Hopeinen Omena

Moi!

Oon aika kauan tehny kuvamanipulaatioita itseni iloksi. Käytän pääsääntöisesti töihin sekä ilmaisten että maksullisten kuvagallerioiden kuvia. En ole tehnyt kuvamanipulaatioita myyntiin. Yleensähän kuvagallerioiden säännöissä todetaan, että kuvia saa käyttää miten haluaa, kunhan ei tee niistä eteenpäin myytäviä tuotteita (esim. painauta t-paitaan tai mukiin ja myy edelleen).

Mutta kuinka on kuvamanipulaatioiden laita? Olenko ymmärtänyt oikein, että valokuvan tekijänoikeudet kuuluvat henkilölle, joka on valokuvan ottanut, mutta! Jos kuva on kuvamanipulaatiossa, se ei enää edusta alkuperäisen valokuvaajan näkemystä valokuvasta? Eli kenelle tuolloin kuuluu oikeudet?

Osassa kuvamanipulaatioita pystyy aika hyvin tunnistaan mielestäni alkuperäisen kuvan, osassa tunnistus huonoa, jos oon käyttänyt esim. pientä yksityiskohtaa jostain kuvasta.

Olen siis pohtinut kuvamanipulaatioiden myyntiin valmistamista, mutta miten teen sen laillisesti? Eli täytyykö kaikkien kuvien olla valokuvaajan ottamia, joka on suostumuksensa antanut tällaiseen käyttöön vai voinko käyttää edelleen ilmaisia sekä maksullisia kuvagallerioita?

Suosittelen lukemaan tekijänoikeuslain tarkkaan ja ajatuksen kanssa. Sen jälkeen muodosta oma johtopäätös (minä en ainakaan pysty antamaan selkeätä vastausta, vaikka kysymyksesi on erittäin selkeä):
http://www.finnfoto.fi/tekijanoikeusopas/

Tietääkseni kyllä kaikkeen kaupalliseen käyttöön pitää olla alkuperäisen kuvaajan lupa ja suostumus. Musiikin suhteen myös julkiseen levittämiseen, kuvista en ole varma. Lähinnä jos alkuperäisen kuvan tunnistaminen on mahdotonta niin sitä ei pysty valvomaan mutta ei se siitä sen laillisempaa tee. Jos kuvilla on Creative Commons -lisenssi niin siinä se lupa on että mitä kaikkea on luvallista tehdä ja mitä ei. Samoin jos gallerialla on jotkut käyttöoikeudet niin ne ovat ne, manipulaatio tai ei. Kuvaajalta voi halutessaan pyytää lisää oikeuksia.

Sama musiikissa, samplaaminen ei ole sen laillisempaa kuin jonkun ison bändin biisin postaaminen julkiseen levitykseen mutta jostain syystä kummittelee käsitys että jonkun lyhyen samplen voisi käyttää ilman lupia. Ei voi.

Toisaalta monet tekevät riskillä ja jättävät kysymättä mutta ensinnäkin se on aika törkeää ja toisekseen jos siitä jää kiinni niin oikeusturva on aika heikko jos rapsahtaa korvausvaatimuksia (ellei ole Timbaland maassa jossa oikeuskin on ostettavissa).

Finnfoton opuksessa "Valokuvaajan uusi tekijänoikeusopas 2006" on esimerkki tapauksia milloin rikkoo tekijänoikeuslakia ja milloin ei, pääsääntöisesti yksityiskäyttöön saa kopioida ilman lupaa. Vanhoilla kuvilla on 50 vuoden tekijänoikeus nykyjään se on 70 vuotta jos ostat kirpulta vanhoja dioja tai kuvia jotka ovat oletettavasti 50 vuotta vanhoja käyttö on vapaata ja jos niitä muokka niin tekijänoikeus on sitten 70 vuotta. Tähän en viitsi ruveta kirjoittamaan tarkemmin siinä kun on 130 sivua tekstiä.

