Opinnäytetyön kirjoittaminen Macilla

[suomi]

Onko Office 2008:n englanninkielinen versio jo saatavana Suomessa. Aloittelen itsekin opinnäytetyön kirjoittamista ja olisi hyvä saada se mahdollisimman pian.

[Repe Ruutikallo]

P.S. Ei kannata laskea diplomityön aikataulua tuon Office 2008:n varaan. (Ainakaan, jos käytät vaihtotarjousta.) Tiedustelin viime viikolla MS:ltä, onko jo ilmestyneen englanninkielisen version toimitusaikataulusta tietoa. Vastauksena oli jo aiemmin luvattu: maaliskuun loppuun mennessä. Jos on siis kiire ja jokin Office on pakko saada, itse painelisin kauppaan ostamaan englanninkielisen Office 2008:n suoraan hyllystä.

Tai sitten käyttää Piratebay-versiota kunnes se tilattu toimitetaan. Ei mitään ongelmaa moraalisesti eikä käytännössäkään. Näin asia ratkeaisi tunnissa parissa. Mikkis varmaan ottaisi mielellään kaksinkertaisen hinnan Officeista, mutta ei se asiakkaan kannalta kovin järjellistä ole. Luovaa ajattelua voi käyttää.

[Lebako]

Käyttääkö joku täällä Scriveneriä? Onko tuo alaviitteiden toteutus tosiaan niin tökerö kuin miltä vaikuttaa? Eli alaviitteen teksti tulee kylmästi muun tekstin sekaan (eikä sinne sivun alareunaan, koska Scrivener ei sivuja "ymmärrä"), ja sitten kun tekstin exporttaa niin nuo alaviitteet tallentuvat hiukan miten sattuu - jos ollenkaan.

Muuten pirun fiksun oloinen ohjelma, mutta hiukan arveluttaa nimenomaan tuo alaviitteiden toimivuus. Jos jokin on v-mäinen urakka ison kirjoitusprosessin loppuun niin nimenomaan satojen alaviitteiden korjaaminen. Vaikka ohjelma mainostaa itseään akateemiseen kirjoittamiseen sopivana, niin tuo alaviitejuttu kyllä vie aika paljon pohjaa tuolta väitteeltä.

Löytyykö muunlaisia näkemyksiä ja kokemuksia?

[rthghdfger]

Olen kirjoittanut dippaa tähän saakka työpaikalla Office 2007:lla ja SPSS for Windowsilla ja kotona räpeltänyt NeoOfficella. En ole tehnyt tekstiin muotoiluja, en liittänyt ainuttakaan kuvaa enkä taulukkoa. Välinäytöissä on tullut ohjaajalta raakaa palautetta, että tämä ei enää käy, pitää olla valmiimman näköistä.

Voisi kai sanoa, että Scrivener on keskittynyt siihen, ettö kirjoittaja saa päässään olevan idean mahdollisimman helposti ja siististi paperille. Itse tekstinkäsittelyyn (eli rivitykseen, marginaaleihin jne. jne. jne.) tuo ohjelma ei puutu juuri lainkaan. Ohjelmahan on suunniteltu kirjailijoille (ohjelman tekijähän on itse kirjailija ja kirjoitti Scrivenerin helpottamaan omaa luomisprosessiaan), ja luulisi, että kirjailijat viettävät melkein kaiken ajan sen tekstin kirjoittamiseen, kun taas tekstin käsittelyyn ei käytetä aikaa. Vai niuhottaako vaikkapa Remeksen kustantaja tälle että "laitas vielä rivitys kuntoon, niin palataan asiaan...:" ?

Juurikin näin.

Threadi herätti parikin ajatusta myös täällä.

Ensinnäkin että mitä tässäkin ketjussa tarkoitetaan tekstinkäsittelyllä ja myöskin, että mitä dippa-ohjaajasi tarkoitti, että tekstin tulisi olla valmiimman näköistä. Tarkoittiko hän tosiaan, että fontti pitää olla hyvä, marginaalit ja rivinvälit ok, palsta siistin näköistä - vai että tekstin sisällön tulisi olla valmiimpaa?

Toisekseen jokainen kirjailija tekee tekstiä varmasti omalla menetelmällä, mutta mielestäni tekstinkäsittelyä on ennenkaikkea tekstin muokkaus ja uudelleenkirjoittaminen. Kyllä kirjailijatkin käyttänevät tekstinkäsittelyohjelman ominaisuuksia, vaikkeivät niitä marginaaleja koko ajan säätäisi. Itse toimin niin, että olipa mikä tahansa teksturi käytössä, niin säädän perustyylin itseäni miellyttäväksi ja sen jälkeen voin kirjoitella perustekstiä pahemmin ulkoasuun puuttumatta - ellei sitten tule tarvetta tehdä hieman eri näköinen tekstinasettelu kuin normaalisti.

Kolmantena asiana tuli mieleen, että kummallisen hiljaista virallisen ylläpidon puolelta, kun Hintaneuvos/vuoden homppulainen antaa toistuvasti suosituksia ohjelmien warettamiseen. Olisin luullut, että joku olisi uskaltanut puuttua asiaan.

