Mikä A4 värilaser?

[Toivonen]

Sorry... esimerkkini ei ollut A4-tulostin.
Mielestäni Phaser-sarjastakin löytyy sellainen A4-koon tulostin jossa on värinhallinta.

Värinhallinnan sijaan voisi tulla kyseeseen konvertoida materiaali tulostimen profiiliin, mutta pitäisi saada oikea profiili. Tämä tietenkin tarpeen yleensä vain valokuvien tai spotti-/logovärien kanssa.

[Jaroneko]

2-bittiä on neljä sävyä, 4-bittiä on 16 sävyä. Enpä ajatellut tuollaista vaihtoehtoa, kuulostaa sinänsä järkevältä. 4 bittiä neljään kanavaan on teoriassa 16-bittiset värit, eli 65536 sävyä.

[Toivonen]

2-bittiä on neljä sävyä, 4-bittiä on 16 sävyä. Enpä ajatellut tuollaista vaihtoehtoa, kuulostaa sinänsä järkevältä. 4 bittiä neljään kanavaan on teoriassa 16-bittiset värit, eli 65536 sävyä.

Aivan... hyvä tarkennus.
Enpä ole tavannut vielä värilaitetta jonka tarkkuus olisi suurempi kuin 600x600 ja samalla bittisyvyys olisi suurempi kuin 1-bit. Saattaahan noitakin löytyä.
2400x2400/1-bit päästään suurinpiirtein samaan laatuun kuin 600x600/8-bit, neliväritulostuksessa.
Suuremman tarkkuuden etuna on kuitenkin parempi liukuvärien toisto, koska yksinkertaisesti enemmän pisteitä = tasaisempi jälki.
Teksti tulostuu 1-bittisenä terävämpänä. Saattaa tietysti olla huonokin asia sillä antialiasointi ei toimi, jolloin viivagrafiikasta (ja tekstistä) tulee pykäläisemmän näköistä.

[eskofot]

Kyse ei ole pisteen koosta, vaan sävystä. Yleensä mustavalkolaitteissa puhutaan joko yksi- tai kaksi-bittisistä laitteista. Yksibittinen on vain on/off, eli musta tai valkoinen. Kaksibittisellä päästään jo kolmeen arvoon jolloin vaihtoehdot ovat musta, harmaa, tai valkoinen.

Siis eihän laser mitään sävyjä tee tietenkään, siinä on vain pisteitä, joita ei tule sotkea pikseleihin tai bitteihin. Pisteet näyttäytyvät sävyinä kun niitä katsoo kauempaa, ikään kuin "rasteri" kyseessä. Montako sävyä saadaan aikaan 4 bitillä: 16 eri kokoista pistettä voidaan matemaattisesti laskea, kuten todettua, mutta jsävyjä on itse asiassa 32. Miksi? Koska sävy muodostuu kahdesta alkiosta, esim. jos toisen koko on 100 ja toisen 50, näemme 75 %:n harmaasävyn. Näin mä olen käsittänyt, olenko väärässä?

Tuo että kaksibittinen saa aikaan 4 pisteen kokoa, eli kahdeksan sävyä on asia jota en tullut ajatelleeksi, sehän selittää sen miksi 4-bittisyys on maininnan arvoinen.

Suuremman tarkkuuden etuna on kuitenkin parempi liukuvärien toisto, koska yksinkertaisesti enemmän pisteitä = tasaisempi jälki.

Siis suurempi tiheys johtaa auttamatta huonompaan liukuväriin, ellei takana ole värisyvyyttä. Se näkyy ns. bandaamisena.

Teksti tulostuu 1-bittisenä terävämpänä. Saattaa tietysti olla huonokin asia sillä antialiasointi ei toimi, jolloin viivagrafiikasta (ja tekstistä) tulee pykäläisemmän näköistä.

Riippuu resoluutiosta, periaatteessahan tuolla pisteen koon vaihtelulla voidaan simuloida parempaa resoluutiota tekstissä. Ensimmäinen HP:n lasertulostimeni kykeni 300 dpi:n resoon, ja se oli ilmeisesti sitten kaksibittinen, koska valmistaja ylpeili RET-tekniikalla, siinä siis kirjaimen kaarelle siirrettiin piempää pistettä isomman viereen ja saatiin näin aikaan antialiasointi. Millään harmaasävyillä tätä ei siis tehdä. Tämä tekniikka oli aikanaan vallakumouksellinen, koska näin saatiin tehtyä halvalla lasereilla suoraan mustavalkoisen tekstikirjan originaalia painolle (Tulostin a4:lle ja laitoin painon pienentämään ---> b5) hinnansäästö oikeisiin tulosteisiin oli hillitön, 300 dpi:n ei-RET, eli ilmeisesti 1-bittisillä tulostimilla tämä ei onnistunut. 600 dpi:n tulostin maksoi aivan... possuna.