Kuuntelin Antti Kotilaista eilen perjantaina, ja hänen mukaan julkinen esilletuominen vaati aina kaikkien osapuolten suostumusta. Eli kollaasien tekeminen on tekijän luovaa työtä, mutta sen työn julkistaminen vaatii lupaa kaikilta tekijäinoikeuksien haltijoilta.

Ihmeellista on se että valokuvaus ei saa samantapaista suojaa verrattuna muihin teoksiin, esimerkkinä Helsingin olympialaistulen sytyttäminen josta on olemassa YKSI kuva. Sitä käytettiin mainoksessa 70 vuotta julkistamisen jälkeen (luvatta) ja käräjillä tuomittiin yleiseksi teokseksi eikä korvauksia herunut. Ei kuulema ollut tarpeeksi uniikki kuva koska kuvakulma, paikka, jne oli "tavanomainen"... Tuomion pitäisi kaikkien teosten osalta ja iältään olla kohdallaan, mutta juuri valokuvan perusteiden osalta erikoinen... Mikä on "tavanomainen" kuvakulma, ja mikä ei?

iPeter

iPeter kirjoitti:Kuuntelin Antti Kotilaista eilen perjantaina, ja hänen mukaan julkinen esilletuominen vaati aina kaikkien osapuolten suostumusta. Eli kollaasien tekeminen on tekijän luovaa työtä, mutta sen työn julkistaminen vaatii lupaa kaikilta tekijäinoikeuksien haltijoilta.

Ihmeellista on se että valokuvaus ei saa samantapaista suojaa verrattuna muihin teoksiin, esimerkkinä Helsingin olympialaistulen sytyttäminen josta on olemassa YKSI kuva. Sitä käytettiin mainoksessa 70 vuotta julkistamisen jälkeen (luvatta) ja käräjillä tuomittiin yleiseksi teokseksi eikä korvauksia herunut. Ei kuulema ollut tarpeeksi uniikki kuva koska kuvakulma, paikka, jne oli "tavanomainen"... Tuomion pitäisi kaikkien teosten osalta ja iältään olla kohdallaan, mutta juuri valokuvan perusteiden osalta erikoinen... Mikä on "tavanomainen" kuvakulma, ja mikä ei?

iPeter

Kyllä niitä kollaasejakin voi tehdä ilman lupia kun kuvat on kyllin vanhoja, edellyttäen ettei joku muu ole ehtinyt tehnyt sitä , niissä vanhoissa kuvissa sovellettiin sitä vanhenemis aikaa mikä silloin oli voimassa eikä sitä 70 vuotta niin kuin tällä hetkellä.
Eli jos ostat kirpulta vanhoja perhe albumeita ja niissä on hyviä otoksia niin siitä vain tekemään kollaasia.

70 vuotta on se maksimi aika ja sen jälkeen ei niitä lupia tarvitse, ihme juttu edes että joku on lähtenyt käräjöimään selvästä asiasta.
Yksityiseen käyttöön ei tarvitse sitten mitään lupia saa kopioda muutaman kuvan, ryhmäkuvat näyttää olevan poikkeus niitä ei saa kopioida edes omaan käyttöön.

Tosin kaikkihan meistä kopioi laittomasti materiaalia ainakin opiskelu aikana, sikäli turha siitä on itkeä jos itsekin on tehnyt sitä joskus.

F1.4 kirjoitti:...

Mihin perustat tämän näkemyksen yksityisestä käytöstä?
"Yksityiseen käyttöön ei tarvitse sitten mitään lupia[,] saa kopioida muutaman kuvan... [ryhmäkuvia] ei saa kopioida edes omaan käyttöön."

Oman käsitykseni mukaan yksityistä käyttöä ei rajoiteta millään tekijänoikeussanktioilla, ja kuinka se voitaisiin yleensä tehdäkään.

iPeter kirjoitti:Kuuntelin Antti Kotilaista eilen perjantaina, ja hänen mukaan julkinen esilletuominen vaati aina kaikkien osapuolten suostumusta. Eli kollaasien tekeminen on tekijän luovaa työtä, mutta sen työn julkistaminen vaatii lupaa kaikilta tekijäinoikeuksien haltijoilta.