[Repe Ruutikallo]

Kolmantena asiana tuli mieleen, että kummallisen hiljaista virallisen ylläpidon puolelta, kun Hintaneuvos/vuoden homppulainen antaa toistuvasti suosituksia ohjelmien warettamiseen. Olisin luullut, että joku olisi uskaltanut puuttua asiaan.

Missä antaa? Tässä oli puhe laillisesti tilatusta ohjelmasta, jota pitäisi myös päästä käyttämään. Ei ostetun ohjelman imutus vaikka hevon hanurista ole mitään waretusta.

Reagoit muuten melko hitaasti, kun tuo kirjoitukseni oli vuoden vanha...

[vesku]

Kolmantena asiana tuli mieleen, että kummallisen hiljaista virallisen ylläpidon puolelta, kun Hintaneuvos/vuoden homppulainen antaa toistuvasti suosituksia ohjelmien warettamiseen. Olisin luullut, että joku olisi uskaltanut puuttua asiaan.

Missä antaa? Tässä oli puhe laillisesti tilatusta ohjelmasta, jota pitäisi myös päästä käyttämään. Ei ostetun ohjelman imutus vaikka hevon hanurista ole mitään waretusta.

Reagoit muuten melko hitaasti, kun tuo kirjoitukseni oli vuoden vanha...

itse asiassa lähes kaksi vuotta...

[Repe Ruutikallo]

Reagoit muuten melko hitaasti, kun tuo kirjoitukseni oli vuoden vanha...

itse asiassa lähes kaksi vuotta...

Ja pitkällä matikalla...

[rthghdfger]

Reagoit muuten melko hitaasti, kun tuo kirjoitukseni oli vuoden vanha...

Vaikkakin sait minut kiinni aikavirheestä - johtui pitkälti Scrivener-keskustelusta, jota löytyy vuosilta 2010/2008 - , se ei muuta suhtautumistani antamaasi waretusohjeeseen. Neuvosihan oli warettaa eri tuote kuin minkä ostaisi. Läheskään aina maksun suorittaminen kauppaan ei oikeuta ottamaan sitä tuotetta mitä nopeimmin käsiin saa, monia tuotteita joutuu odottamaan osto- ja maksutapahtuman jälkeen. Tietenkin kannattaa aina valita sellainen tuote, jonka saa haluamallaan aikataululla ilman laittomuuksia.

[rthghdfger]

Käyttääkö joku täällä Scriveneriä?
...
Löytyykö muunlaisia näkemyksiä ja kokemuksia?

Jotta tulisi jotain asiaakin tähän ketjuun myös minun osalta, niin oletko tutustunut Melleliin? Siinä on mielestäni sopiva työkalu akateemiseen kirjoitteluun. Osaa alaviitteet ja Bookends hoitaa tarvittaessa lähdeviittaukset.

[Lebako]

Käyttääkö joku täällä Scriveneriä?
...
Löytyykö muunlaisia näkemyksiä ja kokemuksia?

Jotta tulisi jotain asiaakin tähän ketjuun myös minun osalta, niin oletko tutustunut Melleliin? Siinä on mielestäni sopiva työkalu akateemiseen kirjoitteluun. Osaa alaviitteet ja Bookends hoitaa tarvittaessa lähdeviittaukset.

Aikonaan on tullut hiukan testattua, en tosin muista miksen sitä ostanut. Voisi kyllä ihan piruuttaan testata taas trial-versiota, josko yhteinen sävel löytyisi.

Nyt on käytössä Applen oma Pages, joka on oman alani (valtsikka) juttuihin ihan passeli mutta "jotain" puuttuu. Tuo "jotain" (kuten projektin kokonaisuuden hahmotus ja vastaavat laiselleni sählääjälle tärkeät jutut) taas löytyisivät Scriveneristä, mutta alaviitepuutteiden sun muiden juttujen takia en siihen viitsisi siirtyä, antaa harmaiden hiuksien kasvaa sitten myöhemmällä iällä.

[rthghdfger]

Mellelistä löytyy omiakin ketjuja, mutta kommentoin jotain omia kokemuksia.

Peruskirjoittaminen toimii varsin sujuvasti, kuten myös niiden alaviitteiden tekeminen. Tyylimäärittelyissä hieman erilainen näkökulma kuin vaikka Wordissa tai Pagesissa: ohjelmassa määritetään erikseen merkkityyli ja kappaletyyli. Viimeistään automaattista sisällysluetteloa tehdessä joutuu perehtymään Auto-Titleihin, jotka eivät kulje kappaletyyleissä ennenkuin ne määritetään niihin (jokaiseen otsikkoon, jonka tahtoo olevan jonkun tason otsikko sisällysluettelossa). Tyyleihin ei saa sidottua sivuvaihtoa, joka hieman harmittaa mutta tulee sen kanssa toimeen.

Rakenne näkyy sivuvalikossa, josta kappaleita on helppo siirrellä eri järjestykseen ja vaihtaa niiden syvyyksiä. Tavuttaa suomea mukavasti.

[Repe Ruutikallo]

Reagoit muuten melko hitaasti, kun tuo kirjoitukseni oli vuoden vanha...

