, koska tällöin molempien käsien sormet vuorottelevat kirjoitettaessa luontevammin.

DAS-sivullani vuodelta 1999:

Vokaalit ovat oikealla, konsonantit pääsääntöisesti vasemmalla. Tämä lisää huomattavasti kätten vuorottelua. Näin toinen käsi voi valmistautua seuraavan kirjaimen painamiseen. Tällä saavutetaan QWERTYä suurempi nopeus.

Matti Airas on kehittänyt tietääkseni vanhimman suomea varten optimoidun näppäimistöasettelun, josta löytyy netistä tietoa http://mairas.net/projects/nappaimisto.php.

Terveisin,
Cristian Seres

Lähetetty: **25.8.2011 klo 19.11**

cse kirjoitti:
vortaristo kirjoitti:Tässä laatimani aivan uunituore suomalainen näppäinjärjestys
Olisin toivonut vortaristolta viittausta jo vuonna 1999 kehittämääni DAS-näppäinasetteluun, jonka suunnitteluperiaatteita ja osin jopa nettisivullani http://c.seres.fi/DAS.html olevia lauseita hän on lainannut lähdettä kertomatta.

Jos näin on päässyt käymään, olen siitä kovasti pahoillani, sillä tarkoitukseni ei tietenkään ole plagioida ketään. Ihmiset voivat kirjoittaa lähes samanlaista tekstiä, kun ajatusperiaatteet ovat samanlaiset.

cse kirjoitti: Useille henkilöille olen myös vuosien varrella selittänyt perusteellisesti näppäimistöni suunnitteluperusteita, joihin kuuluu myös tilastoihin perustuva suomen kielen grafeemien (kirjoitusmerkkien) yleisyys. Tilastona olen käyttänyt Matti Pääkkösen ”Grafeemit ja konteksti. Tilastotietoja suomen yleiskielen kirjaimistosta”, tosin netistä lainattuna - tällä hetkellä luettavissa osoitteessa http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielikello/kirjtil.html.

Valitettavasti en ole itse päässyt kuulemaan näppäimistösi suunnitteluperiaatteista; niistä olisi varmasti ollut minulle hyötyä. – Omat suunnitteluperiaatteeni perustuvat alunperin vuonna 1994, erästä pikakirjoitusjärjestelmää varten, laatimiini luentomonisteihin. Siinä ydinajatus oli kirjaimien frekvenssi, juuri niin kuin yllä kerrot (itsellä on vain eri lähde, ks. ensimmäinen viesti tässä viestiketjussa).

Kaksi hyvin tärkeää periaatetta minun suunnitteluperiaatteissa ovat:

Diftongien kirjaimien sijoittaminen mahdollisimman lähelle toisiaan ja mahdollisuuksien mukaan eri sormille.

Eniten käytettyjen kirjaimien sijoittaminen näppäimistön keskialueelle, jotta vältettäisiin pikkusormien liiallinen käyttö.

Nämä periaatteet ovat mielestäni toteutuneet kohtuullisen hyvin juuri åuiogx-näppäinjärjestyksessä.

Muuten – zrkpdx-näppäinjärjestyksestä luovuin melko pian åuiogx-näppäinjärjestyksen hyväksi, jolla olen nyt kirjoittanut kolmatta vuotta, ja olen todella tyytyväinen, sillä pikkusormien käyttö on jäänyt vähiin. Mainittakoon nyt vielä, että åuiogx-näppäinjärjestyksessä vokaalit kirjoitetaan vasemman käden sormilla.

Mielestäni on hyvä, että on monenlaisia näppäinjärjestyksiä, jotta jokainen löytää niistä omansa!
– Kiitokset huomioistasi!