[Toivonen]

Tuo että kaksibittinen saa aikaan 4 pisteen kokoa, eli kahdeksan sävyä on asia jota en tullut ajatelleeksi, sehän selittää sen miksi 4-bittisyys on maininnan arvoinen.

Laserissa pisteen koko ei muutu. Sävy muuttuu. Sävyn muutos tehdään laserilla.
Pisteen kasvua esiintyy hieman materiaalista riippuen. Kuitenkin toisin kuin offset-painossa. Mutta tämä on jo aivan toinen asia.

Siis suurempi tiheys johtaa auttamatta huonompaan liukuväriin, ellei takana ole värisyvyyttä. Se näkyy ns. bandaamisena.

Yleisesti ei. Rasterityyppi vaikuttaa. Viivarasterilla "bandaaminen" on ongelma. Normaalisti laser-tulostimet käyttävät kuitenkin cluster-rasteria joka saadaan aikaan eri värien erilaisilla rasterikulmilla. Tällöin suurempi tarkkuus nimenomaan vähentää bandingia.

...siinä siis kirjaimen kaarelle siirrettiin piempää pistettä isomman viereen ja saatiin näin aikaan antialiasointi. Millään harmaasävyillä tätä ei siis tehdä. Tämä tekniikka oli aikanaan vallakumouksellinen, koska näin saatiin tehtyä halvalla lasereilla suoraan mustavalkoisen tekstikirjan originaalia painolle (Tulostin a4:lle ja laitoin painon pienentämään ---> b5) hinnansäästö oikeisiin tulosteisiin oli hillitön, 300 dpi:n ei-RET, eli ilmeisesti 1-bittisillä tulostimilla tämä ei onnistunut. 600 dpi:n tulostin maksoi aivan... possuna.

Nimenomaan... puhut nyt painosta. Kyseessä siis offsetilla painaminen. Laser-tulostimessa pisteet ovat aina saman kokoisia.
TÄSSÄ kuva siitä kuinka erään laitteen anti-aliasointi toimii fontin pehmentämiseksi.

[eskofot]

Laserissa pisteen koko ei muutu. Sävy muuttuu. Sävyn muutos tehdään laserilla.
Pisteen kasvua esiintyy hieman materiaalista riippuen. Kuitenkin toisin kuin offset-painossa. Mutta tämä on jo aivan toinen asia.

Tunnut olevan kovin varma asiasta, onko sinulla jotakin lähdettä? Itse sanoisin että olen tippunut kehityksen kärreiltä ja on tullut uusi polvi harmaasävytlasererita, tai sitten olet väärässä.

Many laser printers perform image processing on the print data between the RIP and the laser to improve the output. For example, Hewlett-Packard's REt (Resolution Enhancement technology) adjusts the size and position of dots on the edge of text or graphics to avoid a jagged appearance. It does this by altering the duration and timing of the laser's on/off pulses.

Laser printers are bilevel; that is, they either print a dot or they don't. They have no control over the intensity of their dots. However, by dithering, or printing larger "spots" composed of a controlled number of dots, the printer can produce different shades (called halftones). Lighter areas of a graphic are printed with spots containing fewer dots, and vice vers

http://www.smartcomputing.com/Editorial ... .asp&guid=

Eli: harmaata voidaan simuloida vaihtelemalla pisteen kokoa, ja tämä pistehän on se rummun piste, ei esimerkiksi rasteroidun kuvan rasteripiste.

Yleisesti ei. Rasterityyppi vaikuttaa. Viivarasterilla "bandaaminen" on ongelma. Normaalisti laser-tulostimet käyttävät kuitenkin cluster-rasteria joka saadaan aikaan eri värien erilaisilla rasterikulmilla. Tällöin suurempi tarkkuus nimenomaan vähentää bandingia.

Et tarkoittane viivarasteria, vaan normaalia linjarasteria, klustorointi liittyy ymmärtääkseni stokastiseen rasterointiin.

Nimenomaan... puhut nyt painosta. Kyseessä siis offsetilla painaminen. Laser-tulostimessa pisteet ovat aina saman kokoisia.

Siis puhuin lasertulosteesta paino-originaalina. Ei CTP-tulostus ole kovin vanha asia. Ennen tulostettiin originaalit jyrkälle valoherkälle paperille, josta ne kuvattiin jyrkälle filmille, jolla valotettiin painopelti.