Vaikkakin sait minut kiinni aikavirheestä - johtui pitkälti Scrivener-keskustelusta, jota löytyy vuosilta 2010/2008 - , se ei muuta suhtautumistani antamaasi waretusohjeeseen. Neuvosihan oli warettaa eri tuote kuin minkä ostaisi. Läheskään aina maksun suorittaminen kauppaan ei oikeuta ottamaan sitä tuotetta mitä nopeimmin käsiin saa, monia tuotteita joutuu odottamaan osto- ja maksutapahtuman jälkeen. Tietenkin kannattaa aina valita sellainen tuote, jonka saa haluamallaan aikataululla ilman laittomuuksia.

Olen kyllä aika sanaton tämän viisauden edessä. Päätän osaltani. 8)

[Touho]

Threadi herätti parikin ajatusta myös täällä.

Ensinnäkin että mitä tässäkin ketjussa tarkoitetaan tekstinkäsittelyllä ja myöskin, että mitä dippa-ohjaajasi tarkoitti, että tekstin tulisi olla valmiimman näköistä. Tarkoittiko hän tosiaan, että fontti pitää olla hyvä, marginaalit ja rivinvälit ok, palsta siistin näköistä - vai että tekstin sisällön tulisi olla valmiimpaa?

Toisekseen jokainen kirjailija tekee tekstiä varmasti omalla menetelmällä, mutta mielestäni tekstinkäsittelyä on ennenkaikkea tekstin muokkaus ja uudelleenkirjoittaminen.

No jaa, riippunee ihan siitä, miten se "tekstinkäsittely" sitten lopulta määritellään.
Varsinainen kirjallinen työ mennee tässä ketjussa jo selvästi ohi otsikon aiheen, mutta se työskentelymalli menee tosiaan noin, sanottiin sitä sitten kirjoitustyöksi tai tekstinkäsittelyksi.

Varsinainen kirjoitustyö jakaantuu yleensä kahteen eri vaiheeseen. Tosin joidenkin kirjoittajien kohdalla ne saattavat myös sulautua yhteen. Mutta yleensä siis ensin tulee se tekstin suoltamisvaihe eli ensimmäinen vedos, jolloin näppäimistö rallattaa kuin Suomi-konepistooli, eikä muotoiluista eikä virheistäkään kovin paljoa välitetä. Kunhan ajatus tallentuu sanoiksi. Sen jälkeen tulee editointivaihe, jolloin tapauksesta riippuen osa tai lähes koko homma kirjoitetaan uusiksi, asiavirheet, huonosti toimivat lauseet yms. korjataan jne.

Vedoksia voi lopulta tulla useitakin, mutta tässäkään vaiheessa jollain fonteilla, riveillä, marginaaleilla tai muilla muotoiluseikoilla ei juuri ole merkitystä. Ne tulevat kuvaan vasta siellä ihan loppuvaiheessa, kun varsinainen kirjoitustyö on jo tehty, tai jo ennen sen aloittamista. Tuo editointivaihe on tosiaan pitkälle uudelleenkirjoitusta ja tekstin muokkaustakin, mutta vain sisältöön liittyen.

Onko homma siis tekstinkäsittelyä siinä mielessä kuin se MS Officea käyttävä tavallinen pulliainen termin mieltää - yleensä kait ei. Itse puhuisin ennemmin kirjoittamisesta ja editoinnista, ja tekstinkäsittelyn jättäisin enempi kontekstin mukaan liukuvaksi käsitteeksi. Se lienee sitten lopulta tapauskohtainen makuasia, ja joutilaampien kinasteltavissa.

Kyllä kirjailijatkin käyttänevät tekstinkäsittelyohjelman ominaisuuksia, vaikkeivät niitä marginaaleja koko ajan säätäisi. Itse toimin niin, että olipa mikä tahansa teksturi käytössä, niin säädän perustyylin itseäni miellyttäväksi ja sen jälkeen voin kirjoitella perustekstiä pahemmin ulkoasuun puuttumatta - ellei sitten tule tarvetta tehdä hieman eri näköinen tekstinasettelu kuin normaalisti.

Näinpä. Erilaisiin kirjoitustöihin ja -tarpeisiin on lukuisia hiukan erilaisia työkaluja, (esim tuo Scrivener), joita voisi kait kutsua vaikka kirjoitusohjelmiksi, erotuksena MS Wordista ja muista tavanomaisista teksinkäsittelyohjelmista puhuttaessa.

Joskus se varsinainen kirjoitusohjelmassa tuotettu teksti viedään johonkin tekstinkäsittelyohjelmaan, vaikka sitten Wordiin, Pagesiin, Melleliin jne. Monesti taas sille ei ole tarvetta, vaan tuotos voidaan eksportoida suoraan asemointiohjelmaan, tai valmiina pdf- tms. sähköisenä tuotoksena eteenpäin. Näissäkin hommissa se MS tai Open Office on siis usein vaan tarpeeton bittimöhkäle kovalevyllä.

Kolmantena asiana tuli mieleen, että kummallisen hiljaista virallisen ylläpidon puolelta, kun Hintaneuvos/vuoden homppulainen antaa toistuvasti suosituksia ohjelmien warettamiseen. Olisin luullut, että joku olisi uskaltanut puuttua asiaan.