EDIT:
[2] Lisätty linkki åuiogx-näppäinjärjestyksen ensimmäiseen viestiin (26.8.2011)
[1] Tekstin viilausta (25.8.2011)

Lähetetty: **19.10.2011 klo 12.13**

Lisäsin åuiogx-näppäimistöön viron kielen kirjaimen õ (kirjoita peräkkäin pilkku [,] ja kirjain о), ks. myös aiempi viestini asian tiimoilta:

pilkku + o => õ (= o + tilde)

pilkku + u => ü (= u + diaeresis)
pilkku + z => ž (= z + caron)
pilkku + s => š (= s + caron)

Koodi: Valitse kaikki

åuiogx-näppäimistö (12.5.2009):
§ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 + ´
-- å u i o g x p k r w f ¨ 
--- y e ä a d h t l s c j '
-- < z q ö v b n m , . -

Viron kielen kirjaimisto on seuraavanlainen:
A a, B b, C c, D d, E e, F f, G g, H h, I i, J j, K k, L l, M m, N n, O o, P p, Q q, R r, S s, Š š, Z z, Ž ž, T t, U u, V v, W w, Õ õ, Ä ä, Ö ö, Ü ü, X x, Y y.

EDIT:
[1] Selkeytetty tekstiä (17.12.2011)

Lähetetty: **19.12.2011 klo 13.32**

Aika monet ovat tälläkin foorumilla liputtaneet amerikkalaisen näppäimistön puolesta. Siinä onkin monia etuja verrattuna suomalaiseen näppäimistöasetteluun. Ajatellaan nyt vaikkapa tavallisten välimerkkien ja erilaisten muiden merkkien paikkoja näppäimistöllä. Näistä on paljon apua, jos kirjoittaa paljon tekstejä wiki-periaatteella päivitettävillä sivustoilla tai ohjelmistokoodia. Mutta varmasti näistä on hyötyä myös kaikille englanninkielisiä tekstejä kirjoittaville.

Miten tätä erinomaista näppäimistöasettelua voisi hyödyntää erikoismerkkien osalta kirjoittettaessa muilla kielillä (huolimatta varsinaisten kirjainpaikkojen vähäisestä määrästä)? – Tässä seuraavassa on pieni yritys ratkaista tämä ongelma, pohjana kirjaimien osalta åuiogx-näppäinjärjestys.

Koska amerikkalaisessa näppäimistöasettelussa välimerkit (ja erikoismerkit) tarvitsevat oman paikkansa, niin kirjaimet f, c ja j on siirrettävä niiden tieltä pois uuteen paikkaan:

c → ö (qwerty-näppäimistöllä sama paikka, siis helppo muistaa)
j → ä (esperanton ĝ-kirjaimen paikka, vrt. engl. John [ĝon], job [ĝob]).
f → å (siirto samalla rivillä, siis helppo muistaa).

Suomen kielessä ns. ääkköset (ä, ö ja å) ovat vähiten käytetyt kirjaimet (ja englannin kielessähän niitä ei edes ole), joten ne voidaan ihan hyvin sijoittaa tarkenäppäimen taakse, ja siirtää niiden tilalle kirjaimet – c, j ja f.

Myös kaikki muut ”ylimääräiset” kirjaimet (venäjä, esperanto ja suomi) sijoitetaan tarkenäppäimen taakse, jona toimii hyväksi havaittu pilkku (,). Näistä tarkemmin seuraavassa näppäinjärjestysten esittelyn yhteydessä.

1.

Koodi: Valitse kaikki

venäläinen foneettinen näppäimistö (19.12.2011)
§ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 - =
-- ф у и о г ж п к р ш [ ] 
--- ы е й а д х т л с ; ' \
-- ` з щ ц в б н м , . /

Pilkkua (,) käytetään tarkenäppäimenä seuraavaan tapaan (huom! – kirjoita pilkku ja kirjain peräkkäin):

pilkku + у → ю [ju]
pilkku + о → ё [jo]
pilkku + ш → щ
pilkku + е → э
pilkku + а → я [jа]
pilkku + т → ъ // твёрдый знак (kova merkki)
pilkku + ц → ч
pilkku + м → ь // мягкий знак (pehmeä merkki)

ja tietysti vielä

pilkku + pilkku → , // pilkku ilman jälkeen tulevaa välilyöntiä
pilkku + välilyönti → , // pilkun jälkeen tulee välilyönti

Tässä vielä venäjän kielen aakkoset (punaisella merkityt ovat tarkenäppäimen [,] takana):

а б в г д е ё ж з и й к л м н о п р с т у ф х ц ч ш щ ъ ы ь э ю я

2.

