Walter Isaacson - Steve Jobs

[kallekilponen]

Jokos foorumilla on näkynyt tämä harvinainen kuva Jobsin työhuoneesta kotonaan?

jobsinpoyta.jpg

[Macco]

Jokos foorumilla on näkynyt tämä harvinainen kuva Jobsin työhuoneesta kotonaan?

jobsinpoyta.jpg

Lukeeko tuossa Genelec? Iisalmesta.

[ManiMicci]

^
Taitaapa lukea.

http://finnsanity.blogspot.com/2011/10/ ... orial.html

[kallekilponen]

Jokos foorumilla on näkynyt tämä harvinainen kuva Jobsin työhuoneesta kotonaan?

jobsinpoyta.jpg

Lukeeko tuossa Genelec? Iisalmesta.

Genelec 2029 tarkkaan ottaen.

[eskofot]

Jokos foorumilla on näkynyt tämä harvinainen kuva Jobsin työhuoneesta kotonaan?

jobsinpoyta.jpg

Kiva MacPron pienoismalli. Varmaankin tehomyllyn saisi nykyään puristettuakin tuollaiseen kokoon.

[tuomas92]

Jokos foorumilla on näkynyt tämä harvinainen kuva Jobsin työhuoneesta kotonaan?

jobsinpoyta.jpg

Kiva MacPron pienoismalli. Varmaankin tehomyllyn saisi nykyään puristettuakin tuollaiseen kokoon.

Jos nyt tarkkoja ollaan niin se on kyllä Power Mac G5:n pienoismalli: virtalähde kotelon alaosassa ja kaksi pyöreää tuulettimen aukkoa (vs. virtalähde ylhäällä ja yksi tuulettimen aukko)

PS. miä oon edelleen sitä mieltä että nuo harmaa-valkoiset Cinema Displayt on rutkasti tyylikkäämpiä kuin nämä uudemmat alumiini-musta-lasi-viritelmät.

[eskofot]

Mitähän noi pipettipullot hyllyllä ovat? Värejä?

[adele]

Elämäkerrassa ei voida jäädä nussimaan pilkkuja. Samoin, kun käytettävien olevien lähteiden määrä on pakosta rajallinen, niin epätarkkuuksia ja painotuseroja tulee paljon. Mielestäni Isaacsonin kirjoittama elämäkerta on ihan asiallisesti kirjoitettu ja helppolukuinen. Käännös on ihan ok, totta kai virheitä löytyy. Jos haluaa keskittyä Tosi-Hifistin tavoin äänentoiston virheisiin, niin harrastus tuokin. Ja jos oma elämänlaatu tuolla paranee, niin mikä ettei?

Jobsista on mielestäni kirjoitettu viime aikoina kirjoitettu paljon hyvää materiaalia, ja odotan että Jobsin kuoleman jälkeen moni vielä tulee availemaan sanaista arkkuaan.

Kolme helmeä:

Tarkka selostus mitä tapahtui Xeroxin PARCissa loppuvuodesta 1979? (tämän asian tiimoilta vallitseva käsitys on väärinkäsitys. Isaacson oli kirjassa aika hyvin kärryillä)
http://www.newyorker.com/reporting/2011 ... ntPage=all

Rob Siltasen artikkeli, miten Think Different todella syntyi. Artikkeli perustuu Siltasen omiin käsinkirjoitettuhin ja päivättyihin muistiinpanoihin:
(Tässä asiassa Isaacson ja Jobs vetävät kirjassaan hyvin leveällä pensselillä)
http://www.forbes.com/sites/onmarketing ... -campaign/

Siskon muistokirjoitus Steve Jobsista, jossa mm. Jobsin viimeiset sanat.
http://www.nytimes.com/2011/10/30/opini ... wanted=all

edit. väärä linkki korjattu

[eskofot]

Mielestäni Isaacsonin kirjoittama elämäkerta on ihan asiallisesti kirjoitettu ja helppolukuinen. Käännös on ihan ok, totta kai virheitä löytyy. Jos haluaa keskittyä Tosi-Hifistin tavoin äänentoiston virheisiin, niin harrastus tuokin. Ja jos oma elämänlaatu tuolla paranee, niin mikä ettei?