No Repe nyt on vaan Repe, ei asiaan kannata sen enempää energiaa tuhlata.
OT-tupinoiksipa nuo MS Officen eri versioiden hankintatapojen tuputukset sun muut profiloituivat muutenkin.

Mellelistä löytyy omiakin ketjuja, mutta kommentoin jotain omia kokemuksia.

Peruskirjoittaminen toimii varsin sujuvasti, kuten myös niiden alaviitteiden tekeminen. Tyylimäärittelyissä hieman erilainen näkökulma kuin vaikka Wordissa tai Pagesissa: ohjelmassa määritetään erikseen merkkityyli ja kappaletyyli. Viimeistään automaattista sisällysluetteloa tehdessä joutuu perehtymään Auto-Titleihin, jotka eivät kulje kappaletyyleissä ennenkuin ne määritetään niihin (jokaiseen otsikkoon, jonka tahtoo olevan jonkun tason otsikko sisällysluettelossa). Tyyleihin ei saa sidottua sivuvaihtoa, joka hieman harmittaa mutta tulee sen kanssa toimeen.

Rakenne näkyy sivuvalikossa, josta kappaleita on helppo siirrellä eri järjestykseen ja vaihtaa niiden syvyyksiä. Tavuttaa suomea mukavasti.

Tuosta tarinasta ei oikein ilmennyt, minkälaisessa hommassa olet sitä Melleliä käyttänyt, mutta hälläpäs nyt niin väli. Itsellä ei ole vielä kovin kummoisesti kokemusta juuri Mellelistä, mutta se tosiaan vaikuttaa varsin kätsyltä softalta.

Onneksi on mistä valita, itse kunkin tarpeen ja mieltymysten mukaan, eikä hintakaan monesti päätä huimaa, kuten ei Mellelinkään kohdalla. Oma tekstinkäsittelysoftan tarpeeni on ilmeisesti hiukan erilainen ja selvästi köykäisempi, ja siihen olen kaavaillut hiukan omintakeista Pagehandia, joka ei sekään kovin hirveitä maksa. Toistaiseksi olen tyytynyt TextEditiin ja wanhaan Pages -versioon.

Mitä tulee tuohon sivuvaihtoon ja muuhun millintarkkoihin sivunmäärityksiin, sitäkään ei kannata liikaa murehtia, ainakaan jos työn alla on joku julkaistava teos, joka menee kuitenkin vielä ennen printtausta jonkun DTP-, asemointi- tai ladontasoftan läpi. Tosin siinä asiassa mennäänkin varmaan taas jo ketjun varsinaisen aiheen ulkopuolelle.

[Touho]

Jepjep, tämän ketjun otsikkona oli tosiaan opinnäytetyön kirjoittaminen, joka on vähän omanlaisensa homma. Hiukan kyynisemmin kärjistäen opinnäytetyön teossa lienee tärkeintä juuri se ulkoasu ja se, että tietyt ennaltamäärätyt asiat esitetään siinä prikulleen tietyllä ennaltamäärätyllä tavalla. Ei niinkään se sisältöön keskittyminen. Siksi ne hommaan parhaiten soveltuvat työkalutkin ovat toisinaan hiukan erilaisia.

Hommissa saattaa tiettyjen alojen kohdalla olla jopa yhtäläisyyksiäkin, kuten tuossa aiemmin tuli jo ilmi, eli joissakin tapauksissa esim. CopyWriten kaltaiset softat saattavat toimia ihan hyvinä apulaisina.
Mutta kuten tuolla ketjun alkupuolella jo todettiin, varmaan johonkin tulevan tippainssin riplomityön tekoon soveltuvat parhaiten vaikka nuo jo mainiut LaTeX-tyyppiset editorit ja/tai esim. Omni Outlinerin kaltaiset paremmat outlinerit, sekä lopputuloksen kasaukseen ja muotoiluun vaikka tuo Mellel, jos tarvetta on.

BTW, tiukkaan opiskelijabudjettiin ja jonkun tekstipainotteisen opinnäytetyön tekijän tarpeisiin saattaisi muuten sopia jopa tämä tekstisofta. Perusominaisuuksia nimenomaan tekstintuotantoon ja muokkaukseen viitteineen ja footereineen näyttäisi olevan, eikä ole ainakaan hinnaltaan paha, 15 eemeliä. Kanntattaisi varmaan ainakin kokeilla.

[rthghdfger]

Tuosta tarinasta ei oikein ilmennyt, minkälaisessa hommassa olet sitä Melleliä käyttänyt, mutta hälläpäs nyt niin väli. Itsellä ei ole vielä kovin kummoisesti kokemusta juuri Mellelistä, mutta se tosiaan vaikuttaa varsin kätsyltä softalta.
...
Mitä tulee tuohon sivuvaihtoon ja muuhun millintarkkoihin sivunmäärityksiin, sitäkään ei kannata liikaa murehtia, ainakaan jos työn alla on joku julkaistava teos, joka menee kuitenkin vielä ennen printtausta jonkun DTP-, asemointi- tai ladontasoftan läpi. Tosin siinä asiassa mennäänkin varmaan taas jo ketjun varsinaisen aiheen ulkopuolelle.

