Hopeinen Omena

Jiipsu kirjoitti:Minkä vuoksi olet laittanut i-kirjaimen yläriville ja ä:n kotiriville? Vaikuttaako valintaan näppäimien asettelu perinteisellä näppäimistöllä (keskisormi on pisin, joten sen lepotila on ylärivillä)? J:n ja c:n järjestykselle lienee myös samankaltainen selitys.

"i"-kirjaimen paikan valintaan on vaikuttanut tuo mainitsemasi seikka, ja toinen tärkeä syy on sen tärkeys suomen dijftongien muodostamisessa:

• oi
• ai
• ei (ie)
• ui (iu)
• yi
• öi
• äi on harvoin esiintyvä diftongi, joten laitoin kirjoitettavaksi samalla sormella
• huomaa myös: äy, yö, öy, au, uo, ou, eu.

Kirjainten paikkoihin on vaikuttanut ratkaisevasti tietysti myös niiden yleisyys suomen kielessä. Toisen käyttämäni kielen esperanton vaikutus oli tärkeä.

P.S. – Myös C ja J osalta huomiosi on oikea; koen luentavana pikkusormen sijainnin J-kirjaimen päällä ikään kuin se olisi lepotilassa.

Kannattanee lukea koko pitkä viestiketju läpi viestiketjun sisällysluetteloa apuna käyttäen. :-)

Koska Colemak-näppäimistöasettelu (Colemak keyboard layout) on mukana aika monessa näppäimistö-sovelluksessa eri alustoilla, tutustuin siihen hieman syvällisemmin. Sen sivutuotteena syntyi (4.5.2017) muunnelma esperanton (ks. lernu!-sivusto) ja suomen kirjoittamista varten. Toteutin näppäimistöasettelun mainiolla Ukelele-näppäimistöeditorilla kuten aiemmatkin näppäimistöni:
Pilkku tarkenäppäimenä voit kirjoittaa ä:t ja ö:t kahdella tavalla:
• ä ← pilkku + a (tai pilkku + t)
• ö ← pilkku + o (tai pilkku + d)

Muita kirjaimia pilkun takana ovat suomen [lisä]kirjaimet
• å ← pilkku + q
• ü ← pilkku + y
• š ← pilkku + s
• ž ← pilkku + z
• č ← pilkku + c
• é ← pilkku + e
ja esperanton hattukirjaimet
• ĉ ← pilkku + v
• ĝ ← pilkku + g
• ĥ ← pilkku + h
• ĵ ← pilkku + j
• ŝ ← pilkku + w (vrt. venäjän kirjaimen ш [š = ŝ] muoto)
• ŭ ← pilkku + u (huom. ŭ = u + breve)

ja tietysti vielä
• pilkku + pilkku => pilkku (,) ilman jälkeen tulevaa välilyöntiä
• pilkku + välilyönti => pilkun (, ) jälkeen tulee välilyönti

KIRJAIMIEN PAIKOISTA:
• Kirjaimet Q W Z X C Y B K M R S T D H N E ovat samoilla paikoilla kuin alkuperäisessä Colemak-näppäimistöasettelussa (ks. Colemak-sivuston kuva), ja vain kirjaimet P L G F J A Y ovat eri paikoilla.
• Kirjaimet Q W U I O H Z X C Y B M ovat samoilla paikoilla kuin QWERTY-näppäimistössä, mikä helpoittanee Colemak-näppäimistöasettelun (ja sen muunnelmien) omaksumista.
• Toissijaiset kirjaimet (ks. yllä) on helppo ja nopea kirjoittaa pilkun avulla.

• Siirsin kirjaimet A ja O pois ”heikoilta sormilta” (5) vahvemmille sormille ja tilalle vähemmän käytetyt kirjaimet J ja Y. Samalla palasin ylärivillä tuttuun QWERTY-järjestykseen U I O, jossa I-kirjaimen paikka on nyt optimaalinen ajatellen suomen kielen diftongeja AI, OI, UI, UO, OU, AU, EI, IE, YI, ÄI, ÖI, vaikkakin EI ja IE on kirjoitettava samalla sormella (keskisormella).
• F-kirjaimen siirsin pois P-kirjaimen tieltä, koska ajattelin P-kirjaimen sopivan paremmin kirjoitettavaksi keskisormella suuremman käyttönsä takia, samalla huomioiden konsonanttiparin PR kirjoittamisen peräkkäisillä sormilla (keskisormi–nimetön).
• L-kirjaimen paikka määräytyi konsonattiparin PL mukaan.

P.S. — Tekstin viilailua.

ÅUIOGX-näppäimistö on ollut tänään (12.5.2017) käytössäni tasan 8 vuotta! Kymmensormijärjestelmä toimii jo mallikkaasti. :-)

Löydät lisätietoa pienen sisällysluettelon avulla aiemmasta viestistäni. Kuva näppäimistöstä löytyy tästä viestistä.

Terve!

