Hompun virallinen valokuvausketju =>Keskustelut !

[Sherukka]

Oliko tässä jo kaikki asiat joissa järkkärit pääsääntöisesti päihittävät pokkarit?
- Syväterävyyden hallinta
- Laukaisunopeus
- Tarkennusnopeus
- Zoomauksen nopeus
- Kuvien dynamiikka
- Laajennettavuus (objektiivit, salamat yms)
- Kuvausote

[gramdel]

Oliko tässä jo kaikki asiat joissa järkkärit pääsääntöisesti päihittävät pokkarit?
- Syväterävyyden hallinta
- Laukaisunopeus
- Tarkennusnopeus
- Zoomauksen nopeus
- Kuvien dynamiikka
- Laajennettavuus (objektiivit, salamat yms)
- Kuvausote

Pienempi kohina erityisesti vähänkään suuremmilla ISO arvoilla.
Säädyllinen etsinkuva.
Katu-uskottavuus

/---
ap

[arisel]

Oliko tässä jo kaikki asiat joissa järkkärit pääsääntöisesti päihittävät pokkarit?
- Syväterävyyden hallinta
- Laukaisunopeus
- Tarkennusnopeus
- Zoomauksen nopeus
- Kuvien dynamiikka
- Laajennettavuus (objektiivit, salamat yms)
- Kuvausote

Pienempi kohina erityisesti vähänkään suuremmilla ISO arvoilla.
Säädyllinen etsinkuva.
Katu-uskottavuus

/---
ap

Vääristymät? (tynnyri-, tyyny-)

[gramdel]

Vääristymät? (tynnyri-, tyyny-)

Ne eivät niinkään ole kameran ominaisuuksia järkkäreissä, joten laskisin ne laajennettavuuden alle, ehkä tai jotain.

/---
ap

[Sherukka]

Tuo kohina olikin tärkeä pointti, kuinka unohdinkaan sen, siinä onkin merkittävä ero pokkareihin?

[Pbman]

Olisi sitten varmaan aika paljastaa visailun oikeat vastaukset. Kamerat ovat vasemmalta oikealle seuraavat: ensimmäinen on Canon 40D, toinen Canon G10 ja kolmas muistaakseni Ricoh R8. Sitten oli muistaakseni Panasonic Lumix DMC-LX3, Canonin 1Ds Mk III ja viimeisenä Canonin A720 lievällä terävöityksellä(!!). Photari meni kaatumaan ja vei alkuperäisen tiedoston mennessään, joten täysikokoinen kuva ei nyt linjoille pääse. 40D ja Mk III nyt joka tapauksessa olivat 1. ja 5. ja hankalaa tuntui niiden tunnistaminen olevan. Itse olisin Markun kyllä bongannut, mutta 40D olisi jäänyt esimerkiksi R8:n kanssa kisaamaan.

Eikös ollut aika hankalaa? Ama oli hyvillä jäljillä, mutta viski vei ulosannin Moni veikkaisi tuota viimeistä ehdottomasti järkkäriksi vaikka se oli joukoin "kevein". Myönnetään, pieni terävöitys oli poikaa, mutta kyllähän sen kuva edelleen aika merkittävästi eroaa vieressä olevasta Markku kolmosesta.

[Pikkuroope]

Aika tehokasta harhaanjohtamista 8)

[Pastori]

Itselläni Canonin järkkäri ja pari pokkaria. Suurin heikkous mielestäni pokkareissa on syväterävyyden hallinnan puute. Tai oikeastaan, se että syväterävyys on niin pirun hyvä. Järkkärillä kun muuttaa aukkokokoa, muuttuu syväterävyys myös reilusti. Saa taustan hienosti pehmeäksi ja mikä tärkeintä myös itse kuvauskohteeseen saa teräviä ja pehmeitä alueita. Tulee sellaista 3D-fiilistä vaikka onkin 2D-media.

Näin juuri. Pokkareissa ei käytännössä ole syväterävyyden hallintaa, vaan terävänä mennään etualasta äärettömään, noin hiukan kärjistettynä.

/---
ap

Juu - mutta perusteenahan ei ole se mitä Turun Harri väittää.

Itselläni Canonin järkkäri ja pari pokkaria. Suurin heikkous mielestäni pokkareissa on syväterävyyden hallinnan puute. Tai oikeastaan, se että syväterävyys on niin pirun hyvä. Järkkärillä kun muuttaa aukkokokoa, muuttuu syväterävyys myös reilusti. Saa taustan hienosti pehmeäksi ja mikä tärkeintä myös itse kuvauskohteeseen saa teräviä ja pehmeitä alueita...

Tämä johtuu siitä, että järkkäreissä on kenno monesti sormen kynnen kokoinen, kun taas järkkärissä on jo postimerkin kokoinen kenno ja paremmissa filmiruudun kokoinen.

Kennon koollahan ei ole tekemistä syväterävyyden kanssa sen enempää kuin eri filmikoon muutoksilla takavuosina (tai onhan sillä VÄLILLISESTI).

[p-veli]

kennon koollahan ei ole tekemistä syväterävyyden kanssa sen enempää kuin eri filmikoon muutoksilla takavuosina (tai onhan sillä VÄLILLISESTI).

No, ei enempää, mutta sekin on jo paljon se.