Mellelissä on työn alla tieteellinen käsikirjoitus, jota olen kirjoittanut samaan dokumenttiin noin puolitoista vuotta - sitä ennen muita versioita mm. Wordilla. Tekstiä on reilut 400 000 merkkiä, sivuja noin 170, tekstissä automaattinen sisällysluettelo, alaviitteitä ja lähdeluettelo. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, lähteet on koottu Bookendsiin, josta ne päivittyvät Mellel-dokumenttiin.

Itse pidän siitä, että ulkoasun voi säätää ns. millintarkaksi. Tämä tekee dokumentin lukemisen mukavammaksi ja välitulosteet ovat miellyttävän näköisiä. Kerran säädettynä asiasta ei ole vaivaa. Tämän johdosta puute, ettei sivunkatkoa voi asettaa ylimmän otsikon tyyliin, tekee hieman lisätyötä aina silloin kun tulee siirrettyä pääotsikkoa edeltävä kappale jonnekin sisemmäksi, koska loppuun laitettu pakollinen sivunkatko siirtyy aina mukana.

Uusinta 2.7 versiota en ole hankkinut, koska homma alkaa olla loppusuoralla, joten ei ole haluja maksaa päivityksestä (2 vuoden päivitykset ovat tulleet jo täyteen). Teksti menee sitten lopulta InDesignin kautta painoon.

[Touho]

Itse pidän siitä, että ulkoasun voi säätää ns. millintarkaksi. Tämä tekee dokumentin lukemisen mukavammaksi ja välitulosteet ovat miellyttävän näköisiä. Kerran säädettynä asiasta ei ole vaivaa. Tämän johdosta puute, ettei sivunkatkoa voi asettaa ylimmän otsikon tyyliin, tekee hieman lisätyötä aina silloin kun tulee siirrettyä pääotsikkoa edeltävä kappale jonnekin sisemmäksi, koska loppuun laitettu pakollinen sivunkatko siirtyy aina mukana.

Uusinta 2.7 versiota en ole hankkinut, koska homma alkaa olla loppusuoralla, joten ei ole haluja maksaa päivityksestä (2 vuoden päivitykset ovat tulleet jo täyteen). Teksti menee sitten lopulta InDesignin kautta painoon.

Tuopa saattaa olla osittain sitten makuasiakin, ja osittain kenties softakysymys. Joissakin softissa tuo sivutus saattaisi olla hiukan joustavampaa, mutta kokonaisuus varmaan merkkaa tässäkin enemmän. Omiin vähän samankaltaisiin mutta silti erilaisiin projekteihin tuo ei ainakaan ihan sieltä mielekkäimmistä ratkaisuista olisi, mutta ilmeisesti presentaatio- ja dokumentaatiotarvekin on hiukan erilainen.
Jos kerran se homma siellä alkaa olla jo loppusuoralla, mitäpäs sitä tosiaan enää edes miettimään vaihtoehtoja, mutta toisaalta, miksei sitä hyvää softaa voisi sitten päivittää uusimpaan ja käyttää jatkossakin?

Omaa skriptiäni olen aloitellut em. tietokantaominaisuuksia sisältävillä kirjoitustyökaluilla, jotka soveltuvat ainakin omaan työskentelytapaan ja tarpeeseen paremmin kuin tavanomaiset tekstinkäsittelyohjelmat ja erilliset lähdehallintasoftat. Pitänee varmaan silti ottaa jossain välissä tuo Mellelin uusin versio kokeiluun ja katsoa, mitä se on syönyt, ja olisiko siinä kenties jotain merkittävää hyötyä omiin juttuihin. Todennäköisesti ei ainakaan mitään tajuntaa köyrivää uutta löydy, mutta kyllähän noita voi mielenkiinnosta kokeilla.

[Armadillo]

Annan omat 2 penniäni lukematta ketjua. Kirjoitin omat isommat työt aina TeX:llä. Virallisen tahon puolesta sai tyylitiedostot, joten asettelut tulivat kuin itsestään. Tekstiin ei myöskään tarvinnut tehdä monimutkaisia taulukko- tai kaavavirityksiä, joten kirjoittaminen oli aika suoraviivaista. Vähän niinkuin olisi kirjoittanut HTML -muotoista dokumenttia muutamine tageineen. Jos TeX sitten päätti laittaa kuvan outoon paikkaan tai sisensi tarkastajan mukaan jotenkin oudosti, riitti maininta että käytössä on virallinen tyylitiedosto ja ongelma ratkesi siihen. Ei sillä että TeXin jälki rumaa olisi ollut. Suosittelen lämpimästi yli kaikkien WYSIWYG -editoreiden yli, mutta se on toki vain minun mielipiteeni rajatun kokemuksen perusteella.

[jomppa]

Itse suosittelen kanssa (La)Texia, senkin uhalla, että olen sen täällä ehkä jo sanonut. Etuja on se verran paljon, ettei nykyään tulisi mieleenikään kirjoittaa muutamaa sivua pidempää tekstiä millään Wördillä vaan LaTeX on käytössä.