TÄSSÄ kuva siitä kuinka erään laitteen anti-aliasointi toimii fontin pehmentämiseksi.

Kyllähän se noin nimenomaan esim. näytöllä toimii.

[Toivonen]

Many laser printers perform image processing on the print data between the RIP and the laser to improve the output. For example, Hewlett-Packard's REt (Resolution Enhancement technology) adjusts the size and position of dots on the edge of text or graphics to avoid a jagged appearance. It does this by altering the duration and timing of the laser's on/off pulses.

Pienin piste mikä voidaan saada aikaan on kuitenkin yksi laserin tuottama normaali piste. Pisteen pituutta voidaan noin kyllä kasvattaa yhteen suuntaan. Siinäkin väittäisin että puolikkaita ei saada aikaan.
Tämä on kyllä minulle uutta, enkä tunne kyseistä HP:n tekniikkaa. Mielestäni mikään muu valmistaja ei toistaiseksi käytä moista.
Tuota olisi kyllä kiva selvittää... kunhan on aikaa.

Laser printers are bilevel; that is, they either print a dot or they don't. They have no control over the intensity of their dots. However, by dithering, or printing larger "spots" composed of a controlled number of dots, the printer can produce different shades (called halftones). Lighter areas of a graphic are printed with spots containing fewer dots, and vice vers

Täytyypä kaivaa tästä joku havainnollinen esitys.

Eli: harmaata voidaan simuloida vaihtelemalla pisteen kokoa, ja tämä pistehän on se rummun piste, ei esimerkiksi rasteroidun kuvan rasteripiste.

Rasteripiste on laserin tuottama piste. Rummulla ei ole pisteitä. Rummulle siirretään väriä, joka toivon mukaan tarttuu noihin laserin tekemiin pisteisiin.
Eli seleenipintainen rumpu varataan. Laseri poistaa varauksen alueilta, joille väriä ei tule. Värijauhe tarttuu sähköisesti varattuun kehitteeseen, joka siirtää värin rummun lähelle. Varaus-erosta johtuen väri siirtyy kehitteestä rummun pintaan.
Nykyisin on olemassa muitakin tapoja, mutta tuossa pääpiirteittäin.

Et tarkoittane viivarasteria, vaan normaalia linjarasteria, klustorointi liittyy ymmärtääkseni stokastiseen rasterointiin.

Suurin osa tulostimista käyttää oletuksena viivarasteria, jossa jokaisen osavärin kulma vaihtelee. Tällä saadaan aikaan ns. klusteri.
Viivarasteri on suoraa viivaa, rummun laidasta toiseen.
Stokastisessa rasteroinnissa pisteiden järjestystä muutetaan/sekoitetaan, jolloin tietyissä liu'uissa saadaan parempi jälki. Myös rastedoidun kuvan uudelleen rasteroinnista johtuvia virheitä voidaan vähentää stokastisella rasteroinnilla.

TÄSSÄ kuva siitä kuinka erään laitteen anti-aliasointi toimii fontin pehmentämiseksi.

Kyllähän se noin nimenomaan esim. näytöllä toimii.

Tuo malli oli erään tulostimen toiminnasta.

Laserissa pisteen koko ei muutu. Sävy muuttuu. Sävyn muutos tehdään laserilla.
Pisteen kasvua esiintyy hieman materiaalista riippuen. Kuitenkin toisin kuin offset-painossa. Mutta tämä on jo aivan toinen asia.

Tunnut olevan kovin varma asiasta, onko sinulla jotakin lähdettä? Itse sanoisin että olen tippunut kehityksen kärreiltä ja on tullut uusi polvi harmaasävytlasererita, tai sitten olet väärässä.

Olen melko varma asiasta. Toivottavasti en kuitenkaan ole jäänyt kehityksestä. Tämä nimittäin on työtäni. Melkein parikymmentä vuotta on lasereiden kanssa tullut touhuttua. Tekniikka kehittyy ja aina tulee jotain uutta. Siksi onkin parempi etten väitä mitään vuoren varmasti. Ja kun en kilpailijoiden laitteita tunne... kovin hyvin. MV-laitteet eivät ole alaani.
Asiakkaitani on painotalot ympäri suomen. Laitteet ovat melko suuria, useimmiten laitteita jotka korvaavat offset-painokoneita.
Näistä pienistä laitteista en niin hyvin ole perillä. Ja juuri tällaisissa asioissa niiden tekniikat hieman poikkeavat suuremmista laitteista.