Olen lueskellut viimeaikoina suurella mielenkiinnolla vanhoja keskusteluita eri näppäinjärjestyksistä. Kaikki lähti siitä, kun päätin viimeinkin opetella kymmensormijärjestelmän QWERTY:lle. Kolmen viikon opettelun jälkeen kuulin mahdollisuudesta käyttää eri näppäinjärjestyksiä, heitinkin QWERTY:n menemään. Tilalle tuli svorak (dvorak skandeilla), joka oli erittäin miellyttävä verrattuna qwertyyn. Taas pari viikkoa lisää opettelua, ja perehdyin lisää aiheeseen. Jos aikoisin vaihtaa QWERTY:stä johonkin toiseen, tulisi uuden näppäinjärjestyksen oltava erinomainen sekä suomen että englannin kirjoittamiseen. Svorak (dvorak) oli hyvä lähinnä vain englantiin, ja siinä joutui käyttämään liikaa oikeata pikkusormea, sekä etusormet joutuivat painamaan monta nappia peräkkäin. Käytin löytämääni nettisivua http://patorjk.com/keyboard-layout-analyzer/ vertailemaan eri näppäimistöasetteluita. Tämä on erittäin hyödyllinen työkalu selvittämään miinuksia ja plussia kustakin näppäinjärjestyksestä. Voi selvittää esimerkiksi sen, kuinka paljon mikäkin sormi joutuu töihin, tuleeko samalle sormelle peräkkäisiä painalluksia.

Suomenkieleen paras vaihtoehto löytyi Cristian Sereksen DAS-asettelusta. Peräkkäisiä painalluksia samalla sormella ei paljon tule, joka on tosi hyvä. Mielestäni siinä kuitenkin käytetään liikaa pikkusormia, joka ei itseäni miellytä. Englanninkieleen dvorak ja colemak oli kärkisijoilla. Pidin vortariston ÅUIOGX-asettelussa suuresta etu-keski-nimetönsormi -painotuksesta ja suomenkielen yleisimpien diftongien helpoista "liukulyönneistä", mutta muistaakseni siinä oli liikaa peräkkäisiä painalluksia esim. etusormella.

Olen yrittänyt hiki hatussa kehittää itselleni jo parin viikon ajan hyvää näppäimistöasettelua, joka olisi erinomainen suomenkieleen, mutta myös englantiin lähes yhtä hyvä. En ohjelmoi, joten sitä ei tarvitse ottaa huomioon. Å-kirjaimelle en tarvitsee omaa nappia, joten sen voi piilottaa jonkun lisäpainalluksen taakse. Onnistuinkin jo eräällä testiasetuksellani päihittämään englanninkielessä dvorakin ja colemakin pisteytyksessä yllämainitulla nettisivulla. Suomenkielessä tulokset oli lähes yhtä hyvät kuin DAS-asettelulla. Tulos ei kuitenkaan vielä täysin miellytä, koska en saa pikkurillejä häivytettyä pienemmälle vastuulle (ja etusormea suuremmalle). Voin myöhemmin esittää tänne kehitelmäni, mikäli porukkaa kiinnostaa se nähdä.

Löytyisikö täältä apua projektiini? Olisi mielenkiintoista saada vinkkejä ja ideoita. Voisin kuvitella, että tällaiselle näppäimistöjärjestelylle, joka sopii suomelle ja englannille, olisi paljon tilausta muuallakin.

Mielenkiintoista pohdintaa. Tässä aluksi joitakin vinkkejä:

Saamani ohjeen mukaan:
Jotta näppäimistön optimaalinen asettelu toteutuisi, siinä on huomioitava:
• kirjainmerkkien frekvenssi (esiintymistaajuus)
• kirjainparien tai digrammien frekvenssi
• kolmen kirjaimen ryhmien tai trigrammien frekvenssi
• sanojen frekvenssi
• kirjainmerkkien frekvenssi sanan alussa
• kirjainmerkkien frekvenssi sanan lopussa
• monikko, yhdistelmämuodot ja yleisimmät tavut

Samassa yhteydessä sain tämän linkkivinkin:
• https://www.sttmedia.com/wordcreator
Vaatii vähintään 50 000 sanan tekstiaineiston, ja mielellään eri lähteistä kootuna. En ole vielä ehtinyt tutustua sivustoon.

Nämä kaksi lähdettä kannattaisi tšekata suomen kielen osalta, kun pähkäilee kirjainten sijoittelua:

• Kaisa Häkkinen: Suomen kielen äännerakenteen ominaispiirteitä
  kirjassa KSK/Tietolipas (1983)
  (tämä oli pohjana näppäimistöprojekteissani)
• Matti Pääkkönen: A:sta Ö:hön. Suomen kielen yleisyystilastoja (Kielikello 1/1991)

Palaillaan!

Paljon kiitoksia vinkeistä! Pitääpäs etsiä käsiin tuo Kaisa Häkkisen kirja. Erityisesti itseä kiinnostaa selvittää tiedot eri digrammien eli kirjainparien yleisyydestä, Jonkinlainen käsitys on jo tullut peräkkäisten vokaalien (diftongien) yleisyydestä, mutta peräkkäiset konsonantit on vielä vähän hakusessa. Niitä eri kombinaatioita kun on paljon enemmän. Tätä koko soppaa tietenkin vielä sekoittaa se, että englanninkieli tulisi myös ottaa huomioon.