Koodi: Valitse kaikki

fuiogx-näppäimistö (19.12.2011):
§ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 - =
-- f u i o g x p k r w [ ] 
--- y e j a d h t l s ; ' \
-- ` z q c v b n m , . /

Tarkenäppäimen (pilkku) ”taakse” olen laittanut mm esperanton hattukirjaimet:

pilkku + y → ŭ (= u + breve)
pilkku + j → ĝ (= g + circumflex) // vrt. englannin John [dʒɒn – ĝon]
pilkku + q → ĥ (= h + circumflex) // vrt. saksan Bach [bax] tai venäjän хор [xor]
pilkku + w → ŝ (= s + circumflex) // vrt. englannin machine [məˈʃiːn], suomen šakki
pilkku + c → ĉ (= c + circumflex) // vrt. englannin check [tʃɛk]
pilkku + x → ĵ (= j + circumflex) // vrt. venäjän журнал [žurnal]

sekä myös suomen kielessä tarvittavia kirjaimia:

pilkku + f → å
pilkku + u → ü
pilkku + o → ö
pilkku + a → ä
pilkku + s → š (= s + caron)
pilkku + ; → č (= c + caron)
pilkku + z → ž (= z + caron)
pilkku + n → ŋ

ja tietysti vielä

pilkku + pilkku → , // pilkku ilman jälkeen tulevaa välilyöntiä
pilkku + välilyönti → , // pilkun jälkeen tulee välilyönti

Vakaa aikomukseni on kokeilla näitä näppäinjärjestyksiä normaalisti käyttämäni åuiogx-näppäinjärjestyksen rinnalla joissakin valikoiduissa teksti-tyypeissä. Venäläinen näppäinjärjestys toimii varmastikin hyvin venäläisissä teksteissä, koska nyt on vähemmän muistettavaa. Venäjän kirjaimistoon kuuluu yhteensä 33 kirjainta, ja nyt saan vähän huijattua aivoja, kun osa kirjaimista on sijoitettu ”piiloon” pois silmistä, mutta kumminkin muistamisen kannalta loogisiin paikkoihin.

Tämmöisiä tänään.

EDIT:
[3] Otsikko muutettu kuvaavammaksi (30.4.2013)
[2] Lisätty ja muokattu tekstiä (20.12.2011)
[1] korjattu kirjoitusvirheitä (19.12.2011)

Lähetetty: **12.5.2012 klo 18.12**

Tänään (12.5.2012) on åuiogx-näppäimistö ollut päivittäisessä käytössäni tasan kolme vuotta:

Koodi: Valitse kaikki

åuiogx-näppäimistö (12.5.2009):
§ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 + ´
-- å u i o g x p k r w f ¨ 
--- y e ä a d h t l s c j '
-- < z q ö v b n m , . -

Tällä näppäinjärjestyksellä kirjoitan pääasiassa suomen- ja esperantonkielisiä tekstejä.