Näitä etuja sitten:
- ilmainen, toimii ympäristössä kuin ympäristössä, ei vaadi koneelta oikeastaan mitään
- varma tekstin säilyminen myös tulevaisuudessa (ASCII-tekstiä voi varmasti lukea myös kymmenen vuoden päästä, vaikka kone vaihtuisi - miten on esim. Pagesin tiedostojen kanssa)
- versionhallinta, ryhmätyöskentely ja backupit helppoja (pelkkiä tekstitiedostoja)
- suuren aineiston pilkkominen todella helppoa (pistät vain eri tekstitiedostoon ja homma on siinä)
- (lähde)viittaus oikeasti toimiva
- yhteensopivia editoreita löytyy joka oksalla, voi käyttää myös tavallista tekstieditoria
- ulkoasun muutos uuden tyylin mukaiseksi onnistuu parhaimmillaan yhtä riviä muuttamalla (myönnän, että kuvien kanssa eri palstamäärät voivat aiheuttaa ongelmia)
- tekstiä voi tarpeen tullen generoida helposti (raporttien teko onnistuu nappia painamalla)
- laajat kirjastot esim. algoritmien kirjoittamista varten
- kuvien päivitys helppoa (kuvat aina linkitettyinä)
- matematiikka onnistuu yhtä helposti kuin muutkin kielet
- toimiva suomenkielinen tavutus

Haittoja:
- WYSIWYG vaatii erityisen editorin (LyX)
- monimutkaisten taulukoiden luominen työlästä
- oikoluku editorista/ympäristöstä kiinni
- kirjoitus ja luku vaativat totuttelua (hyvä editori auttaa paljon)
- erilaisia paketteja liiankin paljon, minkä niistä valitsisi (vähän sama ongelma kuin linuxin repositorien kanssa, jos etsii työkalua tiettyyn ongelmaan)

Itse kirjoitin dippatyön Wordilla ja väikkärin LaTeXilla, joten kokemusta on molemmista puolista. Wordin kanssa oli jatkuvaa tappelua (tuo oli vielä se versio, jonka taulukkotallennuksessa oli bugi - korjattiin vasta näissä tämän vuosituhannen wordeissa) ja muutaman kerran ala-/lähdeviitteet menivät kirjoitusprosessin aikana rikki (viittasivatkin aivan väärään). LaTeXin kanssa ei ole ollut koskaan vastaavia ongelmia.

[omenatarhuri]

Reagoit muuten melko hitaasti, kun tuo kirjoitukseni oli vuoden vanha...

Vaikkakin sait minut kiinni aikavirheestä - johtui pitkälti Scrivener-keskustelusta, jota löytyy vuosilta 2010/2008 - , se ei muuta suhtautumistani antamaasi waretusohjeeseen. Neuvosihan oli warettaa eri tuote kuin minkä ostaisi. Läheskään aina maksun suorittaminen kauppaan ei oikeuta ottamaan sitä tuotetta mitä nopeimmin käsiin saa, monia tuotteita joutuu odottamaan osto- ja maksutapahtuman jälkeen. Tietenkin kannattaa aina valita sellainen tuote, jonka saa haluamallaan aikataululla ilman laittomuuksia.

Olen kyllä aika sanaton tämän viisauden edessä. Päätän osaltani. 8)

Kaikki ei vaan vielä tiedä, että CD/DVD-levyillä on vain bittejä ja ne samat bitit löytyy myös netistä. Se mistä Microsoft haluaa rahaa on käyttämisen luvasta aka lisenssistä. Kerrankin Repen kanssa samaa mieltä.

[Veeti]

Kun valitset jonkun ympäristön, pysy siinä. Olosuhteiden pakosta tein väikkäriä 2007:lla (win), 2008:lla ja Neolla. Piti siirrellä fileitä maailmasta toiseen ja siitä se riemu alkoikin. 2008 sekosi, kun yritti laittaa kasaan yli 222 sivuista teosta. Automaattisivutus päätti auttaa ja generoi 23000 sivua lisää ja tuhosi muut siihen mennessä tehdyt. 2007 teki kaikista 2008:lla tehdyistä grafiikoista mustia ja kostoksi 2008 poisti välilyönnit 2007:lla tehdyistä teksteistä. No, Neo halusi olla innovatiivinen ja sekotti kaikki 2007 & 2008-pohjaiset muotoilut ja sisällysluettelot. Muuten meni ihan kivasti.

[rthghdfger]

Pitipä tulla kertomaan kaksi uutta kokemusta, toinen Mellelistä ja toinen Pagesista.

Mellelillä siis olen alusta asti kirjoittanut väitöskirjaa, joka onneksi alkaa olla loppusuoralla. Yksi hieno ominaisuus on noussut esille, enkä tiedä onko vastaavaa esim. Wordissa tai Pagesissa. Kuvien ja kaavioiden laittaminen voisi olla aika ikävää, kun ei ole suunnitellut niiden määrää vaan laittelee vaan paikalleen sitä mukaa kun niitä tulee laitettua. Mellelin Auto-Title numeroi kuvat ja kaaviot järjestyksessä. Käyttämällä referenssilinkkiä myös tekstiin laitettu viittaus (kuva x) pysyy automaattisesti paikallaan, vaikka alkuun tulisi yhtäkkiä kolme uutta kuvaa. Yes.