Tarkka selostus mitä tapahtui Xeroxin PARCissa loppuvuodesta 1979? (tämän asian tiimoilta vallitseva käsitys on väärinkäsitys. Isaacson oli kirjassa aika hyvin kärryillä)
http://www.forbes.com/sites/onmarketing ... -campaign/

Taisi tulla väärä linkki. Tuo PARC GUI -osa olikin oikein hyvin kirjassa kerrottu. Mutta niin on tehty ennenkin, se ei silti muuta sitä, kirjoittaja kompastelee muualle eikä saa aikaan oikein kovin korkeatasoista tekstiä. Toistoa ja huoletonta jankutusta on aivan liikaa. Tämä on myös ulkomaisissa arvioinneissa tullut esille. Kyse ei ole missään vaiheessa ollut, siitä onko kirja "asiallinen" vai ei. Tai siitä onko kirjassa pilkkuvirheitä.

EDIT: Luettuani uudesta Suomen Kuivalehdestä (s 66 ->) artikkelin suomalaisten kustannustalojen legendaaristen toimittajien kohtalosta nykykriisissä, on mahdollista että laadun vaihtelu alkaa näkyä näin.

[Ali Lämpö]

Minä päätin muka, että en tätä kirjaa lue, mutta luinpa kuitenkin. Jobsista en voi sanoa tietäneeni juuri mitään ennen tätä, ja pidin kyllä kirjasta? Tekniikkaa oli mulle ihan riittävästi, ihmisestä halusinkin tietää. Se, mitä tuossa sivuttiinkin, eli mikä oli ero alkuaikojen Jobsilla ja sateentekijällä, niin ei kai siihen mitään yhtä vastausta ole.ikä tietysti, mutta Olisiko yksi syy se, että vielä 80-luvulla suurin osa ei tajunnut sitä, millä vauhdilla teknologiaa pitää kehittää, jotta pysyy kärjessä? Applen silloinen johto koki enemmän, että nyt on kivijalka tehty, kun saatiin rahaa kassaa, mennään pikkuhiljaa eteenpäin kuten perinteisessä savupiipputeollisuudessa. Jobs taas oli se taiteilijaluonne,, joka koko ajan halusi luoda uutta. 90-luvun lopulla savupiiput oli kaadettu ja Jobs pääsi taas luomaan homman lähes alusta, innovoimaan ja luomaan uutta. Voisiko sanoa, että hän oli enemmän kriisiajan johtaja kuin rauhanajan? Ja hän kehitti nuo kriisit tarvittaessa itse, ja vaati muitakin uusiutumaan.

Luin tän lontooksi, ja tuohon angry birds-käännökseen sen verran, että se ei ollut erisnimenä myöskään tässä versiossa, oli lueteltu vain eri appseja, joten noin se mun mielestä pitääkin kääntää.

Miten muuten Suomi mainittiin? Nokiaa ei kertaakaan, Eero Saarinen kerran!

Times they are a-changing

M

[eskofot]

. Jobsista en voi sanoa tietäneeni juuri mitään ennen tätä, ja pidin kyllä kirjasta? Tekniikkaa oli mulle ihan riittävästi, ihmisestä halusinkin tietää.

Designin vakavasti ottaminen tulee kyllähyvin esille, ehkä vaikuttavin virke tästä oli se, kun Jobs on sairaalassa tekemässä ensimmäisen kerran kuolemaa ja häneen on pumpattu sedatiiveja, mutta tuleekin tajuihinsa siinä vaiheessa kun happinaamaria laitetaan. Alkaa mumisemaan ehdotuksia siitä, kuinka naamaria voidaan kehittää yksinkertaisemmaksi ja esteettisemmäksi. Vaatii uuden naamarin ja joku viides kelpaa ja Jobs kuukahtaa.

[Thoth]

Miten muuten Suomi mainittiin? Nokiaa ei kertaakaan, Eero Saarinen kerran!

Olihan siinä sentään Mike Markkula keskeisessä roolissa. Markkula on aika suomalainen sukunimi, joten menin etsimään netistä tietoa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mike_Markkula

"Markkulan sukujuuret juontavat Suomeen Pohjanmaalle Sievin kuntaan, josta hänen isovanhempansa muuttivat Yhdysvaltoihin vuonna 1883."

[Ali Lämpö]

Aivan totta, Markkula oli kyllä keskeisesti mukana. Eli Pohjanmaan poikia, kiitos linkistä!