Ihmeellista on se että valokuvaus ei saa samantapaista suojaa verrattuna muihin teoksiin, esimerkkinä Helsingin olympialaistulen sytyttäminen josta on olemassa YKSI kuva. Sitä käytettiin mainoksessa 70 vuotta julkistamisen jälkeen (luvatta)
iPeter

2010-1952=58 eikö?

F1.4 kirjoitti: Kyllä niitä kollaasejakin voi tehdä ilman lupia kun kuvat on kyllin vanhoja, edellyttäen ettei joku muu ole ehtinyt tehnyt sitä , niissä vanhoissa kuvissa sovellettiin sitä vanhenemis aikaa mikä silloin oli voimassa eikä sitä 70 vuotta niin kuin tällä hetkellä.
Eli jos ostat kirpulta vanhoja perhe albumeita ja niissä on hyviä otoksia niin siitä vain tekemään kollaasia.

70 vuotta on se maksimi aika ja sen jälkeen ei niitä lupia tarvitse, ihme juttu edes että joku on lähtenyt käräjöimään selvästä asiasta.
Yksityiseen käyttöön ei tarvitse sitten mitään lupia saa kopioda muutaman kuvan, ryhmäkuvat näyttää olevan poikkeus niitä ei saa kopioida edes omaan käyttöön.

Tosin kaikkihan meistä kopioi laittomasti materiaalia ainakin opiskelu aikana, sikäli turha siitä on itkeä jos itsekin on tehnyt sitä joskus.

Ensin pitää varmistua onko kuva "valokuva" vai "valokuvateos" koska niihin pätee kokonaan eri säädökset. Mainitsemani uniikki kuva ei määritelty teokseksi eikä siten saanut teoksen oikeuksia. Jos se olisi otettu 1966 jälkeen, siinä pätisi 50 vuoden suoja julkaisemisajankohdasta, mutta koska se oli pelkkä vanha (ennen 1966 kuvattu) valokuva siitä tuli vapaata riistaa.

Jos kuva on teos, sen suoja on 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Teoksen eräs määritys on että jos kuvan ottaminen onnistuisi keneltä tahansa, se ei ole teos. Siinä pitää olla tietty oivallus joka tekee siitä teoksen. Futismatsin kuvaus, oli se matsi kuinka ainutlaatuinen tahansa, on tavanomaista kuvausta joka onnistuisi keltä tahansa. Mutta jos kuvaatkin sen haukan, etanan ja kissan näkökulmasta, kuvista tulee (luultavasti) teoksia.

Ryhmäkuvasta ei ole mitään erityisiä säädöksiä, joka kuvalla on tekijänoikeus, mutta niistä saa tehdä joitain kopioita omaan käyttöön.
Kopion saaminen yleisön nähtäväksi on kokonaan toinen juttu, ja silloin lähtökohtana on että jokaiselta pitäisi saada lupa. Sillä ei ole väliä onko kyseessä kymmenen muotokuvaa tai kymmenen hengen ryhmäkuva.

iPeter kirjoitti:Kopion saaminen yleisön nähtäväksi on kokonaan toinen juttu, ja silloin lähtökohtana on että jokaiselta pitäisi saada lupa. Sillä ei ole väliä onko kyseessä kymmenen muotokuvaa tai kymmenen hengen ryhmäkuva.

Tulkitsen tarkoittavasi, että jokaiselta kuvassa olevalta henkilöltä tulisi saada lupa kuvan julkiseen esittämiseen. Tämä on pitkälti valokuvaajan henkilökohtaisen etiikan mukaista. Esimerkiksi jossakin katukuvausprojektista tehdyssä näyttelyssä ei varmasti käydä suorasanaisesti kysymässä jokaiselta kuvattavalta etu- tai takakäteen, onko heille ok tulla julkaistuksi näyttelyvedoksessa tai kirjassa.