Sitten kirjoitin Pagesilla ihan perusdokumenttia, kun olen ajatellut korvata Wordin ko. ohjelmalla. Kirjoitin kirjettä, johon halusin listata numeroituina asioita. No, siirtyessäni enterillä 1:sen jälkeen uudelle riville Pages taikoi rivin alkuun 2. Ok, ihan kiva. Mutta riville piti saada sarkaintekstiäkin. Sarkaimen painallus sisensi riviä ja muutti 2:sen a:ksi. Ei kiva. Ihan kuin M$ Wörd! Piti mennä asetuksiin ja poistaa automaattinen listojen käsittely. Eipä ole ollut Mellelissä moisten automaattitoimintojen kanssa ongelmia.

Write on.

[Juhani L]

Pitipä tulla kertomaan kaksi uutta kokemusta, toinen Mellelistä ja toinen Pagesista.

Mellelillä siis olen alusta asti kirjoittanut väitöskirjaa, joka onneksi alkaa olla loppusuoralla. Yksi hieno ominaisuus on noussut esille, enkä tiedä onko vastaavaa esim. Wordissa tai Pagesissa. Kuvien ja kaavioiden laittaminen voisi olla aika ikävää, kun ei ole suunnitellut niiden määrää vaan laittelee vaan paikalleen sitä mukaa kun niitä tulee laitettua. Mellelin Auto-Title numeroi kuvat ja kaaviot järjestyksessä. Käyttämällä referenssilinkkiä myös tekstiin laitettu viittaus (kuva x) pysyy automaattisesti paikallaan, vaikka alkuun tulisi yhtäkkiä kolme uutta kuvaa. Yes.

Sitten kirjoitin Pagesilla ihan perusdokumenttia, kun olen ajatellut korvata Wordin ko. ohjelmalla. Kirjoitin kirjettä, johon halusin listata numeroituina asioita. No, siirtyessäni enterillä 1:sen jälkeen uudelle riville Pages taikoi rivin alkuun 2. Ok, ihan kiva. Mutta riville piti saada sarkaintekstiäkin. Sarkaimen painallus sisensi riviä ja muutti 2:sen a:ksi. Ei kiva. Ihan kuin M$ Wörd! Piti mennä asetuksiin ja poistaa automaattinen listojen käsittely. Eipä ole ollut Mellelissä moisten automaattitoimintojen kanssa ongelmia.

Write on.

Hienoa, että olet noin pitkällä väittärissä. Mellel on juuri tehty passeliksi työkaluksi tuohon. Sen käyttöön pitää vähän aluksi perehtyä, mutta sen jälkeen se on tappavan tehokas. Olisipa sellainen ollut, kun omaani tein. No mitäpä menneistä, WriteNow oli siihen aikaan parasta maailmassa.

Näkyy tulevan jatkuvasti ongelmia, kun M$:n epäergonomisia ohjelmia kopioidaan, olipa kopioijana Applen Pages tai OpenOffice.

[Jiiel]

Juu, lienee parasta sopia Mellel Hompun viralliseksi valinnaksi akateemisten opinnäytteiden yleistyökaluksi. LaTeX olkoon lähinnä matemaatikoille ja matikkaan waffasti nojaavien alojen väelle (fys.-biol.-kem.).

Tämäkin ketju paljastaa, että moni muuten passeli kirjoitusohjelma saattaa kompastua tieteellisen tekstituotannon perusasiassa kuten viitteiden teossa ja indeksoinnissa. Ja entäpä, kun jokin taho lähestyy ja pyytää 20-liuskaista omaan julkaisuunsa artikkelia ikään kuin opinnäytteen tiivistelmänä, mutta edellyttää valmiiksi muotoiltua tekstiä, jonka viiteapparaatti on täysin erilainen kuin omassa yliopistossa vaadittiin? (Viitteet voivat olla sulkeissa tekstin seassa, alaviitteinä tai loppuviitteinä.)

Muuten, huomioni kiinnittyi piilo-oletukseen, että koko duuni tehdään yhdellä ja ainoalla ohjelmalla. Hieman kuin kirjailija kirjoittamassa romaania. Mutta tutkimusraportointi ei ole noin suoraviivaista!

Muinoin käytettiin (noin 10*15 cm) muistiinpano- eli noottikortteja. Niiden molemmalle puolelle oli painettu ohuet, tuskin näkyvät rivit, mutta ylin rivi oli hieman paksumpi ja sen ylle jäi hieman enemmän tilaa kuin muiden rivien väleihin. Ylimmälle riville kirjoitettiin hakusanat tai viitetiedot (käytäntöjä saattoi olla useita, alakohtaisiakin) ja sen alapuolella referoitiin jotain tiettyä lähdetekstiä ja/tai otettiin siitä suora lainaus. Kortteja saattoi vuosien varrella kertyä tuhansia. Hyvin indeksoituina ja järjestettyinä kortit muodostivat mainioita tietokantoja - kortteja varten oli tarjolla ehkä 40 cm syviä laatikoita, joissa kortteja säilytettiin aakkostetusti.