M

[OmenaOnPunainen]

Olen melkein lopussa - sekä kirjan että jaksamisen suhteen. Suurin osa sisällöstä on minulle täysin mielenkiinnotonta. Tietokoneanimaatiot eivät kiinnosta, "digital hubit" ja "cloudit" eivät myöskään. Tiukka integraatio ei sekään: en käytä juuri mitään Applen ohjelmia (Dockissa on Mail, iCal ja Calculator.) Ei ole iPhonea, iPodia, iPadiä, joskin viime mainittu saattaa joskus tulla, jos työ sitä vaatii.

Mutta se persoonallisuus - kuin nuorempi versio allekirjoittaneesta!

[eskofot]

Tekniikkaa oli mulle ihan riittävästi, ihmisestä halusinkin tietää.

Niille, joiden mielestä ei ollut, voi suositella juuri lukemaani iWozia. http://en.wikipedia.org/wiki/IWoz
Käy selkeämmin esille tekniikan käänteet, etenkin varhaisajoilta. Kun tää on kuitenkin kirjoitettu 2006, joten olisi se Isaacson voinut tän lukea lähdeaineistona.

[Machist]

Maanantaina taisin saada lopulta luettua tuon loppuun (kolmas kirja 10v aikana jonka olen oikeasti lukenut).
Seuraavaa tähtäilen: http://www.bookplus.fi/kirjat/steve_job ... n-15929377
Onko kukaan lukenut?

Näitä kirjoja on harmittavan vähän saatavilla Suomeksi
iWoz olisi varmasti mielenkiintoinen, mutta jää varmasti lukematta minulta kun enkuksi on vain saatavilla..

[eskofot]

Maanantaina taisin saada lopulta luettua tuon loppuun (kolmas kirja 10v aikana jonka olen oikeasti lukenut).
Seuraavaa tähtäilen: http://www.bookplus.fi/kirjat/steve_job ... n-15929377
Onko kukaan lukenut?
Näitä kirjoja on harmittavan vähän saatavilla Suomeksi
iWoz olisi varmasti mielenkiintoinen, mutta jää varmasti lukematta minulta kun enkuksi on vain saatavilla..

Ei, ihan tuntematon on mulle. Piti oikein Googlettaa, I, Steve, on alkunimi. Ajattelin että on joku rahastus, mutta kyllä noi arviot on enemmäkseen myönteisiä, kirja sisältää 200 lainausta Jobsilta. Ei voi olla kovin laaja teos kyllä.

iWozin kääntäminen voisi olla paikallaan, mutta toisaalta mietityttää, että se on sen verran teknokirja, että luulisi kohderyhmän englannintaidon karsivan suomennoksesta kiinnostuneiden määrän pienemmäksi. Toisaalta taas: on hyvä opus kyllä ja nyt on jobs-boostia. Minäpä ehdotan että ottavat käännösvalikoimaan. Tuskin kyllä innostuvat, kun toihan on jo vanha kirja.

[Aries]

Kirja lähes luettu. Pääsääntöisesti mielenkiintoista luettavaa, mutta paljon myös toisarvoisia asioita elämänkertaa ajatellen (mm. listoja, mitä kullakin henkilöllä on ollut iPodillaan).

Melkoinen kurkku mieheksi, mutta onnistui luomaan aikamoisen kulttuurin yritykseensä ja tuntui aavistavan intuitiivisesti mikä toimii ja mikä ei. Applen nykytilaa varmasti paljon kiittäminen tästä. Nyt vaan toivotaan, että firma ei olisi ollut vain yksi ihminen vaan muutkin saisivat aikaan oikeasti innostavia ja uusia juttuja.

[lsippu]

Melkoinen kurkku mieheksi, .

Samaan lopputulokseen tulin kun vihdoinkin sain kirjan luettua. Jos olisin 25 vuotta sitten tiennyt minkälainen mies ko. firman takana on - olisinkohan ensimmäistäkään Mäcciä ostanut?
(Kun Drupa messulla Dusseldorffissa näin ensimmäisen Apple Lisan 1983 -tai -84 kyllähän se mykisti silloisella valolatomakoneidenaikakaudella)
Eniten ihmetyttää se kun Jobs ei sadoista miljoonistaan huolimatta koskaan innostunut 5000 taalaa enempää hyväntekeväisyyteen, toisin kuten hänen kolleegansa Gates, joka on yksi maailman suurimmista lahjoittajista. http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/36149- ... ehittelyyn

[OmenaOnPunainen]

Melkoinen kurkku mieheksi

Samaan lopputulokseen tulin kun vihdoinkin sain kirjan luettua. Jos olisin 25 vuotta sitten tiennyt minkälainen mies ko. firman takana on - olisinkohan ensimmäistäkään Mäcciä ostanut?