Laitanpa vielä tarkemmin tavoitteet ja periaatteet näppäinjärjestykselle:
- Dvorakin periaatteella vokaalit vasemmalle kädelle ja konsonantit oikealle kädelle. Perustellusta syystä voin vielä vaihtaa päähänpinttymäni.
- Vasemmalle ja oikealle kädelle mahdollisuuksien mukaan 50-50 työnjako. Olen vasenkätinen, joten pieni vasenkäsi painotteisuus ei kuitenkaan ole ongelma.
- Mahdollisimman vähän peräkkäisiä painalluksia samalla sormella.
- Pikkurilleille mielellään yhteensä alle 10% painalluksista. Etu-, keski-, ja nimetönsormille mielellään loput ja yhtä paljon kullekin. Välttämättä etusormelle ei tarvitse tulla eniten näistä, koska se joutuu hoitamaan 6 eri nappia (paljon liikettä), kun keski- ja nimetönsormi joutuu hoitamaan vain 2 tai enintään 3 nappia. Yleisimmät napit voisi mahdollisesti siis keskittää keskisormelle ja nimettömälle, ja niiden olisi hyvä olla sellaisia, jotka ovat yleisiä myös englannissa. Esim. S ja L -kirjaimet vaikuttaisivat olevan erittäin yleisiä, mutta eivät tietääkseni ole mahdottoman yleisiä muodostamaan keskenään digrammia. Tällöin ne voisivat olla samalla sormella (S keskirivi, L ylärivi). Olenko hakoteillä?
- Olen päätymässä sellaiseen ratkaisuun, että oikea käsi lepäisi pykälän verran oikeammalla eli KLÖÄ näppäinten päällä. Perusteluna olisi se, että on helpompi painaa enteriä, shiftiä ja backspacea. Olisin itseasiassa vaihtamassa oikean shiftin ja alt gr paikkoja päikseen, jolloin oikea peukalo voi painaa altgr:n (shiftin) pohjaan ja on helpompi kirjoittaa isoja kirjaimia, oli kyseessä oikea tai vasen käsi. Näppäimistön keskelle tulisi sarake ylimääräisiä nappeja (QWERTY:ssä Y ja H), joita voisi painaa molempien käsien etusormilla. Mielestäni standardi kymmensormijärjestelmässä oikealle pikkurillille tulee liikaa nappeja, jotka sijaitsevat enterin vieressä.
- Prioriteetti suomenkieli, englanninkieli tulisi vain aavistuksen perässä.
- Ei Å-kirjainta erillisellä napilla.
- ZXCV -napit suunnittelin alunperin jättäväni vanhoille paikoilleen pikanäppien takia, mutta se meinaa aiheuttaa ongelmia muiden tärkeiden tavoitteiden toteutumisessa. JOS mahdollista, olisi toki kiva bonus ne jättää paikoilleen.

Millaisia mietteitä herää? Pitääpäs taas vähän sulatella asioita. Kovasti kyllä kiinnostaisi jo päästä kirjoittelemaan jollain muulla kuin tällä QWERTY:llä.

Tässä joitakin huomioita:

1.
Voit tutkailla/vertailla kirjainmerkkijonoja Kielitoimiston sanakirjan avulla. Käytä "*"-merkkiä:
• https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/

*ls* → hakutulos 250 osumaa
*sl* → hakutulos 932 osumaa
Tosiaan luvut ovat kohtuullisen pieniä. Ilmeisesti kannattaisi laittaa S yläriville.

2.
Itse pitäisin käsien/sormien aseman perusrivillä entisellään.

3.
Pikkusormen kuormitus pitäisi olla 1–2 % luokkaa, jotta siitä olisi hyötyä, ks. nämä viestini tässä viestiketjussa:
• viewtopic.php?f=43&t=124239#p722165
• viewtopic.php?f=43&t=124239#p724537

Oletko muuten testannut kuinka vauhdikkaasti pystyt kirjoittamaan nykyään näppäinjärjestykselläsi? Olisi mielenkiintoista tietää mihin nopeuksiin (words per minute) suomenkielelle optimoidulla näppäinjärjestyksellä pääsee vuosien opettelun jälkeen. Kokeileppas vaikkapa tätä: https://10fastfingers.com/typing-test/finnish

Itse olen pikkurillien kuormituksesta eri mieltä. Mikäli pikkurillillä käytetään vain sen alla lepoasennossa olevaa nappia (A,Ö qwerty), ja kyseinen kirjain ei muodosta yleisimpiä kirjainpareja sellaisten kirjainten kanssa, joita painetaan nimettömällä tai keskisormella, voi mielestäni pikkurillille antaa enemmän töitä. Kuten itsekin mainitsit aiemmin, pikkurilli ja etusormi toimii keskenään hyvin, mutta nimeton/keskisormi ei toimi hyvin pikkurillin kanssa. Jos pikkurillille annetaan edes jonkin verran vastuuta näillä periaatteilla, se voi mahdollistaa kokonaisuuden toimivuuden paremmin siten, ettei muilla sormilla tule liikaa peräkkäisiä painalluksia.

Itse kokisin, että pikkurilleille voisi tulla työtä jotain 5-10% väliltä molemmat sormet yhteenlaskettuna.