Siksi siis erityinen kiinnostus tähän topiciin

[eskofot]

Tämä on kyllä minulle uutta, enkä tunne kyseistä HP:n tekniikkaa. Mielestäni mikään muu valmistaja ei toistaiseksi käytä moista.
Tuota olisi kyllä kiva selvittää... kunhan on aikaa.

Ei ole HP:n yksinoikeus, kaikilla laservalmistajilla on samanlainen tekniikka, nimi vaihtelee, mutta periaate on sama, pistettä voidaan keinotekoisesti pienentää ja laskennallisesti siirtää, tiheämmän matriisin simuloimiseksi. Outoa, jos et ole kuullut alan ammattilalisena.

Resolution enhancement has spawned a small cadre of new products. They fall into two general categories: edge smoothing and gray-scale enhancement. Edge smoothing is used by Apple's FinePrint, DP-Tek's Super Smoothing Technology (SST), HP's Resolution Enhancement Technology (RET), and LaserMaster's TurboRes. Gray-scale enhancement products use various forms of halftoning to improve photographic imagery. Some of the products using this approach are Apple's PhotoGrade, DP-Tek's LaserPort Grayscale controller, and XLI's Super LGA. Simply put, both categories use very fine control of the laser's energy level (for vertical resolution) combined with a true resolution increase (horizontal) to improve the print quality

Rasteripiste on laserin tuottama piste. Rummulla ei ole pisteitä. Rummulle siirretään väriä, joka toivon mukaan tarttuu noihin laserin tekemiin pisteisiin.

Ilmaisuni kömpelö. Sitä juuri tarkoitin, rumpuun valoitettu piste siirtää mustaa värijauhetta paperille. Mitään harmaan sävyä ei voida tuottaa, kyse ei ole vesiliukomusteesta,. Sävyt muodostetaan halftone-tekniikalla

Viivarasteri on suoraa viivaa, rummun laidasta toiseen.
Stokastisessa rasteroinnissa pisteiden järjestystä muutetaan/sekoitetaan, jolloin tietyissä liu'uissa saadaan parempi jälki. Myös rastedoidun kuvan uudelleen rasteroinnista johtuvia virheitä voidaan vähentää stokastisella rasteroinnilla..

En ole varma puhummeko samasta asiasta, siis rasterilinja on toki ei asia kuin viivarasteri. Viivarasteri oli siis viiva joka turposi siltä kohtaa mihin tuli enemmän valoa rasterikalvon läpi.

Tuo malli oli erään tulostimen toiminnasta.

Laserinko? Ettei valmistaja ole vain laittanut mutkat suoriksi ja käyttänyt esityksessä normaalia antialiasing-periaatekuvaa, jonka kopsaissut jostain.
Itse muuten muistan HP:n REt-esittelykuvan: siinä a-kirjaimen kaarelle oli sijoitettu normaalikokoisten pisteiden lomaan pienempiä pisteitä, jotka täyttivät nuo jagit.

[omppa]

Lueskelin sen verran netistä juttuja, että ilmeisesti 600x600x4 tarkoittaa contone-tulostinta. Siinä on siis 600 dpi:n dotille vielä 16 (4 bit) erilaista sävyä, jotka muodostetaan ditheroinnilla ja sävyillä.

Konica-Minoltan sivuilla on infoa aiheesta:
http://www.printer-konicaminolta.com.au ... on_contone

[Pastori]

Toi on hyvä. Mulla oli ennen Minoltaa -Xerox käytössä (Phaser7700) ja ne on eri planeetalta - joskin eri vuosien tuotteita toki.

Pastori, kerro hieman lisää, millä tavalla eri planeetalta?

Noihan on eri aikakausien laitteita. Phaserissa (ko. laitteessa) ei ole ollenkaan minkäänlaista värinhallintaa - nykyään niissä kai on? Sävyt kippasi päivän aikana aivan miten satuu. Kelvollista jälkeä ei vaan oikein tahdo tulla.

Konica oli suoraan paketista selkeästi parempi ja siinä on kuitenkin mahdollisuus käyttää profiileita simuloimaan erilaisia lopputuloksia ja vähentämään värin kulutusta.

[eskofot]

Lueskelin sen verran netistä juttuja, että ilmeisesti 600x600x4 tarkoittaa contone-tulostinta. Siinä on siis 600 dpi:n dotille vielä 16 (4 bit) erilaista sävyä, jotka muodostetaan ditheroinnilla ja sävyillä.

Konica-Minoltan sivuilla on infoa aiheesta:
http://www.printer-konicaminolta.com.au ... on_contone

Tuohan on aika hyvä selostus tuosta bittisyydestä.