Lähdeviitteiden täydet tiedot sisältävät kortit oli wiisasta tehdä erikseen: täydet bibliograafiset tiedot jokaisesta luetusta artikkelista, esseestä ja kirjasta kirjattiin omalle kortilleen, jonka indeksisanaksi yleensä annettiin tekijänimi + vuosiluku. Esim. Ruuneperi, J.L. 1866a (kirjain käyttöön, jotta useat saman vuoden tekstit pidettiin erillään). Nyt oli helppoa tehdä kyseiseen Ruuneperin tekstiin vaikka kymmeniä laina-/viitekortteja, jotka indeksoitiin aina ko. lainan/viitteen aiheen/teeman mukaan ja joiden täysi kirjallisuusviite löytyi kirjallisuuskortista Ruuneperi, J.L. 1866a.

Minusta tuonkaltaisen työskentelyn opiskelu olisi syytä aloittaa cum laude -vaiheessa, jolloin tehdään ensimmäisiä paria liuskaa laajempia kirjallisia töitä. Kannattaa panna vaikka yksi viikonloppu itselle passelin ohjelman hakemiseen. Ellei sitten samantien osta Bookends+Mellel -pakettia. Tosin 2. tai 3. vuoden opiskelija tuskin ko. vaiheessa vielä tämmöisiä ajattelee? En tiedä.

Joka tapauksessa, maailmalla on useita freeware- ja shareware-ohjelmia, jotka sopivat luonnehtimaani viitteiden tekoon ja joissa on potentiaalia muuhunkin kuin 20-liuskaisen prosemmatyön aineiston hallintaan: esim. freeware xPad edustaa kantaa, että kaikki data säilötään yhdeksi paketiksi, sen sijaan (maksullinen, halpa) JournalX hallinnoi dataa erillisinä rtfd-tiedostoina. Eli tekstin korostukset pysyvät tiedostossa muodossa, jossa niiden hyödyntäminen Mellelissä on ongelmatonta. Vaikka olenkin DevonThink Pro Officen fani ja käyttäjä, niin bongasin myös JournalX:n 'kevyempiin juttuihin'.

[rthghdfger]

Muinoin käytettiin (noin 10*15 cm) muistiinpano- eli noottikortteja. Niiden molemmalle puolelle oli painettu ohuet, tuskin näkyvät rivit, mutta ylin rivi oli hieman paksumpi ja sen ylle jäi hieman enemmän tilaa kuin muiden rivien väleihin. Ylimmälle riville kirjoitettiin hakusanat tai viitetiedot (käytäntöjä saattoi olla useita, alakohtaisiakin) ja sen alapuolella referoitiin jotain tiettyä lähdetekstiä ja/tai otettiin siitä suora lainaus. Kortteja saattoi vuosien varrella kertyä tuhansia. Hyvin indeksoituina ja järjestettyinä kortit muodostivat mainioita tietokantoja - kortteja varten oli tarjolla ehkä 40 cm syviä laatikoita, joissa kortteja säilytettiin aakkostetusti.

Huh huh, aikamoinen nakki olisi hallita omaa aineistoa jollakin manuaalisella järjestelmällä.

Työskentelyn aikaisia ajatusvirheitä sattuu nykyiselläkin järjestelmällä, mutta lähteitä on kohtuullisen helppo selata ja tarkistaa. Samoin nykytekniikka mahdollistaa muuten hankalien ulkomaisten lähdeteosten etsimisen ja lukemisen varsin mukavasti (joissain tapauksissa on joutunut lukemaan kirjan esittely-pdf:ääkin, jolloin osa artikkelin sivuista on puuttunut). Mutta kirjastoissa roikkuminen on jäänyt kohtuullisen vähäiseksi. Ennen olisi jokainen artikkeli pitänyt kinuta kaukolainana ties mistä.

[Jiiel]

Juu ei sitä käsipelillä enää... Mutta backupit sentään mahtuvat yhdelle deeveedeelle!

Samoin nykytekniikka mahdollistaa muuten hankalien ulkomaisten lähdeteosten etsimisen ja lukemisen varsin mukavasti (joissain tapauksissa on joutunut lukemaan kirjan esittely-pdf:ääkin, jolloin osa artikkelin sivuista on puuttunut).

Verkosta on tosiaan apua. Kateeksi tosin käy noita luonnontuntijoita, joiden kirjallisuus alkaa olla digimuotoisia werkkoartikkeleita. Itse en ole saanut verkosta matskua siten kuin esim. 5 vuotta sitten odotin tapahtuvaksi.

Unohdin muuten viimeksi mainostaa SlipBoxia. Siinä on semmoista pikkukivaa, minkä soisi yleistyvän. Samoin keskustelualueella nousee esiin Bookends-linkkauksen yhteydessä se, miksen pidä Bookendsiä muuna kuin passelina bibliograafisena ohjelmana (ei sovi tekstikantojen hallintaan). Mutta eräällä käyttäjällä oli hyvä idea, jonka avulla Bookendsia saisi laajennettua tekstikantamaiseen suuntaan.