Tähänhän pätee lupa kuvata julkisella paikalla ja julkaista tällaisia kuvia. Henkilöä ei saa julkaistaessa tuoda esiin hänelle epäedullisessa tilanteessa. Tämä pätee etenkin lehtikuvauksessa sekä taideprojekteissa. Vaikkakaan laki ei erittele mainoskuvausta, niin siellä pätevät eri käytännöt (kuvaajalla oltava jopa kirjallinen lupa henkilökuvan käyttöön mainostarkoituksessa).

mcpekkis kirjoitti:

iPeter kirjoitti:Kopion saaminen yleisön nähtäväksi on kokonaan toinen juttu, ja silloin lähtökohtana on että jokaiselta pitäisi saada lupa. Sillä ei ole väliä onko kyseessä kymmenen muotokuvaa tai kymmenen hengen ryhmäkuva.

Tulkitsen tarkoittavasi, että jokaiselta kuvassa olevalta henkilöltä tulisi saada lupa kuvan julkiseen esittämiseen.

Tämä on lähtökohta ja vaatimus jos 100%:sti haluaa välttää käräjöintiä. Se ei kuitenkaan ole ehtona julkaisemiselle. Koska eri osapuolet voivat tulkita lain omaksi edukseen, käräjöidään tämmöisistäkin jutuista... Kuten sanoit, "epäedullinen asema" estää julkaisemisen, mutta tuotakin voi tulkita monella eri tavalla. Lupaa ei toki kirjallisesti tarvi saada, vaan voi kännykälläkin videoida kuvatun luvanantamista...

Jos tekee maalauksen vaikka photarilla kuvasta tai taideteoksesta se on uusi teos eikä siihen tarvitse mitään lupia "ojutkankaan tapaus", tiedekirjaan saa myös laittaa kuvia jotka liittyvät tekstiin.

F1.4 kirjoitti:...tiedekirjaan saa myös laittaa kuvia jotka liittyvät tekstiin.

Tämä menee sitaattioikeuden piikkiin, eikä sillä ole mitään tekemistä kuvamanipulaatioiden tai muunneltujen valokuvien kanssa.

F1.4 kirjoitti:Jos tekee maalauksen vaikka photarilla kuvasta tai taideteoksesta se on uusi teos eikä siihen tarvitse mitään lupia "ojutkankaan tapaus", tiedekirjaan saa myös laittaa kuvia jotka liittyvät tekstiin.

Se että avaa jotain fotarissa ja valitsee jonkun suotimen ei välttämättä tee siitä uutta teosta, jos kuka tahansa fotaristi pystyy samaan sitä ei luokitella uudeksi teokseksi. Muokkauksen pitää siis olla omaperäinen jotta sitä voidaan luokitella omaksi teokseksi.

Joskus aikanaan tehtiin yhteen kamppikseen siluetteja toisten ottamista kuvista, ts. kuvissa olevista kohteista. Silloin asiaa selviteltiin ihan immateriaalioikeuksiin erikoituneelta lakimieheltä ja hänen näkemyksensä oli että erillistä lupaa ei tarvittu... ja kyseessä oli siis kuvien mainoskäyttö...

Ilmeisesti tuossa ajateltiin että kenenkään ulkopuolisen on mahdotonta päättellä onko siluetti piirretty ihan oikeasti vai onko siinä käytetty esim. taikasauvaa yms. photoshopin työkaluja...

Aika monta hernettä vois mennä nenään, riippuu hieman miten niitä oo lainaillut. Pistä näytille pieni demo.

Mutta, mikset ite räpsi niitä kuvia? Hyviä kameroita saa jo halvalla, netti täynnä ohjeita, et miten..... Ja niitä kollaaseja voit käyttää sitten luonnoksina omiin juttuihis.

johannesw kirjoitti:Aika monta hernettä vois mennä nenään, riippuu hieman miten niitä oo lainaillut. Pistä näytille pieni demo.

Mutta, mikset ite räpsi niitä kuvia? Hyviä kameroita saa jo halvalla, netti täynnä ohjeita, et miten..... Ja niitä kollaaseja voit käyttää sitten luonnoksina omiin juttuihis.

lakimiehen yhden istunnon tuntitaksalla sais jo järkkärin....