Kiitos linkistä. Täytyypä kokeilla. En ole testannut nopeuttani, mutta tiedän että kirjoitan näppäimistöasettelullani nopeammin kuin standardi QWERTY-näppäimistöllä, koska nyt kirjoitan todella kymmensormijärjestelmällä. – Rehellisesti sanoen, kirjoitusnopeus ei ole minulle tärkein asia, vaan sujuva ja tuskaton kirjoittaminen.

Itsellä tuo pikkusormien hyljeksintä juontaa soittajataustastani; olen vuosikymmenten ajan joutunut pohtimaan sormijärjestyksiä (muiden ja omia), ja välttämään (mikäli mahdollista) pikkusormien käyttöä kiperissä paikoissa.

* * *

Tutkailin tuon Kielitoimiston sanakirjan avulla näppäimistöni kriittisiä kohtia, kirjainpareja. Löysinkin tämän:

   *va* → 8 717 osumaa; *av* → 3 042 osumaa

Tämän tutkailun seurauksena muutin V-kirjaimen paikkaa; se vähentää radikaalisti vasemman käden etusormen peräkkäisyyksiä (ks. kuva alla). Huomaa myös kirjainten X, Q ja Ö uusi paikka. Lisäksi muutin esperanton hattukirjainten Ĵ (Ä) ja Ĝ (Ö) paikan. Katsotaan, mihin tämä johtaa. :-)
Käytän siis pilkkua tarkenäppäimenä; sen taakse saa halutessaan melkoisen joukon kirjaimia/merkkejä. Sieltä löytyvät mm. nuo tarvitsemani esperanton hattukirjaimet: ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ ja ŭ sekä suomen č, š, ž, ü jne. – Ja vielä kertauksen vuoksi selkokielellä:

pilkku + q => ĉ (= c + circumflex)
pilkku + ö => ĝ (= g + circumflex)
pilkku + x => ĥ (= h + circumflex)
pilkku + ä => ĵ (= j + circumflex)
pilkku + w => ŝ (= s + circumflex)
pilkku + y => ŭ (= u + breve)

ja vielä
pilkku + pilkku => pilkku (,) ilman jälkeen tulevaa välilyöntiä
pilkku + välilyönti => pilkun (, ) jälkeen tulee välilyönti

pilkku + u => ü (= u + diaeresis)
pilkku + o => õ (= o + tilde) // mm. viron kielessä
pilkku + e => é
pilkku + n => ŋ
pilkku + z => ž (= z + caron)
pilkku + s => š (= s + caron)
pilkku + c => č (= c + caron)

pilkku + i => u // helpottamaan kirjainparin EU ja UE kirjoittamista
(huom: *ue* 636 osumaa; *eu* 1 762 osumaa // Kielitoimiston sanakirja)

pilkku + j => z // helpottamaan z:n kirjoittamista
pilkku + < => ← // pilkku + > => →
jne.

Kiitos vinkeistä näppäimistöni osalta!

EDIT :
• pilkun taakse lisätty ylimääräinen U-kirjain (6.2.2018)
• Kuva vaihdettu ja tekstiä hieman muokattu (25.1.2018)

Vaikuttaa oikein järkevältä muutokselta tuo v-kirjaimen paikan muuttaminen, kun ottaa vielä huomioon nämä:

*vo* 2137 osumaa
*ov* 1250 osumaa

*vö* 67 osumaa
*öv* 197 osumaa

Luultavasti ainakin suomenkielellä oikealle kädellesi tulee nyt enemmän töitä kuin vasemmalle, mutta ei varmaankaan huomattavasti kuitenkaan.

Alan olla toivottavasti aika loppusuoralla omassa projektissani. Vielä hieman mietityttää se, että uskaltaisinko sijoittaa oikean käden keskisormelle ja nimettömälle alimmalle riville joitakin keskiarvoa hieman harvinaisempia nappeja. Se tasapainottaisi kokonaisuutta hyvin, mutta olen vielä skeptinen siitä, taipuuko pitkät sormet nimetön ja keskisormi alas. Sinne voisi esim. sijoittaa sellaisia kirjaimia jotka eivät muodosta yleisimpiä kirjainpareja minkään kanssa kuten D tai J.

Itsellä onnistuu vasemman käden nimettömän ja keskisormen käyttö alarivillä todella huonosti, mutta oikealla kädellä jo paremmin. Siksi lisäsin Z-kirjaimen tarkenäppäimen (pilkku) taakse eli kirjoitan sen yleensä 'pilkku + j' (sormet: 3 + 5).

Itsekin pohdin aikanaan paljon tuota D:n, J:n (ja C:n) paikkaa asettelussa. Näin monen vuoden jälkeen katson onnistuneeni siinä melko hyvin. Vaikka esimerkiksi J on alemmalla käyttöasteella kirjaimena, se esiintyy suomen kielen eniten käytetyissä sanoissa usein:
• ja, jo, jos, joka, jokin, jumala, joutua, juuri, joko, joten, jotta, …

Löysin tämän luettelon eilen city.fi-sivuston blogikirjoituksesta:
• Suomen kielen yleisimmät sanat (kirj. Ilkka Lavas)

Eikö J:n painaminen oikealla pikkurillillä tunnu sinulle työläältä?