Joitakin lisähuomioita projektista:
1.
Pyrin suunnittelussani siihen, että peräkkäiset kirjaimet olisivat tulleet eri sormille, mutta tätä periaattettahan ei pysty suomen tapaisessa kielessä puhdasoppisesti noudattamaan, vrt. vaikkapa vain aa, ee, ii, kk, tt jne. – Diftongien kirjaimet sijoitin tarkoituksella vierekkäin, jotta ne pystyisi helposti kirjoittamaan peräkkäisillä sormilla. Tämä onkin mielestäni yksi åuiogx-näppäinjärjestyksen hyvistä puolista.
2.
Kirjoittamisen samalla sormella peräkkäin – esimerkiksi diftongeissa – minimoin koskemaan vain vähiten käytettyjä eu, ue, äi, iä (oa ja oa) -diftongeja. Näissäkin sormen hyppy tapahtuu vierekkäiselle näppäimelle. – Vastaavaavia esimerkkejä konsonanttiyhdistelmistä ovat kl, lk, tn, nt ja vokaali-konsonatti-yhdistelmistä va, av.
3.
Näppäinjärjestyksen oppii muutamassa kuukaudessa, koska diftongien ja eniten käyttyjen kirjaimien sijoittelu edesauttaa oppimista. Itselle eniten päänvaivaa näytti tuottavan k-kirjaimen paikan muistaminen, mutta sekin on taaksejäänyttä elämää.
4.
Kolmen vuoden kokemukseni mukaan åuiogx-näppäinjärjestys on tuonut käyttööni työkalun, jolla voin todella kirjoittaa kymmensormijärjestelmällä; qwerty-näppäinjärjestyksellä se ei olisi tullut kuuloonkaan näin helposti. – Ilmeisesti suurin syy tähän on juuri kirjaimien frekvensien mukainen paikka näppäimistöllä ja diftongien sijoittelu.
5.
Kaiken kaikkiaan näppäinjärjestyksen suunnittelu ei ole mikään läpihuutojuttu, sillä tyydyttävään lopputulokseen päästäkseen on suunniteltava/kokeiltava useita vaihtoehtoja. Suunnittelin itsekin useita kymmeniä näppäinjärjestyksiä (ja kirjoitin myös kaikilla niillä jonkin aikaa), vaikka minulla olikin jonkinmoinen näkemys suunnitteluperiaatteista projektia aloittaessa. – Mutta, mutta täytyy sanoa, että projekti on onnistunut todella erinomaisesti!

EDIT:
[1] Tekstin viilausta (15.5.2012)

Lähetetty: **12.5.2013 klo 18.54**

Tänään (12.5.2013) on åuiogx-näppäimistö ollut päivittäisessä käytössäni tasan neljä vuotta:

Koodi: Valitse kaikki

åuiogx-näppäimistö (12.5.2009):
§ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 + ´
-- å u i o g x p k r w f ¨ 
--- y e ä a d h t l s c j '
-- < z q ö v b n m , . -

Muita näppäimistöjä, joita on syntynyt tämän näppäimistöasettelun pohjalta:

Esperanto-näppäimistö (kuva)
Venäläinen foneettinen -näppäimistö (kuva + infoa)
FUIOGX-näppäimistöt: venäläinen foneettinen -näppäimistö, kansainvälinen näppäimistö (pohjana amerikkalaisen näppäimistön välimerkkien jne. paikat).
ÅUIOGV-näppäimistö
Vaihtoehtoja KALQ-näppäimistölle

Muuta huomioitavaa:

Harjoittelusanasto – pieni sanasto näppäimistöasettelujen vertailuun suomen kielen osalta
Näppäimistöjen vertailevaa tutkailua: zrkpdx-, åuiogx- ja qwerty-näppäimistöt
ÅUIOGX-näppäimistöasettelun lisämerkit ja paikat.

P.S. — Kaikki tämän viestiketjun ÅUIOGX-näppäimistöä koskevat viestini löydät käyttämällä ”Etsi tästä ketjusta” -hakua. Kirjoita hakusanaksi: ÅUIOGX

EDIT:
(2) Päivitetyn esperanto-näppäimistön kuvalinkki (2020-05-03)
(1) Lisätty ÅUIOGV-näppäimistön linkki (2018-01-27)

Lähetetty: **12.5.2014 klo 10.21**

Tänään (12.5.2014) on åuiogx-näppäimistö ollut päivittäisessä käytössäni tasan viisi vuotta:

Koodi: Valitse kaikki

åuiogx-näppäimistö (12.5.2009):
§ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 0 + ´
-- å u i o g x p k r w f ¨ 
--- y e ä a d h t l s c j '
-- < z q ö v b n m , . -

Edelliseen viestiini olen kerännyt pienen sisällysluettelon tästä viestiketjusta ja projektista.

Tässä kokemuksiani näppäimistön käytöstä:

P.S. — Kaikki tämän viestiketjun ÅUIOGX-näppäimistöä koskevat viestini löydät käyttämällä ”Etsi tästä ketjusta” -hakua. Kirjoita hakusanaksi: ÅUIOGX
____
Hodiaŭ (2014-05-12) estas 5-jariĝo de mia ÅUIOGX-klavaro por Makintoŝo.