[Paapa]

Vähän tuntuu, että onko tästäkin tullut joku uskovaisten topicci? Mitä väliä sillä on valokuvauksen kanssa jollakin hyvilla kamoilla. Jos osaa ottaa vanhalla Leicalla vaikka kuvan. En tosin epäile objektiivien laatua mitenkään, kameroiden ja kuvaajien tosin.

[Pbman]

Vähän tuntuu, että onko tästäkin tullut joku uskovaisten topicci? Mitä väliä sillä on valokuvauksen kanssa jollakin hyvilla kamoilla. Jos osaa ottaa vanhalla Leicalla vaikka kuvan. En tosin epäile objektiivien laatua mitenkään, kameroiden ja kuvaajien tosin.

On kuvia joita ei saa ilman huomattavan suuria panostuksia välineisiin. Välineet luovat mahdollisuuksia. Toki todella hyviä kuvia voi ottaa vaikka kännykällä, mutta silloin puhutaan eri kuvista. Yhdelle kuva kertoo tarinan ja näyttää tunteita, toiselle se on visuaalinen ilotulitus värejä, sävyjä ja kauneutta, joiden tuottamiseen tarvitaan hyvä kenno ja linssi. Osa tarvitsee välineitä tallentaakseen maailman niin kuin se on, ilman vääristymiä, vinoja rakennuksia tai purppurareinoja, sekään ei onnistu aina aivan halvoilla välineillä. Joku kuvaa lumilautailijaa/mäkihyppääjää yöllä ja ostaa siksi useiden tuhansien salamat. Hyvillä välineillä on siis paljonkin väliä. Se, kenen kannattaa tai kuka haluaa investoida kuinkakin paljon on sitten oma asiansa.

Älä viitsi aloittaa tuota uskovaisasiaa täälläkin.

[Paapa]

Vähän tuntuu, että onko tästäkin tullut joku uskovaisten topicci? Mitä väliä sillä on valokuvauksen kanssa jollakin hyvilla kamoilla. Jos osaa ottaa vanhalla Leicalla vaikka kuvan. En tosin epäile objektiivien laatua mitenkään, kameroiden ja kuvaajien tosin.

On kuvia joita ei saa ilman huomattavan suuria panostuksia välineisiin. Välineet luovat mahdollisuuksia. Toki todella hyviä kuvia voi ottaa vaikka kännykällä, mutta silloin puhutaan eri kuvista. Yhdelle kuva kertoo tarinan ja näyttää tunteita, toiselle se on visuaalinen ilotulitus värejä, sävyjä ja kauneutta, joiden tuottamiseen tarvitaan hyvä kenno ja linssi. Osa tarvitsee välineitä tallentaakseen maailman niin kuin se on, ilman vääristymiä, vinoja rakennuksia tai purppurareinoja, sekään ei onnistu aina aivan halvoilla välineillä. Joku kuvaa lumilautailijaa/mäkihyppääjää yöllä ja ostaa siksi useiden tuhansien salamat. Hyvillä välineillä on siis paljonkin väliä. Se, kenen kannattaa tai kuka haluaa investoida kuinkakin paljon on sitten oma asiansa.

Älä viitsi aloittaa tuota uskovaisasiaa täälläkin.

Vähän keljuttaa tämä ortodoksisuus täälläkin, kuvaus on taidetta kumminkin. Vahinko, että polaroid-systeemi lopetetaan. Mitä maanalaisen paikan väliä kamoilla on taas tähänkin asiaan. Joku tekee hyvän kuvan vähilläkin vehkeillä. Se on tilanteesta, sattumasta ja silmästä kiinni. Katso vaikka Jouko Leskelän vanhoja kuvakirjoja. Ei taidetta voi tehdä laitteilla, itse sen tiedän kai parhaiten, kun mulla on ihan hyvät kamat, eri osa-alueella tosin. Taide on päässä, silmissä, korvissa, jaloissa ja tunteessa ainakin. NO, ANTEEKSI!

[Hardaris]

Paapalle sen verran, että usko pois sellainen tosiasia, jotta digi-aikakausi on tuonut mukanaan paremman kuvanlaadun filmi-aikakauteen nähden.

Tuossa kun nyttenkin harrastaa vertailuja omalla filmijärkkärillä otettuja ja nykyisella Nikon D300:lla otettuja kuvia, niin hui hai
Ei sitä eroa oikein osaa sanoiksi pukea, on se sen verran hurja.

Se, että aiemmin omistamani Nikon D80 ja nykyisin omistamani Nikon D300 tuottavat "tietyissä olosuhteissa" identtistä kuvanlaatua, ei ole mikään yllätys, vaan tietyissä olosuhteissa D300 on parempi ja jos tämän vielä vaihtaisi D700:n ja kuvaisi mm. hämärässä, käyttäen esim. ISO 1600 arvoa, niin kuvanlaadullinen ero olisi aika huima.

Kyllä kylmä tosiasia on se, että kun laitan nykyiseen D300:een runkooni nähden n. 1000 € lisä rahaa, saan parempaa laatua kuviini

Eikä se ole uskonasia, vaan FAKTA. Rahalla saa, eikä se ole mitään välineurheilua, vaan sitä, että sitä saa, mistä maksaa ja tässä tapauksessa se on parempi kuvanlaatu.

nim. kokemuksen syvä rintaääni valokuvauksen saralla

[Paapa]

Paapalle sen verran, että usko pois sellainen tosiasia, jotta digi-aikakausi on tuonut mukanaan paremman kuvanlaadun filmi-aikakauteen nähden.