Minä puolestaan olisin ehkä sittenkin ostanut sen ur-Macin (1984) enkä odottanut Plussaa (1986), vaikka edellisellä ei tietenkään voinut tehdä mitään hyödyllistä!

[adele]

Melkoinen kurkku mieheksi, .

Eniten ihmetyttää se kun Jobs ei sadoista miljoonistaan huolimatta koskaan innostunut 5000 taalaa enempää hyväntekeväisyyteen, toisin kuten hänen kolleegansa Gates, joka on yksi maailman suurimmista lahjoittajista.

Mielenkiintoista on tämä niin usein esitetty ajatus, että elämässä on kyseessä jonkinlaisesta suosiokilpailusta, jossa ns. vähimmän vastuksen nyökkyveikkoilu on se, johon on pyrittävä ja joka siten olisi elämän ja humanismin korkein aste. Epäilen suuresti, että jos ihmiskunnan kehitys ollut moisten tai heidän kaltaisista koostuvien komiteoiden ja niiden päätösten varassa, raapustelisin tällä hetkellä luolani kiviseinää sormiväreillä.

Jos ajatellaan filantropiaa (tarkoittaa ihmisystävällisyyttä tai ihmisrakkautta), niin kapeasti tulkittuna se on sitä, että ihminen antaa rahaa toisten auttamiseen. Suuria filantrooppeja on siis Gates. Itse kuitenkin tulkitsen käsitettä laveammin. Mielestäni Applen lähestymistapa, jossa tekniikka ja humanismi risteytetään ja synnytetään ihmisystävällistä tekniikkaa on filantropiaa mitä suurimmassa määrin.

Eli, jos ensin luomalla ihmistä kyykyttävää softaa kerätään valtava omaisuus, niin vähintä mitä tuon mittaamattoman itse aiheutetun kärsimyksen hyvittämiseksi voi tehdä, on jakaa rahansa takaisin ihmiselle.

Mitä tuohon 5000 taalan väitteeseen tulee, niin huhuja on ollut mm 150 miljoonan lahjoituksesta mm syövän tutkimukseen.

[eskofot]

Samaan lopputulokseen tulin kun vihdoinkin sain kirjan luettua. Jos olisin 25 vuotta sitten tiennyt minkälainen mies ko. firman takana on - olisinkohan ensimmäistäkään Mäcciä ostanut?

Kylläpä ihmiset ovat erilaisia. Minä ostin ensimmäisen mäkin juurikin koska tiesin minkälainen mies oli ko. firman takana. Nämähän olivat mitä puiduimpia juttuja tuon 1980-luvun jälkipuolen MacWeekissa, MacUserissa ja MacWordissa

(Kun Drupa messulla Dusseldorffissa näin ensimmäisen Apple Lisan 1983 -tai -84 kyllähän se mykisti silloisella valolatomakoneidenaikakaudella)

Kyllä se mykistys tuli graafisiin piireihin vasta Macintoshin, PageMakerin ja LaserWriterin combolla. HW+SF.

Eniten ihmetyttää se kun Jobs ei sadoista miljoonistaan huolimatta koskaan innostunut 5000 taalaa enempää hyväntekeväisyyteen, toisin kuten hänen kolleegansa Gates, joka on yksi maailman suurimmista lahjoittajista. http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/36149- ... ehittelyyn

Itse kuitenkin tulkitsen käsitettä laveammin. Mielestäni Applen lähestymistapa, jossa tekniikka ja humanismi risteytetään ja synnytetään ihmisystävällistä tekniikkaa on filantropiaa mitä suurimmassa määrin. Eli, jos ensin luomalla ihmistä kyykyttävää softaa kerätään valtava omaisuus, niin vähintä mitä tuon mittaamattoman itse aiheutetun kärsimyksen hyvittämiseksi voi tehdä, on jakaa rahansa takaisin ihmiselle.
Mitä tuohon 5000 taalan väitteeseen tulee, niin huhuja on ollut mm 150 miljoonan lahjoituksesta mm syövän tutkimukseen.