Lähetetty: **30.12.2014 klo 9.07**

Kotuksen (Kotimaisten kielten keskus) hiljattain verkkossa julkaisema Kielitoimiston sanakirja on oiva työkalu myös näppäimistöasettelujen suunnitteluun, sillä siinä voidaan tehdä hakuja käyttäen jokerimerkkiä ” * ”. Se mahdollistaa eri kirjainyhdistelmiä sisältävien sanojen määrän selvittämisen suomen kielessä. Esimerkiksi haulla *nen saadaan tulokseksi 9 336 osumaa (sanaa), haulla *sk* 4 377 osumaa ja haulla *ks* 2 881 osumaa. Tulosten perusteella voi sitten tehdä johtopäätöksiä, miten kirjaimet olisi hyvä sijoittaa toisiinsa nähden. –Todella mainio työkalu!

Avainsanat: ÅUIOGX-näppäimistö, FUIOGX-näppäimistö

Lähetetty: **12.5.2015 klo 17.35**

ÅUIOGX-näppäimistö on tänään (12.5.2015) kuusivuotias (ks. viestiketjun sisällysluettelo). Näppäimistö on päivittäisessä käytössä MacBook Pro -läppärissäni, kielinä pääasiassa suomi ja esperanto.

Taulutietokoneessa ja puhelimessa käytän MessagEase-näppäimistöä.

Lähetetty: **12.5.2016 klo 7.02**

ÅUIOGX-näppäimistö täyttää tänään (12.5.2016) seitsemän vuotta (ks. viestiketjun sisällysluettelo). Näppäimistö on edelleen päivittäisessä käytössä MacBook Pro -läppärissäni, kielinä pääasiassa suomi ja esperanto sekä lisämausteena englanti.

Aarne-klavaro.jpg

Taulutietokoneessa ja puhelimessa on osoittautunut mainioksi ratkaisuksi MessagEase-näppäimistö (löydät Twitterissä kuvia haulla MessagEase). – Nämä kaksi näppäimistöä eivät riitele mitenkään keskenään, sillä siksi erilaiset nuo käyttöymparistöt läppärissä ja puhelimissa/taulutietokoneissa ovat: läppärissä kirjoitan kymmensormijärjestelmällä ja puhelimessa (ja tabletissa) peukalolla. :-)

P.S. — MessagEase-näppäimistön Android-versiota koskevat viestit löytyvät ”Android-keskustelu”-viestiketjusta.

Lähetetty: **15.9.2016 klo 12.06**

Minkä vuoksi olet laittanut i-kirjaimen yläriville ja ä:n kotiriville? Vaikuttaako valintaan näppäimien asettelu perinteisellä näppäimistöllä (keskisormi on pisin, joten sen lepotila on ylärivillä)? J:n ja c:n järjestykselle lienee myös samankaltainen selitys.

Hopeinen Omena

ZRKPDX-, ÅUIOGX-, FUIOGX- ja ÅUIOGV-näppäimistö

Re: Esperanto-näppäimistö

Re: Esperanto-näppäimistö

Re: Esperanto-näppäimistö

ÅUIOGX-näppäinjärjestys vuoden ikäinen

Re: ZRKPDX-näppäimistö / ÅUIOGX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö / ÅUIOGX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö / ÅUIOGX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö / ÅUIOGX-näppäimistö

ÅUIOGX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö / ÅUIOGX-näppäimistö

ÅUIOGX-näppäimistö

Re: ÅUIOGX-näppäimistö

ÅUIOGX-näppäimistö kaksivuotias

ÅUIOGX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö / ÅUIOGX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö / ÅUIOGX-näppäimistö

Re: ÅUIOGX-näppäimistö

FUIOGX-näppäimistö (← ÅUIOGX-näppäimistö)

Re: ÅUIOGX-näppäimistö

Re: ÅUIOGX-näppäimistö

Re: ÅUIOGX-näppäimistö

Kielitoimiston sanakirja

Re: ÅUIOGX-näppäimistö

Re: ÅUIOGX-näppäimistö

Re: ZRKPDX-näppäimistö / ÅUIOGX-näppäimistö / FUIOGX-näppäim