Tuossa kun nyttenkin harrastaa vertailuja omalla filmijärkkärillä otettuja ja nykyisella Nikon D300:lla otettuja kuvia, niin hui hai
Ei sitä eroa oikein osaa sanoiksi pukea, on se sen verran hurja.

Se, että aiemmin omistamani Nikon D80 ja nykyisin omistamani Nikon D300 tuottavat "tietyissä olosuhteissa" identtistä kuvanlaatua, ei ole mikään yllätys, vaan tietyissä olosuhteissa D300 on parempi ja jos tämän vielä vaihtaisi D700:n ja kuvaisi mm. hämärässä, käyttäen esim. ISO 1600 arvoa, niin kuvanlaadullinen ero olisi aika huima.

Kyllä kylmä tosiasia on se, että kun laitan nykyiseen D300:een runkooni nähden n. 1000 € lisä rahaa, saan parempaa laatua kuviini

Eikä se ole uskonasia, vaan FAKTA. Rahalla saa, eikä se ole mitään välineurheilua, vaan sitä, että sitä saa, mistä maksaa ja tässä tapauksessa se on parempi kuvanlaatu.

nim. kokemuksen syvä rintaääni valokuvauksen saralla

En epäile kuvan laatua, olenhan sen itsekin todennut. Ja teen vaan digihommaa, itse ihan vaan harrastuksena. Ja parastahan tässä onkin sen ilmaisuus. Ei tarvitse maksaa filmistä mitään. Muistikortitkin on halpoja. Mutta edelleen olen sitä mieltä, että ihan yhtä hyviä kuvia tehtiin ennenkin, ja syy oli ihmisen näössä. Itse laittaisin rahaa objektiiveihin. Isoaukkoisiin ja kiinteisiin. Kun niillä saa jälkeä. Samat asiathan tässä digihommassa pätee. Sillon oli pakko vaan etukäteenkin nähdä kohde ja asioita. Vain rikkailla oli varaa rätkiä 1000 kuva kuussa.

[adele]

.. sitten voin lyödä näkyville myös 1:1 kropin, josko se paljastaisi hieman enemmän.

Medianlukutaitoa pässinpäille, osa 4002:

Pitää ottaa huomioon, että tämmöisissä "testeissä" ei vain mitata runkoa, vaan myös optiikkaa kuvausolosuhteita, kuvaajan taitoa ja ymmärrystä (ja agendaa) sekä kuvien jälkikäsittelyn taitoja. Tarkoitushakuinen saa helposti haluamansa tulokset.

Pohdinnan arvoisia kysymyksiä?

• Testausolosuhteet?
  Mistä voin tietää, että esimerkkikuvat oli oikein tarkennettu?
  Paljonko kuva-alueesta oli DOFfin sisällä (vaihtelee huomattavasti em kameroilla)?
  Käytetyt aukot ja suljinajat (vaikuttavat DOFfiin ja OOFiin)?
  Käytettiinkö kuvattaessa jalustaa ja kaukolaukaisinta?
  Oliko peili järkkärissä nostettu ylös?
  Mitä optiikoita järkkäreissä käytettiin?
  Mikä oli käytetty ISO?
  Mitä kennonkoko oli käytössä (kuvausetäisyys eri kameroilla)?
  Kuvattiinko RAWina vai Jiipekkinä?
  Millä kuvanlaadulla kuvat otettiin?
  Mistä kohtaa kuvaa kropit otettiin?
  JOs kuvattiin RAWina, niin mikä konvertteri oli käytössä ja mitkä olivat sen asetukset?
  Jos taasen kuvattiin Jiipekkiä, niin miten asetukset olivat?
  Kun esimerkkikuvia pienennettiin webbiin, niin mitä asetuksia siinä käytettiin?
  Kaikilla näillä em. seikoilla on merkitystä.
  Kuvausetäisyydet? (vaikuttavat DOF, OOF) On todennäköistä, että joku runko/optiikka yhdistelmä jollain tietyllä etäisyydellä piirtää terävämmin keskeltä kuin joku toisen, mutta tuo toinen on terävämpi laidoista? Kumpi on parempi?
  Polttoväli? Pokkareissa on zoomit. Zoomien kohdalla testausvaikeudet vain kasvavat kohti ääretöntä. Mitä polttoväliä käytettiin? Optiikan laatu vaihtelee yleensä polttovälistä riippuen. Mitä polttoväliä tulisi käyttää, jotta testi olisi kaikille tasapuolinen? Mahdoton tilanteesta tulee kun on kyseessä useita runkoja ja optiikoita.

Sitten voidaan ajatella testin relevanssia laadun mittakaavassa. Yleensä testataan vain yhtä kopiota. Kaikkien tuotteiden laatu vaihtelee. Mistä voit tietää oliko testattu kameran yksilö esimerkiksi erityisen hyvä tai huono? Jos toisesta testatusta oli erityisen hyvä kopio ja toisesta huono, niin testien tulokset eivät yleisesti päde lainkaan.

Kaiken kruunuksi nettiin pistetään perßereiänkokoiset samaan kuvaan survotut esitykset, kun ei uskalleta pistää kuvia mistä eroja olisi luultavimmin löytänyt. Uhotaan 100%:n kuvilla mutta ne, kuinkas ollakaan, kätevästi katosivat?

"Testistäsi" päätellen olet pihalla kun lintulauta. (Kuten valtaosa täältä.)

