Gastropoda kirjoitti:Kyllä, mä allekirjoitan ton että Apple on enemmänki kultti kuin yritys ja aivopesukierre toimii. Sunnuntaina nimittäin huomasin käyväni Appleholistijätkän ja yhen "uuden uhrin" kanssa keskustelua, jossa mä ja jätkä selitettiin kilpaa uhrille miten ei iPhone hajoa ja että ei se oo liian hieno. Ja toki annoin neidin räveltää omaa iPhoneani, jonka jälkeen tuli huomattua että homma etenee tuttua kaavaa. Kieltäytyminen - iPhone käteen - Pelaamista - Tykästyminen peliin. Noin se mullaki meni, ihastuin ihan ekana peliin jossa katkottiin sormella huitoen zombieiden päitä
Pitäski etsiä mikä peli toi on. Oli kova sillon about vuosi sitten kun ekan kerran sain Applen näppeihini.
No, uskonnosta tai iUskonnosta ei ole kyse, siitä mä itse laitan hanttiin - kultti ehkä sitten saattaakin jo olla kyseessä, kai sen verran on pakko antaa periksi.
Mun tietokoneharrastus alkaa melko nuoresta, 80-luvun puolivälin paikkeilla. Koneena tietenkin Commodore 64. Jos jokin kone oli/on fanittamisen arvoinen ja "jotain", niin se oli juuri tuo. Nykymaailman koneisiin tottuneille tuo on toki lievästi sanottuna hankala ja aikanaan tosi hienografiikkaiset pelit lähinnä hymyilyttäviä ja suloisia. Mutta tekniikka kehittyy, ja tietokonetekniikka noihin aikoihin ja niiden jälkeen kehittyi huimasti. Commodore64:n käyttäjiäkin pidettiin tosin tuolloin vähän omina kulttilaisinaan, ainakin ne olivat parempia, ylimielisempiä ja rahakkaampia, kuin muiden koneiden käyttäjät - ja tietysti myös maksoivat surkeasta koneesta aivan ilmaa
Ei mitään uutta auringon alla. Nyt näin 25 vuotta myöhemmin on jotenkin sellainen hienosti sisuksia hivelevä olo, kun nykynuorisokin tietää, mikä oli Commodore 64. Sen sijaan se pahin kumppani, Spectravideo, liitetään lähinnä Sally Spectraan.
C64:n oltua jo oikeasti vähän vanhanaikainen, jäi koneharrastus muutamaksi vuodeksi, mutta mihinkäs sitä nörtti tavoistaan pääsisi. Koneet olivat vaihtuneet, mutta käynnissä oli Amiga VS. Atari -sota, PC VS. Amiga -sota ... mäkkikäyttäjät olivat omissa porukoissaan. PC oli ihan hyvä valinta tuolloin, sikäli kokemusta eri järjestelmistäkin on (ml. Linux, jolle kuitenkaan en juuri lämmennyt) ja melko lailla Amigan kanssakin tuli tehtyä asioita. Ensimmäinen Applen valmistama laite minulla kuitenkin oli iPhone (ensimmäisen sukupolven laite). Ostin sen käytettyä, kun 3G tuli Suomessa myyntiin. Aluksi laite ei oikein esittelyjen ja mainosten perusteella vakuuttanut. Mietin jopa, miksi sellaisen ostaa, vaikka käyttöidea on kiva. iPhone 3G oli kuitenkin sonerapisteissä ja Veikon Koneissa kokeiltavana, mikä on hyvä asia. Kokeilemalla itse näki, että kyseessä on oikeasti ihan kätevä laite, erityisesti s-postiohjelma ja nettiselaimen toimivuus oli pikatestin perusteella vakuuttava. Niinpä sitten ostin sen 2G:n huuto.netin kautta, ja ihastuin todella laitteeseen. Päivitin sen 3GS:ään viime syksynä. Ensimmäinen Applen tietokone sitten tuli ostettua joulukuussa; edellinen kone yksinkertaisesti alkoi jo jäädä jalkoihin. Se oli noin kolme vuotta vanha HP:n läppäri. Jo tuolloin oli Mäkin osto aika lähellä (itse kone ja valmistaja siis ollut toki tuttu, vaikka itsellä ei ole ollut), silloin syynä Windows-kannettavan hankintaan oli ihan silkka raha (tai siis sen puute). Periaatepäätös oli, että seuraava kone sitten olkoot mäkki, ja niinhän se oli. Sen verran hyvä tämä on, että todennäköisesti tästäkin seuraava tulee mäkki olemaan.
"Normaali-ihmisenä" olen saanut statusta lähinnä silloin, kun mulla Windows-kone. Sitä ennen ja näemmä nyt olen aina ollut ympärisön mielestä jossain kultissa
vaikka kyseessä on vain se, että pitää jotain järjestelmää itselleen sopivampana. En siksi näistä konesodista jaksa enää niin välittää, sellaisen ympärillä kun on enemmän tai vähemmän koko ikänsä tullut oltua. Oikeastaan erilainen koneiden säätäminen ja nysvääminen on alkanut turhauttaa, ennemmin olkoon niin, että kone, joka sitten toimii, jolla tehdään ne hommat. Toki kesti aikansa tottua, että "hei, eihän tässä voi säätää mitään" -ilmiöön, mutta se on hyvä asia. Koneen kanssa käytetty aika on tehokkaampaa ilman nysväämistä koneen itsensä takia. Pakko kuitenkin myöntää, että jotain vetoa tässä Applen maailmassa on silti. Jonkinlainen appletauti tuntuu olevan sellainen, että Applen yhden laitteen hankittua, niitä saman valmistajan laitteita tuppaa tulemaan lisää. Kirjoitinkin menisi varmaan vaihtoon, jos Apple vielä sellaisia valmistaisi. Ehkä tämä tuohon omaan tyyliinsä ja "think different", "It just works" -maailmaan tottuessaan ulkopuolinen pitää sitä vähän kulttina. Mutta antaa pitää. Ilmeisesti vain tietokoneharrastajat pitävät omista koneistaan ja siksi niistä tulee pidettyä meteliä. Ei se yksin Applen käyttäjien ominaisuus ole.