Olisi joskus kiva tietää kuinka paljon turhaa koodia joudutaan lisäämään järjestelmiin näissä ’korjauksissa’. Vaikea uskoa, että jotain algoritmia kirjoitellaan uusiksi tai korvataan toisella.
Pelkään pahaa, että tulee vain vino pino if-then-else -lohkoja.
Ohjelmointikieliin sitten lisää ranskalaista teknologiaa. Kun Yhdysvaltain puolustusministeriö (DoD) oli tyytymätön 1970-luvun ohjelmointikieliin ja niillä tehtyjen ohjelmistojen laatuun niin se järjesti kilpailun uuden, parempia ohjelmia tuottavan ohjelmointikielen kehittämisestä.. Kisan voitti ranskalainen yliopistotustainen ehdotus. Homma johti ohjelmointikieleen ADA. Valitettavasti se on jäänyt vain ilmailua-, avaruus-, puolustusväline-, lääketieteen latteet ym. luotettavuuskriittisiä järjestelmiä kehittävän teollisuuden käyttöön. Mutta mikä sektori nykyisin ei tarvitsisi luotettavia järjestelmiä?
ADAssa nämä nollapäivähaavoittuvuudet ovat osa ympäristöä
Ada also supports run-time checks to protect against access to unallocated memory, buffer overflow errors, range violations, off-by-one errors, array access errors, and other detectable bugs.
Koodarille oli muistaaksen pakollinen vaatimus kirjoittaa jokaiseen moduuliin koodia kohtaan ’Exception Handling’, ts. mitä tehdään, jos moduulin koodin suorittamisessa päädytään ennakoimattomaan poikkeustilanteeseen laite- tai ohjelmistovian seurauksena. Ohjelmoija pystyi myös kirjoittamaan koodia erilaisten poikkeustilanteiden kösittelyn varalle.
ADAsta ei tullut C|C++|… syrjäyttäjää - eikä Nokian ADA-tietokoneesta maailmanvalloittajaa. Nokian tietokoneesta muuten puuttui tiedostojärjestelmä, tilalla oli tietokanta. Vähän niin kuin IBM:n System 38:ssa.