Rajoitettu rationalisuus = On tyydyttävä suhteellisen hyviin vaihtoehtoihin päätöksiä tehtäessä, koska absoluuttisesti parhaiden ratkaisujen löytäminen on mahdotonta.

[Hardaris]

Ai että testattaessa kuvanlaadullisia eroja eri rungoissa, muutettaisiin ISO-arvoa, aukkoa, suljin-nopeutta, objektiivia, testausajankohtaa, jalustaa/ei jalustaa, tallennusmuotoa, ym, ym...

Kait kaikki nyt sen tietävät, että edellämainitut määreet ovat testattaessa VAKIOT

Muuttuvia tekijöitä on paljon, mutta uskoisinkin, kun puhutaan kuvanlaadullisista eroista, niin ei kai kukaan tarkoita kaikkia kameralla X otettuja 999 999 kpl kuvia, vaan puhutaankin asioista enemmänkin yleisellä tasoilla.

On se kamalaa jos kivassa harrastuksessa mennään siihen, että maailma on noin uskomattoman jyrkkä ja mustavalkoinen.

P.s. D80 ja D300:ssa samalla objektiivilla otetuissa kuvissa on (yleisesti ottaen) (huoh, mikä ilmaisu) sellainen ero, että esim. mallin hiuksien yksityiskohtainen (esim. kaksihaaraiset ) erottelu on D300:lla parempaa. Siihen tarvitaan 100% suurennus, mutta se ero silti ON OLEMASSA tietyissä olosuhteissa ja aina, kun se ero tulee esille, niin se on D300:n hyväksi

Jos erot vaihtelisivat niin, että tänään D80 ja huomenna D300 ja taas ylihuomenna...
Mutta kun ei.
Näin ollen voidankin sanoa, ettei aina niiden (pienten erojen, mutta kuitenkin olemassaolevien) erojen hakemiseen tarvita mitään laboratorio-olosuhteiden järjestelyjä, vaan avoin mieli ja tarkka havannointikyky riittää.

Eli ei muuta kuin harrastamaan ja sama mitä sitä harrastaa ja millä rahalla, sillä se on jokaisen OMA ASIA, eikä ole olemassa yhtä totuutta.

Makuasia, sano piski kun muniaan nuoli.

[harri_tku]

Hei!

Täällä voitte opiskella syväterevyyden perusteet. Lukekaa läpi ja korjatkaa tähän Wikiin kohta jossa väitetään, että kennon koko vaikuttaa DOF:iin

http://en.wikipedia.org/wiki/Depth_of_f ... ormat_size

T: Harri joka vielä eilen luuli, että kennokoko vaikuttaa syväterävyyteen.

[amanita]

Olisi sitten varmaan aika paljastaa visailun oikeat vastaukset. Kamerat ovat vasemmalta oikealle seuraavat: ensimmäinen on Canon 40D, toinen Canon G10 ja kolmas muistaakseni Ricoh R8. Sitten oli muistaakseni Panasonic Lumix DMC-LX3, Canonin 1Ds Mk III ja viimeisenä Canonin A720 lievällä terävöityksellä(!!). Photari meni kaatumaan ja vei alkuperäisen tiedoston mennessään, joten täysikokoinen kuva ei nyt linjoille pääse. 40D ja Mk III nyt joka tapauksessa olivat 1. ja 5. ja hankalaa tuntui niiden tunnistaminen olevan. Itse olisin Markun kyllä bongannut, mutta 40D olisi jäänyt esimerkiksi R8:n kanssa kisaamaan.

Eikös ollut aika hankalaa? Ama oli hyvillä jäljillä, mutta viski vei ulosannin Moni veikkaisi tuota viimeistä ehdottomasti järkkäriksi vaikka se oli joukoin "kevein". Myönnetään, pieni terävöitys oli poikaa, mutta kyllähän sen kuva edelleen aika merkittävästi eroaa vieressä olevasta Markku kolmosesta.

Enkös minä siis osannut sanoa nuo täysin oikein!!!!! Sanoin reunimmaiset kokonaisista pulloista ovat järkkärillä otetut!!

[Pbman]

.. sitten voin lyödä näkyville myös 1:1 kropin, josko se paljastaisi hieman enemmän.

Medianlukutaitoa pässinpäille, osa 4002:

Pitää ottaa huomioon, että tämmöisissä "testeissä" ei vain mitata runkoa, vaan myös optiikkaa kuvausolosuhteita, kuvaajan taitoa ja ymmärrystä (ja agendaa) sekä kuvien jälkikäsittelyn taitoja. Tarkoitushakuinen saa helposti haluamansa tulokset.

Pohdinnan arvoisia kysymyksiä?

