Mikael K. kirjoitti:Yritin muutamalla vedolla kuvailla sitä, että ymmärsin konsumerismin tuossa yhteydessä tarkoittavan kuluttajuutta tai kuluttajan käytöstä. Semiotiikan ymmärsin ehkä eniten sillä tavoin kuin sitä kuvailet. Sanoilla samassa lauseessa oli tarkoitus liittää yhteen tai kuvailla nykyihmisen käyttäytymistä. Tarkemmin ajatellen aihe olisi pitänyt hahmotella vielä analyyttisemmin ja purkaa sitä lisää.
Henkisyys tai hengellisyys näyttävät myös pinnallistuneen, niin että siitäkin on saatava kaikki irti heti eikä vasta myöhemmin. Oikeastaan näkisin sen niin, että uskonto on yksi kaupattava tuote siinä missä mikä tahansa. Pitää vain valita se mikä miellyttää. Tarkemmin aihetta pohdittaessa kyseessä on kuitenkin elämä ja kuolema. Miten suhtautua niihin? Pinnallinen kaupallisuus on tästä kaukana eikä tyydytä inhimillisiä tarpeita vaikka sitä nimitettäisiinkin uskonnoksi tai miksi hyvänsä. Voisiko tässä olla länsimaisen ihmisen tragedia?
Niinno, sitähän se on, kuluttajuus. Minusta debattia pitäisi avata myös siihen suuntaan, että mikä on ihailtavan tuotteen sisältö. En minä esimerkiksi ihaile Omenaa vaan sen sisältöä, olen valmis dumpaamaan ompun heti, jos se ei enää vastaakaan sisällöllisesti sitä mitä arvostan. Minä ihailen sitä, mitä ko. firma on tehnyt tietotekniikalle ja mm. minulle, olin 80-luvun lopulla aika eksyksissä ja epätoivoinen MS/DOS:n kanssa. Koen että Applen ratkaisut voimaannuttivat minut. Myös työmarkkinoilla. Yhtäkkiä käytin tuommoista paria kymmentä ohjelmaa. Fanitan myös ylipäätään bauhaus-tyyppistä designia. Jos joku skannaisi päätäni kun käsittelen B&O:n kaukosäädintä, voitaisiin samalla logiikalla ajatella että olen fundisuskossa kapulaan. Ilahdun myös suunnattomasti, jos joku tuo Riedelin lasissa sopivasti kylmää Sancerrea ja juustoja. Varmaan olen uskossa niihinkin. Aivan älyvapaa koko juttu ilman sisällön tarkastelua. Mutta toisaalta, onhan se niin, että kuluttaja ostaa statusta ostaessaan luksustuotteen tai hankkiessaan taidetta, siinä on sosiaalinen aspekti. Ehkä vauraan eiralaisen liikemiehen taidehankinnan taustalla saattaakin olla juuri se että hän ei ole käynyt kun kansakoulun. Hän ostaa taululla arvostusta ja sivistystä auran muodossa. Mutta se ei toimi, ellei joku näe.
adele kirjoitti:Apple-fanille piti vain näyttää Apple tuotteita, niin aivoissa aktivoitui samat alueet, kun mitä uskovaiselle katsoessa omaan uskontoon liittyviä keskeisiä juttuja.
Jos asiaa tarkastelee hieman kriittisemmin, niin ymmärtää, ettei aivoissa mitään apple/uskonto-alueita ole, siellä näkyy kiinnostus korteksissa siinä kohtaa missä visuaalisuus muodostuu. Sama alue aktivoituu jos Volkkari-diggari katsoo DasAuto-showta, egyptologi näkee pyramideja tai turkismetsästäjä näkee ilvesturkin tai no... tämä on tosi huono: muslimi näkee kuvan muhammedista. PC:n kuvaa on turha näyttää kellekään, kun kaikki nukahtavat. Itse olen ollut MRI-aivoskannauksessa, jossa näytettiin elokuvapätkiä, joissa tapahtui epämiellyttäviä ja miellyttäviä asioita. Skannauksessa tosiaan näkyy, että olen uskossa miellyttäviin asioihin, kuten eteerisen sorjiin naisvartaloihin.