Olen kokeillut jo kymmeniä eri asetuksia. Yllä olisi ehkä yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista, joita olen harkinnut.

Vasemmalla kädellä työmäärä jakautuu kivasti kolmen vahvimman sormen kesken. Miinuksena on suomenkielen yleisin diftongi "oi", joka ei tule kaikista helpoimmalla tavalla, mutta ei ole erityisen haastavakaan. Englanninkielessä miinuksena suuri nimettömän työmäärä.

Oikealla kädellä etusormelle tulee liikaa työtä, mutta muuten tämä ratkaisu antoi minulle parhaat tulokset siinä mielessä, että peräkkäisiä painalluksia samalla sormella tulee paljon vähemmän kuin muissa ratkaisuissani. Kokeilin tovin kirjoitella testiksi tällä asetuksella, ja tosiaan oikea etusormi sauhusi melkoista työmäärää.

En ole täysin tyytyväinen. Alkaa turhauttamaan. Vaikuttaisi siltä että suomen- ja englanninkieltä ei vain voi yhdistää näppäimistöllä miellyttävästi.

Täytyy vielä kokeilla jos saisi jotain järkevämpää aikaiseksi siten, että pistän enemmän pikkurillille työtä, mutta vain niin, että se edelleen joutuu painamaan yhtä kirjainta. Jos siten saisi tasapainotettua tuota oikean etusormen työmäärää samalla keskisormelle ja nimettömälle.

mulz kirjoitti:Alkaa turhauttamaan. Vaikuttaisi siltä että suomen- ja englanninkieltä ei vain voi yhdistää näppäimistöllä miellyttävästi.

Ei ihme. Kahden fonotaksiltaan ja äännefrekvensseiltään selvästi toisistaan eroavan kielen vaatimusten sovittaminen on hyvin hankalaa. Yhtä lailla ruotsin ja suomen kanssa olisi samanlaisia pulmia.

mulz kirjoitti:Eikö J:n painaminen oikealla pikkurillillä tunnu sinulle työläältä?

Ei tunnu, sillä se on optimaalisessa paikassa eli C-näppäin välissä on hyvä (→ ÅUIOGV-näppäimistö). Katso tämä käyttäjän Jiipsu viesti asian tiimoilta.

Kannattaisiko kokeilla vaihtaa perusrivillä esim. kirjaimet J ja R keskenään?
J T N S R → R T N S J
tai jopa
J T N S R → R T N J S

P.S.
• Vasen käsi on OK. Varsinkin Ä ja Ö ovat mielestäni hyvillä paikoilla, joskin niiden vaihtoa keskenään voisi vielä kokeilla, sillä Ä-kirjainta esiintyy runsaammin teksteissä. – Varmaankin minun on omassa näppäimistössä vaihdettava vielä Ö- ja Q-kirjaimet keskenään.
• Å-kirjain sopisi mukavasti Q-kirjaimen taakse.
• Etusormi on todella käyttökelpoinen sormi, sen käyttöä ei kannata vältellä/säästellä.
• Tein koneelleni (MacBook Pro) näppäimistösi kokeiluversion Ukelele-näppäimistöeditorilla. Kokeilen noita esittämiäni muutoksia (ja tulevia muutoksiasi). Palailen asiaan kunhan kiireet vähän hellittävät. – Jaksamista vain kokeiluille!

EDIT: 26.1.2018

R:n jättäisin paikalleen siksi, koska etusormelle siirrettäessä se muodostaa suht yleisiä kirjainpareja jopa 4 eri näppäimen kanssa. Tällöin tulisi etusormella runsaasti peräkkäisiä painalluksia. Itsellä oikeastaan suurin QWERTY:stä pois siirtymisen syy alunperin oli se, että en hallitse oikean pikkurillin käyttöä ä:kirjaimen kohdalla, jossa kohdassa omassa näppäimistössäsi on j. Mieltymyksissä ja käsissä on ihmisillä varmasti eroja. Sormeni ovat melko pienet. Liekö se yksi syy mieltymyseroomme tässä suhteessa.

Voisin vielä myöhemmin esittää tänne toisen vaihtoehdon, joka tasapainottaisi etusormelta hieman työmäärää pois. Palaillaan.

mulz kirjoitti:R:n jättäisin paikalleen siksi, koska etusormelle siirrettäessä se muodostaa suht yleisiä kirjainpareja jopa 4 eri näppäimen kanssa. Tällöin tulisi etusormella runsaasti peräkkäisiä painalluksia. […]

Asia selvä! – Huomasin äskettäin itsekin, että kirjaimilla J ja R on suomen kielessä lähes sama käyttöprosentti, joten tuo järjestys on oikein hyvä. Ainoa minkä muuttaisin olisi tuo Ä- ja Ö-kirjaimen vaihto keskenään.

QWERTY-näppäimistössä turhauduin aikanaan itsekin tuohon pikkusormien (varsinkin vasemman käden) runsaaseen käyttöasteeseen, ja mm. siitä lähti idea uudesta näppäimistöstä.

Yksi ratkaiseva ero näppäimistöjemme välillä näyttäisi olevan – välimerkkien sijoittelu. Omassa näppäimistössä jätin kaikki välimerkit paikalleen, koska aina silloin tällöin joudun kumminkin käyttämään QWERTY-näppäimistöä. Sinulla ne on sijoiteltu eri paikkoihin näppäimistöllä, mikä ei ole huono asia!