• Testausolosuhteet?
  Mistä voin tietää, että esimerkkikuvat oli oikein tarkennettu?
  Paljonko kuva-alueesta oli DOFfin sisällä (vaihtelee huomattavasti em kameroilla)?
  Käytetyt aukot ja suljinajat (vaikuttavat DOFfiin ja OOFiin)?
  Käytettiinkö kuvattaessa jalustaa ja kaukolaukaisinta?
  Oliko peili järkkärissä nostettu ylös?
  Mitä optiikoita järkkäreissä käytettiin?
  Mikä oli käytetty ISO?
  Mitä kennonkoko oli käytössä (kuvausetäisyys eri kameroilla)?
  Kuvattiinko RAWina vai Jiipekkinä?
  Millä kuvanlaadulla kuvat otettiin?
  Mistä kohtaa kuvaa kropit otettiin?
  JOs kuvattiin RAWina, niin mikä konvertteri oli käytössä ja mitkä olivat sen asetukset?
  Jos taasen kuvattiin Jiipekkiä, niin miten asetukset olivat?
  Kun esimerkkikuvia pienennettiin webbiin, niin mitä asetuksia siinä käytettiin?
  Kaikilla näillä em. seikoilla on merkitystä.
  Kuvausetäisyydet? (vaikuttavat DOF, OOF) On todennäköistä, että joku runko/optiikka yhdistelmä jollain tietyllä etäisyydellä piirtää terävämmin keskeltä kuin joku toisen, mutta tuo toinen on terävämpi laidoista? Kumpi on parempi?
  Polttoväli? Pokkareissa on zoomit. Zoomien kohdalla testausvaikeudet vain kasvavat kohti ääretöntä. Mitä polttoväliä käytettiin? Optiikan laatu vaihtelee yleensä polttovälistä riippuen. Mitä polttoväliä tulisi käyttää, jotta testi olisi kaikille tasapuolinen? Mahdoton tilanteesta tulee kun on kyseessä useita runkoja ja optiikoita.

Sitten voidaan ajatella testin relevanssia laadun mittakaavassa. Yleensä testataan vain yhtä kopiota. Kaikkien tuotteiden laatu vaihtelee. Mistä voit tietää oliko testattu kameran yksilö esimerkiksi erityisen hyvä tai huono? Jos toisesta testatusta oli erityisen hyvä kopio ja toisesta huono, niin testien tulokset eivät yleisesti päde lainkaan.

Kaiken kruunuksi nettiin pistetään perßereiänkokoiset samaan kuvaan survotut esitykset, kun ei uskalleta pistää kuvia mistä eroja olisi luultavimmin löytänyt. Uhotaan 100%:n kuvilla mutta ne, kuinkas ollakaan, kätevästi katosivat?

"Testistäsi" päätellen olet pihalla kun lintulauta. (Kuten valtaosa täältä.)

Rajoitettu rationalisuus = On tyydyttävä suhteellisen hyviin vaihtoehtoihin päätöksiä tehtäessä, koska absoluuttisesti parhaiden ratkaisujen löytäminen on mahdotonta.

Kuten varmaan aika moni täällä keksi niin kuvathan eivät olleet minun ottamiani. Kuvathan ovat DPreview-sivustolta, jonka testejä on useinkin syytetty insinöörimäisestä tarkkuudesta, joka ei kaikkien mielestä kuulu kuvaamiseen. Vastaukset lähes kaikkiin kysymyksiisi löytyy heidän sivuiltaan, joten en ala niitä tähän kirjoitamaan. Sen verran pätevä sivusto kyseessä, että en heti epäilisi heidän kuviensa luotettavuutta. Testien tekijöillä on kyllä aika hyvä itsekritiikki ja esimerkiksi mainitsemasi syväterävyysongelma suurilla kennoilla on huomioitu. Tässähän tuota ongelmaa ei ollut vaan suurin kenno tuotti skarpeimman.

Autolehti testaa vain yhtä yksilöä, sinäkin koeajolla teet saman virheen. Ostat kaupasta uuden merkkistä kahvia, annatko sille todellakin 10 purkin verran mahdollisuuksia jos vaikka oli huono kappale/erä? Sovitat vaatteen, mistä tiedät, että se oli ommeltu oikein? Saat kelalta kielteisen tukipäätöksen, oliko käsittelijällä vain huono aamu? Etkö todellakaan luota mihinkään elämässäsi? Mediakritiikki on aina paikallaan ja pessimisti ei pety, mutta kamalaa elämää se olisi jos hyvän huomenen sijasta toivottaisi pelkää kakkaa. Ja se toisen ihmisen sanaan luottaminen.. lähinnä olo on surullinen, kun väitetään että kuva "katosi". Näin kävi, ei voi mitään. Onneksi jokainen voi nyt kun kamerat tietää niin käydä hakemassa itse ne täysikokoiset kuvat DPreview:n sivuilta ja vertailla niitä täysikokoisina.

Ama: oliko se viimeinen jo vajaa?

[Hardaris]

Tottakai täyskenno tuottaa skarpimman lopputuloksen, kuin croppi.
Ja että jossain/joku väittää, että kennon koko vaikuttaa syväterävyyteen ?

Voi hyvää päivää...

Tuo tässäkin topicissa ollut testi oli ihan kiva ja tämä henkilö, kuka sen tuomitsi, voisi aidosti ottaa sen kameransa kainaloon, mennä luontoon kuvailemaan ja opiskella muutenkin kuvauksen määreitä perstuntumalta, eikä paasata täällä turhaa nippelitietoaan.

P.s. Ei yksikään tuntemani valokuvauksen ammattilainen, eikä harrastaja käytä termiä DOF, vaan puhutaan terävyysalueesta.

Käyttäkäämme asioista niiden "oikeita kentällä käytettyjä termejä", eikä hienoja kirjoista luettuja lyhenteitä, joiden ainoa painoarvo on nippelitiedoilla prassailu, ei käytännön valokuvaus.

T: valokuvausreissulle lähtevä kuvaaja

[Hardaris]

ManiMiccille sen verran (jollet jo ole ehtinyt kameraa päivittää/ostaa) että vaikka olenkin Nikonisti, niin suosittelisin sinulle Canonin runkoa, koska kun tulee niiden objektiivien hankinnan aika,
niin Canonin obiskoiden hinta/laatu-suhde on parempi.