Komppaan tässä pikemminkin Adelea. Kyse on ratkaisumallista. Jobs on Gatesia ehkä jopa yhteiskunnallisempi toimija, tunnetaan mm. yhtenä demokraattisen puolueen suurimpina tukijoina. Jobsin muistelmista käynee ilmi nuoruuden trotskilaishippeily. Siinä mallissa almut ovat mielenrauhan ostoa, ongelmat ei poistu mihinkään jos syitä ei muuteta. Jobsille tätä vallankumousta edusti humanismin ja teknologian yhdistelmä, jolla tavallinen ihminen voimaannutettiin. Ajatus on 60-luvulta Engelbart ja Kay etc.

Olisin myös hieman kyynisempi joidenkin Microsoftin filantropioiden suhteen. Se, että Suomi sai suuren lahjoituksen taannoin koulusektorille, ja että Vanhanen sen kuittaisi, olisi tullut nähdä enemmänkin liiketoimena, jolla koulusektori sidottiin toimijaan, joka ei mielestäni tee mitään fiksua edusektorilla. Odottelen Applen oppikirjaesittelyä ensi viikolla huomattavasti kiinnostuneempana.

[amanita]

Näin myöhäisaikojen macistina ja alan täydellisenä ei-PRO:na olen syvästi hämmästynyt, että Steve Jobs persoonana on ollut eräille jonkinlainen syy tietokoneen hankintaan, kuten joistakin edellä olevista viesteistä käy ilmi. Minä en ollut kuunaan edes kuullut tyypistä ( ) ostaessani ensimmäisen Macini vuonna 2005. Syy koneen ostoon oli juuri otettujen kuvien näkeminen Mac-läppäristä (oletettavasti PowerBook) eräässä kuvaustilanteessa, sekä Turun Stockmannin myyjän suositus, kun olin kertonut haluavani laitteen, joka on amatöörillekin kuvankäsittelyssä kätevä ja helppo.

Kunnioitan syvästi neroutta alalla kuin alalla, enkä suinkaan muuta käsitystäni Steve Jobsista, vaikka hänen persoonastaan käy ilmi ikäviäkin piirteitä. Kenestäpä ei niitä löytyisi. Kun ajattelee hänen taustaansa, antaa se ainakin minulle lisäymmärrystä hänen kerrotuille negatiivisille ominaisuuksilleen.

Noin lahjakkaan ihmisen näinkin varhainen kuolema on suuri tappio tietotekniikan laitteiston uusien innovaatioiden suhteen, uskoo Amanita, ikuinen Steve-fani.

[eskofot]

Näin myöhäisaikojen macistina ja alan täydellisenä ei-PRO:na olen syvästi hämmästynyt, että Steve Jobs persoonana on ollut eräille jonkinlainen syy tietokoneen hankintaan, kuten joistakin edellä olevista viesteistä käy ilmi.

Ei se nyt niinkään persoonallisuuspiirteistä ollut kyse. Jokainen, joka seurasi tuolloin alaa, tiesi että jokin muuttuu nyt. Vastakkain oli graafinen käyttöliittymä ja MSDOS, sittemmin Windows (3). Silloin ei ollut nettiä, joten kärryillä pysyminen vasti ulkomaisten lehtien seuraamista. Tilasin ja zoomailin niitä vuoden, ennen kuin päädyin ostamaan Macin, innostun jo kumouksellisesta ajatuksesta että eri ohjelmilla on sama käyttöliittymä. Kyllä niissä aviiseissa (olivat muuten hillittömän kokoisia, Macin kultavuosina sivuja saattoi lähemmäs 300 / lehti) Jobs oli hyvin esillä, jos ei nyt rocktähtenä, niin miehenä joka teki Apple IIsta Macin ja jolla oli selvästikin visio. Kun siihen tutustui, kävi ilmi, että minä mietin aika samoin: simplicity + top design = success. Olen aika hämmästynyt jos tällaiset asiat eivät vaikuta siihen mitä investointeja tekee. Kyse ei ollut tuolloin ihan siitä että oo, ostanpas tuosta kulutustuotteen, joka kivalta näyttää ja jolla nettisurffataan. Eka Mac installaationi maksoi yli 100 000 markkaa alennuksineen.

[rthghdfger]

Eskofot, voitko hieman avata, mitä teit 100 000 mk:n mäkilläsi? Etenkin kiinnostaa, mitä MSDOS olisi tuolloin tarjonnut rinnalle?