Tuo mainitsemasi käsien eroavaisuus ihmisten välillä on varmastikin totta. Itselläni kirjaimien sijoittelu perustuu osaltaan ajatukseen sormien ulottuvuuseroista, esim. keskisormen paikka K-kirjaimella (ja I-kirjaimella). Pikkusormikin ulottuu itsellä hyvin J-kirjaimelle käden lepotilassa:

    K
T     L    S    C    J

Noniin, nyt on tullut testattua muutaman päivän ajan tuota uutta näppäimistöasettelua töissä ja kotona. Tein pieniä viilauksia tuohon aiemmin esittämääni versioon (mm. ö ja ä vaihdettu), mutta työmäärät on tismalleen samat joka sormella. Tässä kävi niin kuin ounastelinkin, eli oikean etusormen työmäärä on liian suuri. Tälläkin hetkellä oikea etusormi on hieman kipeä ja kankea kirjoittelusta. Vasemmassa kädessä ei ole mitään ikäviä tuntemuksia, eli voisi sanoa, että vasemman käden asettelun voi lyödä lukkoon tässä vaiheessa.

Oikeaa kättä pitänee muuttaa siten, että etusormen työmäärä tiputetaan keskisormen ja nimettömän tasolle tai jopa pienemmäksi. Huomasin myös, että keskisormella tehdyt peräkkäiset painallukset eivät tunnu niin pahalta kuin etusormella tehdyt. Lisäksi keskisormi on peräkkäisissä painalluksissa jopa nopeampi kuin etusormi, ainakaan jos alinta riviä ei oteta huomioon.

Täytyypä jatkaa suunnittelua.

mulz kirjoitti:[…] Tässä kävi niin kuin ounastelinkin, eli oikean etusormen työmäärä on liian suuri. Tälläkin hetkellä oikea etusormi on hieman kipeä ja kankea kirjoittelusta. Vasemmassa kädessä ei ole mitään ikäviä tuntemuksia, eli voisi sanoa, että vasemman käden asettelun voi lyödä lukkoon tässä vaiheessa. […]

Oikean etusormen tuntemukset johtunevat siitä että olet vasenkätinen; se on vähän heikompi etusormi. – Mitä jos vaihtaisit radikaalisti vokaalit oikealle kädelle ja vastaavasti oikean käden kirjaimet vasemmalle. Helpottaisiko se etusormen tuntemuksia?
    Tuota oikean käden perusasemaa perusrivillä voisi myös harkita eli palata yleiseen käytäntöön (?).

Tässä vielä hieman pohdintaa kirjainten/sormien/näppäinrivien prosenteista:

åuiogv-näppäimistö (0)
+32,73 %
+54,57 % (perusrivi)
+12,70%
100,00 % = 1,81+13,21+15,52+17,40+1,00+12,94+15,05+11,03+10,02+0,04+1,98
Käsien osuus: 48,94 % <> 51,06 %

punainen väri: pikkusormi
sininen väri: etusormen paikka alkutilanteessa

LISÄPOHDINTOJA: 
Jos haluaisi pienentää oikean etusormen kuormitusta (eikä oikean pikkusormen lisääntyvä käyttö tuottaisi tuskaa) ÅUIOGV-näppäimistössäni, N- ja J-kirjaimen vaihto keskenään olisi mahdollinen. Konsonanttiparit NT ja TN tulisivat tällöin sormille: 5 2 ja 2 5 (2 = etusormi, 5 = pikkusormi). Nykyisessä versiossa kirjoitan ne yleensä sormilla 2 3 ja 2 2 (3 2).

Rivien ja sormien prosenttiluvut olisivat vaihdon seurauksena seuraavat:

åuiogv-näppäimistö (1)
+32,73 %
+61,31 % (perusrivi)
+  5,96 %
100,00 % = 1,81+13,21+15,52+17,40+1,00+6,20+15,05+11,03+10,02+0,04+8,72
Käsien osuus: 48,94 % <> 51,06 %

Mutta kuten sanottu kirjoitan mieluimmin etusormilla kuin pikkusormilla, jos valita saa. Laitan vielä tähän vertailun vuoksi QWERTY-näppäimistön vastaavat luvut.

qwerty-näppäimistö
+44,75 %
+40,54 % (perusrivi)
+14,71 %
100,00 % = 11,62+7,87+9,08+4,66+10,04+12,30+10,44+15,98+11,07+2,13+4,81
Käsien osuus: 43,27 % <> 56,73 %

EDIT: tekstin viilausta (3.2.2018)

Käsitykseni mukaan mitkään näistä tässä viestiketjussa esitetyistä näppäimistöasetteluista (ei omanikaan) sovellu kovin hyvin käytettäviksi älypuhelimissa tai taulutietokoneissa, sillä älylaitteet vaativat aivan omanlaisensa näppäimistön. Hyvä esimerkki tällaisesta näppäimistöstä on MessagEase, joka on aivan erinomainen tähän tarkoitukseen. – En ole tavannut toista näppäimistöä, jossa olisi näin mahtava merkkimäärä päänäppäimistössä enintään parin/kolmen sormi-eleen päässä. Sovellus on ilmainen ja saatavilla iOS- ja Android-laitteille.