Kyllä Nikon kuvanlaadullisesti on samalla viivalla, vaan vastaavasta kuvanlaadusta Nikonin obiskoissa maksat enemmän.

Ei ne ammattilaisetkaan turhaan kuvaa kahdella merkillä...

P.s. sain tilaisuuden kuvailla Sonylla ja sen jälkeen ymmärsin, mistä Nikonin rungossani maksoin...
Eipä tarvitse pelätä "nitiseviä liitoksia" parin vuoden päästä

[adele]

Ai että testattaessa kuvanlaadullisia eroja eri rungoissa, muutettaisiin ISO-arvoa, aukkoa, suljin-nopeutta, objektiivia, testausajankohtaa, jalustaa/ei jalustaa, tallennusmuotoa, ym, ym...

Kait kaikki nyt sen tietävät, että edellämainitut määreet ovat testattaessa VAKIOT

Kaikkihan sen tietävät? Minä en tiedä on mennyt ohi, kerro. Mikä on esimerkiksi VAKIO, iso? Alin mahdollinen? Keskimmäinen arvo mitä kamerasta löytyy? Kennon nimellisherkkyys? Entä mikä on vakio aukko? No, yhdessä testissä mainitusta kamerasta ei diffraktion takia löydy kuin kaksi aukkoa, mutta järkkäreiden optiikoista löytyy helposti ainakin 4-5 käyttökelpoista.

On se kamalaa jos kivassa harrastuksessa mennään siihen, että maailma on noin uskomattoman jyrkkä ja mustavalkoinen.

Jyrkkä ja mustavalkoinen? Tämä "testi" ja sen johtopäätökset olivat mustavalkoiset. Itse toin sävyjä mukaan.[

HLukekaa läpi ja korjatkaa tähän Wikiin kohta jossa väitetään, että kennon koko vaikuttaa DOF:iin
T: Harri joka vielä eilen luuli, että kennokoko vaikuttaa syväterävyyteen.

Se vaikuttaakin. Valtaosalla on puurot ja vellit tukevasti sekaisin.

Jos tehdään testi, jossa pyritään ottamaan kuva samalla polttovälillä niin että molemmista kameroista näkyy sama kuva (=kuvakuma), eli FOV on identtinen. Polttovälikertoimen omaava kamera joudutaan siirtämään kauemmaksi. Siirtäminen kauemmaksi lisää sen kuvan syvyysterävyyttä. Tätä valtaosa wannabe-testaajista ei ymmärrä, siksi cräp-kennoiset voivat saada diletanttitestissä suuremmasta syvyysterävyydestä etua kun testijärjestelyt ovat jo lähtiään pielessä.

• Esimerkki. Halutaan ottaa kaksi identtistä ruudun täyttävä kuvaa alalta jonka leveys on 50 senttiä. On kaksi runkoa, crap (polttovärikerroin 1.6) ja täyden kennon kamera. Molemmissa on 50mm optiikka.
  
  Jotta crapillä voi 50mm optiikalla ottaa kuvan, jonka kuva-alan leveys on 50cm on kamera oltava 166 sentin etäisyydellä kohteesta. Jos aukko on f/2.8, niin syvyysterävyys yhdistelmällä on 18 senttiä.
  Jotta kinokennollisella voi 50mm optiikalla ottaa kuva, jonka kuva-alan leveys on 50cm on kamera oltava 104 sentin etäisyydellä kohteesta. Jos aukko on f/2.8, niin syvyysterävyys yhdistelmällä on 7 senttiä
  
  Eli saadaan kaksi rajaukseltaan samanlaista kuvaa, joissa on sama polttoväli ja sama aukko, mutta toisessa kuvassa on yli kaksinkertainen syvyysterävyys. Jos testissä ei tutkita OOFin laatua eli bohehia vaan terävyyttä, on todennäköistä, että crap saa etua. Mutta on totta, että samalta etäisyydeltä, samalla aukolla kuvattaessa, jolloin kuvat ovat rajaukseltaan aivan eri (jolloin niiden käyttäminen valtaosassa testejä ei ole järkevää), syvyysterävyys (DOF) on sama.

[quKuvathan ovat DPreview-sivustolta, jonka testejä on useinkin syytetty insinöörimäisestä tarkkuudesta, joka ei kaikkien mielestä kuulu kuvaamiseen. Vastaukset lähes kaikkiin kysymyksiisi löytyy heidän sivuiltaan, joten en ala niitä tähän kirjoitamaan. Sen verran pätevä sivusto kyseessä, että en heti epäilisi heidän kuviensa luotettavuutta. Testien tekijöillä on kyllä aika hyvä itsekritiikki ja esimerkiksi mainitsemasi syväterävyysongelma suurilla kennoilla on huomioitu. Tässähän tuota ongelmaa ei ollut vaan suurin kenno tuotti skarpeimman.

Insinöörimäinen tarkkuus? Heh? Testataan kameroita, jossa ei käytännössä sanallakaan viitata kameran AF:n laatuun(autofocus=tarkennus), joka on yksi kameran tärkeimmistä ominaisuuksista. Olen tuota saittia ja herrojen aivoituksia ihmetellyt monesti aiemminkin.

Olen pitempään katsellut pikselirunkkarien pyhän saitin DPreview:n testejä, ja ihmetellyt. Nyt kun hiljaisuus, (jolla todellisuudessa haluttiin näpäyttää Canonia firman yhteistyökyvyttömyydestä) loppui 1Ds:n kohdalta, niin ei voi kun jatkaa ihmettelyä.

Tämä testi on varmasti insinöörikuvaajan käsitys, miten kameratesti tehdään oikeaoppisesti, mutta samalla osoitus, miten syvälle pää on mahdollista työntää peräaukkoonsa ja vieraantua todellisuudesta. Toinen puoli artikkelista kuvaillaan kamera jalustassa värikyniä studiossa parametrejä vaihdellen, sitten vedetään johtopäätöksiä persreiän kokoisista nettikropeista. Toinen puoli käsittää käyttöohjeen tekemisen värikuvien kera nettiin.

Eihän tällaisella soopalla ole juuri mitään tekemistä käytännön elämän kanssa! Sanaakaan en lukenut testistä kommenttia Canonin MIII:n tarkennusongelmasta! Mitä ilmeisimmin tämä testi on suunniteltu toisille insinööreille, jotka studiossa polvet jäykkänä värikyniä kuvaavat? Kyllä mielestäni kunnollinen toimiva AF on "ihan kiva juttu" kamerassa. Paljon tärkeämpi olisi tieto sen toiminnan tasosta kuin tietää mitä joku menun syövereissä oleva optio parametri C.Fn II-8 tekee.

Jos ei paremmin tietäisi, niin luulisi että nämä "testit" ovat huumoria? Siis vakavissaanhan ei kukaan tämmöistä soopaa ja listoja voisi tehdä? Jos verrataan DR:n leikkimistä ja vaikka Rob Galbraithin analyysejä samasta kamerasta niin eihän nämä tekstin sisältämän viisauden perusteella mahdu edes samalle planeetalle.

Viisaus syntyy kun tieto (data) kohtaa kokemuksen. Puhdas data ilman käytännön kokemusta ei ole mitään.

http://www.dpreview.com/reviews/CanonEOS1DSMarkIII/

http://www.robgalbraith.com/bins/multi_ ... -8740-9068

[Lare]

Itselleni killeri oli pokkareiden punasilmät - salama kun on lähellä linssiä. Kaikkia niitä ei saa oikein korjattuakaan, ellei itse keksi silmiin uutta väriä.

Hyvissä olosuhteissa pokkareillakin on tullut tärkeitä ja hyviä kuvia. Olosuhteiden vaikeutuessa järkkärillä todennäköisyys onnistumiseen on suurempi. Säätöjen nopeus ja laukaisuviive omissani eroavat huomattavasti. (Nikon D80 / Canon Ixus 500).

Pokkarilla edelleen paikkansa, parempi kamera taskussa, kuin järkkäri kirjahyllyssä.

[Hardaris]

Ai että testattaessa kuvanlaadullisia eroja eri rungoissa, muutettaisiin ISO-arvoa, aukkoa, suljin-nopeutta, objektiivia, testausajankohtaa, jalustaa/ei jalustaa, tallennusmuotoa, ym, ym...

Kait kaikki nyt sen tietävät, että edellämainitut määreet ovat testattaessa VAKIOT

Kaikkihan sen tietävät? Minä en tiedä on mennyt ohi, kerro. Mikä on esimerkiksi VAKIO, iso? Alin mahdollinen? Keskimmäinen arvo mitä kamerasta löytyy? Kennon nimellisherkkyys? Entä mikä on vakio aukko? No, yhdessä testissä mainitusta kamerasta ei diffraktion takia löydy kuin kaksi aukkoa, mutta järkkäreiden optiikoista löytyy helposti ainakin 4-5 käyttökelpoista.

On se kamalaa jos kivassa harrastuksessa mennään siihen, että maailma on noin uskomattoman jyrkkä ja mustavalkoinen.

Jyrkkä ja mustavalkoinen? Tämä "testi" ja sen johtopäätökset olivat mustavalkoiset. Itse toin sävyjä mukaan.[

HLukekaa läpi ja korjatkaa tähän Wikiin kohta jossa väitetään, että kennon koko vaikuttaa DOF:iin
T: Harri joka vielä eilen luuli, että kennokoko vaikuttaa syväterävyyteen.

Se vaikuttaakin. Valtaosalla on puurot ja vellit tukevasti sekaisin.

Jos tehdään testi, jossa pyritään ottamaan kuva samalla polttovälillä niin että molemmista kameroista näkyy sama kuva (=kuvakuma), eli FOV on identtinen. Polttovälikertoimen omaava kamera joudutaan siirtämään kauemmaksi. Siirtäminen kauemmaksi lisää sen kuvan syvyysterävyyttä. Tätä valtaosa wannabe-testaajista ei ymmärrä, siksi cräp-kennoiset voivat saada diletanttitestissä suuremmasta syvyysterävyydestä etua kun testijärjestelyt ovat jo lähtiään pielessä.

• Esimerkki. Halutaan ottaa kaksi identtistä ruudun täyttävä kuvaa alalta jonka leveys on 50 senttiä. On kaksi runkoa, crap (polttovärikerroin 1.6) ja täyden kennon kamera. Molemmissa on 50mm optiikka.
  