Tässä vielä esimerkki kieliharrastusteni tueksi Android-laitteille muokaamastani saksa–englanti–suomi–ruotsi–esperanto (jne.) -asettelusta:
Lukaise iOS-version FAQ täältä: http://www.exideas.com/ME/ios_faq.html

Jos vierastaa MessagEase-näppäimistön liu'uttamistekniikkaa, toinen esimerkkini on Keybee-näppäimistö, joka voisi soveltua joillekuille paremmin. Myös HERO-näppäimistö kannattaa tšekata.

Kaikki nämä kolme näppäimistöä perustuvat kirjainten yleisyystaajuuksien huomioimiseen kirjainten sijoittelussa. Suunnitteluperiaate edesauttaa kovasti näppäimistöasettelujen nopeaa omaksumista.

Päivitetäänpä myös Esperanto-näppäimistö ajan tasalle aiemmin esittämäni ÅUIOGV-näppäimistön pohjalta. V-kirjaimen siirtäminen toiseen paikkaan sekä siitä seuraavat kirjaimien Ĵ ja Ĝ siirrot paransivat huomattavasti myös Esperanto-näppäimistön kirjoitustuntumaa. – Tässä lopputulos:
Laadin parisen vuotta sitten pienen harjoittelusanaston MessagEase-näppäimistön esperanto-asettelua varten. Se soveltunee myös yllä olevan näppäimistön testaamiseen:

• vi, ni, li, la, ili, ĉi, ci, ĝi, oni, mi, ŝi, ŝli
• ano, aĵo, avo, avino, akiri, al, ajn, aŭto, animo, ago, agi, aĝo, aĝi,
• ĵuri, ĵurnalo, ĵus, ĵaketo, ĵerzo, ĵogo, ĵaluza
• vi, viro, virino, valoro, vakuo, valo, verbo, vergo, verko, vermo, verso, veŝto, vetero
• ni, *na*, nu, nun, nur, nomo, nomi, nomigi, nomiĝi
• lando, loko, lingvaĵo, lui, lundo, lumo, lumi, lumigi, lumiĝi
• ĉi, ĉi-, ĉiu, ĉio, ĉu, ĉe, ĉako, ĉoto, ĉeko, ĉefo, ĉefa, ĉeesto
• igi, iĝi, iri, imuna, io, iu, ili, iom, ina, ino, iomete
• horo, homo, honoro, humoro, havi, ĥoro, ĥaoso, ĥemio, aĥ, aĥa
• kaj, koko, ke, kiu, kio, koro, koni, kono, konigi, koniĝi, kun, kunigi, kuniĝi, knabo, knabino
• oni, oĥ, oho, ok, ol, ovo, ovalo, ofte, ofteco, oro, orfo
• ĝi, ĝojo, ĝoji, ĝojigi, ĝui, ĝermo, ĝuste
• unu, unua, unuo, ulo, ujo, umo, urbo, uzo
• pri, pro, por, propono, po, povi, pomo, plu, pli, plej, paĝo
• bono, bona, bonigi, boniĝi, bubo, butono, bero, bezoni, bonhavo
• ja, junio, julio, jugo, juĝi, je, jes, jino, ju…des
• de, do, du, diri, dono, dolĉa, domo, dum, dek, demando
• gaja, glavo, gumo, gluo, ge-, grego, gruo
• ci, cimo, cerbo, cerbumi, ceremonio, cetere
• re, reto, retumi, roto, Romo, rondo, retpoŝto
• mi, mano, mono, mola, monaĥo, mondo, mem, memo, membro
• teo, tezo, teroro, temo, TEJO, tuj, tute, testo
• ejo, emi, ebla, eblo, eble, eŭro, Eŭropo, eĥo
• ŝi, ŝako, ŝakalo, ŝoko, ŝoforo, ŝerci
• zoo, zono, zomi, zomo, zoologio, zebro
• se, ses, sed, sep, semo, sema, semi, serĉi, serioze, sur, sobreco
• for, fojno, foliumi, fino, filo, filino, firmao, faŭko, festo, foresto
• ĉi (ĉi-), ĥoro, ĝi, aĵo, ŝi, eŭro

Jos sanojen suomennokset kiinnostavat, niin tässä avuksi lernu!-sanakirja. Samalta sivustolta löytyy myös esperanton kielioppi suomeksi.

P.S. – Joitakin huomioita esperanton ääntämisestä:

• s = terävämpi kuin suomen s
• z = soinnillinen s
• c = ts [ʦ]
• ŝ = suomen š, sh [ʃ]
• ĵ = soinnillinen ŝ, suomen ž [ʒ]
• ĉ = tŝ [ʧ]
• ĝ = dĵ [ʤ]
• ĥ = [x] esim. saksan ch sanassa Bach [bax] ja venäjän x sanassa xор [xor]
• ŭ = esiintyy vain diftongeissa aŭ, eŭ, oŭ (suomen au, eu, ou)
• j → diftongeissa aj (ai], ej [ei], oj [oi], uj [ui]; vokaalien välissä j;
  vrt. kaj [kai] – kajero [ka.je:ro]
• Sanapaino on aina toiseksi viimeisellä tavulla.Tavujen määrä on sama kuin vokaalien määrä (vierekkäiset vokaalit kuuluvat siis eri tavuihin). Jos painollinen tavu päättyy vokaaliin, tämä ääntyy pidempänä. Jos taas painollista vokaalia seuraa kaksi tai useampia konsonantteja tai jos kyseessä on diftongi, vokaali on lyhyt.
  Esimerkkejä: bona [bo:na], kio [ki:o], granda [gran.da], kaj [kai], ĥakero [xa.ke:ro].
  