  Jotta crapillä voi 50mm optiikalla ottaa kuvan, jonka kuva-alan leveys on 50cm on kamera oltava 166 sentin etäisyydellä kohteesta. Jos aukko on f/2.8, niin syvyysterävyys yhdistelmällä on 18 senttiä.
  Jotta kinokennollisella voi 50mm optiikalla ottaa kuva, jonka kuva-alan leveys on 50cm on kamera oltava 104 sentin etäisyydellä kohteesta. Jos aukko on f/2.8, niin syvyysterävyys yhdistelmällä on 7 senttiä
  
  Eli saadaan kaksi rajaukseltaan samanlaista kuvaa, joissa on sama polttoväli ja sama aukko, mutta toisessa kuvassa on yli kaksinkertainen syvyysterävyys. Jos testissä ei tutkita OOFin laatua eli bohehia vaan terävyyttä, on todennäköistä, että crap saa etua. Mutta on totta, että samalta etäisyydeltä, samalla aukolla kuvattaessa, jolloin kuvat ovat rajaukseltaan aivan eri (jolloin niiden käyttäminen valtaosassa testejä ei ole järkevää), syvyysterävyys (DOF) on sama.

[quKuvathan ovat DPreview-sivustolta, jonka testejä on useinkin syytetty insinöörimäisestä tarkkuudesta, joka ei kaikkien mielestä kuulu kuvaamiseen. Vastaukset lähes kaikkiin kysymyksiisi löytyy heidän sivuiltaan, joten en ala niitä tähän kirjoitamaan. Sen verran pätevä sivusto kyseessä, että en heti epäilisi heidän kuviensa luotettavuutta. Testien tekijöillä on kyllä aika hyvä itsekritiikki ja esimerkiksi mainitsemasi syväterävyysongelma suurilla kennoilla on huomioitu. Tässähän tuota ongelmaa ei ollut vaan suurin kenno tuotti skarpeimman.

Insinöörimäinen tarkkuus? Heh? Testataan kameroita, jossa ei käytännössä sanallakaan viitata kameran AF:n laatuun(autofocus=tarkennus), joka on yksi kameran tärkeimmistä ominaisuuksista. Olen tuota saittia ja herrojen aivoituksia ihmetellyt monesti aiemminkin.

Olen pitempään katsellut pikselirunkkarien pyhän saitin DPreview:n testejä, ja ihmetellyt. Nyt kun hiljaisuus, (jolla todellisuudessa haluttiin näpäyttää Canonia firman yhteistyökyvyttömyydestä) loppui 1Ds:n kohdalta, niin ei voi kun jatkaa ihmettelyä.

Tämä testi on varmasti insinöörikuvaajan käsitys, miten kameratesti tehdään oikeaoppisesti, mutta samalla osoitus, miten syvälle pää on mahdollista työntää peräaukkoonsa ja vieraantua todellisuudesta. Toinen puoli artikkelista kuvaillaan kamera jalustassa värikyniä studiossa parametrejä vaihdellen, sitten vedetään johtopäätöksiä persreiän kokoisista nettikropeista. Toinen puoli käsittää käyttöohjeen tekemisen värikuvien kera nettiin.

Eihän tällaisella soopalla ole juuri mitään tekemistä käytännön elämän kanssa! Sanaakaan en lukenut testistä kommenttia Canonin MIII:n tarkennusongelmasta! Mitä ilmeisimmin tämä testi on suunniteltu toisille insinööreille, jotka studiossa polvet jäykkänä värikyniä kuvaavat? Kyllä mielestäni kunnollinen toimiva AF on "ihan kiva juttu" kamerassa. Paljon tärkeämpi olisi tieto sen toiminnan tasosta kuin tietää mitä joku menun syövereissä oleva optio parametri C.Fn II-8 tekee.

Jos ei paremmin tietäisi, niin luulisi että nämä "testit" ovat huumoria? Siis vakavissaanhan ei kukaan tämmöistä soopaa ja listoja voisi tehdä? Jos verrataan DR:n leikkimistä ja vaikka Rob Galbraithin analyysejä samasta kamerasta niin eihän nämä tekstin sisältämän viisauden perusteella mahdu edes samalle planeetalle.

Viisaus syntyy kun tieto (data) kohtaa kokemuksen. Puhdas data ilman käytännön kokemusta ei ole mitään.

http://www.dpreview.com/reviews/CanonEOS1DSMarkIII/

http://www.robgalbraith.com/bins/multi_ ... -8740-9068

Tarkoitin lähinnä TESTITILANTEESSA olevilla VAKIO-ARVOILLA sitä, ettei esim. kameraan X laiteta ISO-arvoksi 6400, kun kameraan Y ISO-arvoksi laitetaan 100, you know what i mine

Ei niitä testejä edelleenkään pidä ottaa niin jumalattoman vakavissaan.

Itse koen kaiken maailman testit lähinnä viihdyttävänä lukemisena ja kun sinullekin noiden sivustojen testaajat/testit ovat tuttuja, niin varmasti osaat rivien välistä noukkia ne sinua eniten kiinnostavat/viihdyttävät asiat

Ei menulle Kamera-lehteäkään tule sen takia, että siitä mitään oppisin, kunhan sitä on muuten vaan kiva lueskella, kun paskalla istuu

T: huumorilla kuvausharrastamiseen suhtautuva Nikonisti

P.s. Mutta tähän iMac:ni näppäimistöön en enää kauaa huumorilla suhtaudu... Ei ikinä ennen ole tullut kirjoitusvirheitä ja tällä vakionäppiksellä niitä tulee solkenaan

[Hardaris]

Heh, "kun kakka istuu"...

Kirjoitin kyllä ihan jotain muuta, mutta tais sensuuri iskeä

Siinä piti lukea: Kun "jasolla" istun