  Katso myös Wikipedian artikkeli Esperanto ja
  lyhyt esperanton esittely Suomen Esperantoliiton sivustolla.

Laitanpa tähän vielä edellisessä viestissä mainitsemani (laatimani) Esperanto-näppäimistön MessagEase-näppäimistölle. – Se löytyy suoraan MessagEase-sovelluksen iOS-version kielivalikoimasta. Mene MessagEase-kuvake > Settings > Languages & Keyboards > + (Esperanto). Android-laitteen käyttäjät joutuvat näkemään hieman enemmän vaivaa sen käyttöönottamiseksi; se täytyy ladata täältä: http://www.exideas.com/ME/keyboardsOnline.html. Ohjeistusta (suomeksi) sen tekemiseen löydät tästä Hopeisen omenan viestiketjusta.

P.S. – Taustatietoa esperanton näppäimistöasettelusta
Laadin sen alunperin Android-laitteelle lokakuussa 2014. Siitä lähtien se on ollut päivittäisessä käytössäni. MessagEase-näppäimistön kehittäjä lisäsi sen sitten myöhemmin lanseerattuun iOS-sovellukseen.

Suunnittelussa pyrin ottamaan huomioon esperanto-kirjaimien (ja esperanton tyypillisimpien sanojen) taajuuslistoja. Samalla halusin säilyttää alkuperäisen kirjainjärjestyksen mahdollisimman koskemattomana. Näin määräytyivät kirjaimien Ĉ, Ĝ, Ĥ, Ĵ, Ŝ ja Ŭ paikat. Niiden ”tieltä” siirsin pois Q-, W-, X- ja Y-kirjaimet; ne eivät kuulu esperanton kirjaimistoon (ks. alla).

Sisällytin kumminkin kirjaimet Q, W, X ja Y asetteluun, koska halusin kirjoittaa tarvittaessa myös esim. englanniksi vaihtamatta näppäimistöasettelua. X-kirjaimen paikka määräytyi sen eräissä kielissä olevan äännearvon mukaan (kh). Huomaa myös Ĥ-kirjaimen paikka, joka on siis sama äänne. W- ja Y-kirjaimet sijoitin ajatellen niiden käyttöä englannin kielessä samaan näppäimeen kuin MessagEase-näppäimistön perusversiossa. Q-kirjain on myös melko lähellä alkuperäistä sijaintiaan.

Näin yli kolmen vuoden jälkeen olen kovasti tyytyväinen kirjaimien sijoitteluun. :-)

Esperanton kirjaimisto (28): a b c ĉ d e f g ĝ h ĥ i j ĵ k l m n o p r s ŝ t u ŭ v z

EDIT: kirjoitusvirheiden korjausta (5.3.2018)

Avainsanoja: Esperanto Keyboard, Esperanto-klavaro

Eilen (12.5.2018) tuli kuluneeksi tasan yhdeksän vuotta ÅUIOGX-näppäimistön (nykyinen ÅUIOGV) julkistuksesta. – Tein äskettäin näppäimistö-päivityksen myös kolmisenkymmentä vuotta vanhaan Macintosh SE -tietokoneeseeni. Toteutus mainiolla MacroMaker-ohjelmalla. :-)

Tässä pientä askartelua amerikkalaisen QWERTY-näppäimistöasettelun parissa. Huomioitavat kielet ovat englanti, suomi ja esperanto. – Alla oleva kuvakaappaus on otettu, kun tarkenäppäimenä toimiva pilkku ( , ) on painettu alas.

Huomaa muistamista/käyttöä helpottavat:
• analogia: w → ш [ʃ] → ŝ [ʃ]
• kirjainparit: c – č, s – š, z – ž; y – ü; u – ŭ, g – ĝ, h – ĥ, j – ĵ
• kirjaimien å (5), ä (3), ö (2), ĉ (2) ja ylimääräisen z (5) paikat.
Huomioita:
• Oikeastaan on todella helppoa (ja nopeatakin) kirjoittaa kirjaimia pilkku+kirjain-systeemillä, koska pilkku ja siihen liitettävät kirjaimet osuvat melkein aina eri käsille.
• Käytin asettelun pohjana amerikkalainen laajennettu -näppäimistöasettelua, joten lisämerkkejä ja kirjaimia riittää….

Pieni huomio: Olen viime aikoina lisännyt tuntuvasti oikean käden etusormen osuutta kirjoitusprosessissa eli kirjoitan sillä aika usein nämä yhdeksän kirjainta:

g v p
  d h t
    b n m

Katso näppäimistön kuva aiemmasta viestistäni.