Tauvo kirjoitti:Olisi kiva tietää täällä olevien paljon kuvaavien mieltymyksistä laitteistoonsa muutama yksinkertainen asia.
1. Oletko tyytyväinen kameraasi?
2. Olet tai et, miksi?
3. Miksi ostit juuri sen kameran, joka sinulla on? (tuntui hyvältä, näytti hyvältä, joku suositteli, sopiva hinta, se jonka halusin olikin huono...)
4. Oletko merkkiuskollinen, tai ajatellut vaihtaa merkkiä. (tämä on vähän vaikeaa, varsinkin jos on paljon oheislaitteita jotka toimivat vain tietyllä merkillä)
5. Unelmiesi kamera? (eikä sitten liikaa Hasselbladeja )
1. Erittäin tyytyväinen Canon 7D ja 5D
2. 5D täyskenno+vanhat zeiss objektiivit pelaavat loistavasti, 7D liikkuviin kuviin
3. Halusin hyvän
4. Toistaiseksi merkkiuskollinen, mutta Nikonin pokkariin olen myös tyytyväinen
5. En osaa vastata, kuvien onnistuminen on enemmän kiinni kuvaajasta kuin kamerasta, nykyistenkään kaikkia hienouksia en vielä osaa hyödyntää
Valtamerkkien ulkopuolelta käytetty Pentax K-r voisi tulla kyseeseen. Tai uusi K-x. Hinnat ovat suurin piirtein sellaisia mitä joutuisit maksamaan ajattelemastasi uudesta Canonista. Siihen sopivat kaikki K-bajonetin objektiivit, joita liikkuu hyvin myös käytettynä.
K-r on uudempi malli kuin K-x ja sitä tuskin liikkuu käytettynä vähään aikaan.
Dirty-Larry kirjoitti:Palatakseni alkuperäiseen viestiin, eli valoukuvaus kiinnostaa.. Eli tarkoitus olisi jouluksi ostaa perus halpa järkkäri millä aloitella harjoittelemaan kuvausta, vaihtoehtoja nyt on tullut canonin eos 1000d ja 450d sekä sonyn A 290. Eli mikä näistä olisi verraton valinta uudelle harrastukselle? olisi kiva kuulla hyviä ja huonoja puolia jos jollain on kokemusta..
Ensimmäistä kameraa ostaessa on mielestäni hyvä kokeilla kaupassa minkä merkin rungot sopivat hyvin tassuun. Käytetyn osto on myös hyvä vaihtoehto, sillä alkuun ei voi tietää jaksaako sitä järkkäriä roudailla ympäriinsä. Jos käy niin ettei jaksa, niin ei ole mennyt kovinkaan paljoa rahaa hukkaan. Mainitsemistasi rungoista jättäisin 1000d:n ostamatta jos 450d on myös vaihtoehto. Sonyn kameraa en itse ostaisi (koska käytettyä kamaa on vähänlaisesti liikenteessä), mutta tuohon listaan voisi alle 500e hintaluokassa lisätä Pentax k-x:n. Jos rahaa lyödään noin 100e enempi tiskiin, niin k-r ja Nikon D3100 ovat varmasti myös hyviä valintoja.
Myös manuaali nikkorit käypi myös canoniin ja niitä liikkuu suhteelisen edullisesti. Varsinkin videokuvauksessa, käsitarkennus on nikkoreissa huomattavasti miellyttävämpi ja kurantimpi, kuin canonin laseissa. Kannattaa vaan ostaa manuaalitarkennukseen tehty tähyslasi, niitä on mutamaa mallia, oiko yks ollut Ee-S mikroprisma...
ja canoniin saapi myös m42 optiikat sovitteella, myös niistä löytyy helmikakkuloita muutamalla kympillä. Mulla on noi 50millisiä m42:a kasa ja kaikissa on oma viehättävä jälkensä. Esim. chinonin 50/1.7 on mekaniikaltaan aivan loistava ja jo täydellä aukolla tosi skarppi. Maksoi 10 €. Mir 37 tekee hauskan sinertävää jälkeä 40 € ...
Valtamerkkien ulkopuolelta käytetty Pentax K-r voisi tulla kyseeseen. Tai uusi K-x. Hinnat ovat suurin piirtein sellaisia mitä joutuisit maksamaan ajattelemastasi uudesta Canonista. Siihen sopivat kaikki K-bajonetin objektiivit, joita liikkuu hyvin myös käytettynä.
K-r on uudempi malli kuin K-x ja sitä tuskin liikkuu käytettynä vähään aikaan.
Hyvä korjaus. Minulle nykyiset Pentaxin mallit ovat vieraita, kun en ole seurannut niitä kovin tarkkaan.
Käytetyn osto on helposti perusteltavissa. Samalla rahasummalla millä saa kohtalaisen uuden saa jo huomattavasti järeämmän käytetyn kameran. Tietysti jos kameran pitää olla uusi niin tämä vaihtoehto ei sovellu. Aina kuitenkin kannattaa harkita mitä ostaa.
Mac mini M2, 16 Gt, MacOS Sonoma 14.3.1, Magic Mouse, Magic Trackpad ja 24" Eizo ColorEdge CG2420, iPhone SE 64G, iOS 17.0.2 sekä iPad7 128G, iOS 17.0.2.
redhat kirjoitti:Jossakin maailmanvaiheessa uuden kameran osto edessä, kiikarissa 5DMKII tai Nikon, mutta mikä Nikon.
Mikä malli on Nikonin vastine 5D:lle? Videokuvaus ei välttämätön mutta täyskenno pitää olla.
D700 taitaa vastata 5DMKII -mallia. Se on huomattavasti isompi kuin Canon. Yksi oma kokemus kaverin Nikonin räpläämisen jäljiltä. Käteni ovat pienet, joten Nikon ei olisi minulle sopiva. Tilanne on sikäli koominen, että aiemmin Nikonien ergonomia oli parempi kuin Canonien. Nyt minusta näyttäisi tilanne muuttuneen. Nikonit ovat paisuneet pullataikinan tavoin ja kaikki napit ovat kaukana toisistaan. Eli jos kädet ovat isot niin tässä suhteessa Nikon saattaa olla sopiva kamera. Muu logiikka vaatisi paneutumista. Siitä en osaa sanoa kovin syvällisiä. Ai niin. Nikon tekee pienempiä kuvia, joten tietokone pääsee helpommalla.
Taitaa olla ensimmäisiä kertoja, kun joku sanoo niin, että Canonin ergonometria on parempi kuin Nikonin
5D Mark II:n vastine on D700 ja unohda ne megapikkelssit, sillä vaikka markku kakkonen tuottaakin tarkempaa jälkeä, kuin mainio D700, niin lyöppä "muutama" tarkemmin mainitsematon (saat itse googletella) Nikkor, mitä jopa Canonitkin adapterilla käyttävät, siihen D700:n kiinni, niin vaakakupit tasoittuvat...
Joku ehdotti 40D:tä 450D:n sijaan ja olen täysin samaa mieltä.
Kuvanlaadut ovat identtiset, mutta 40D:n runko on laadukkaampi, suljin eri planeetalta ja mikä tärkeintä, ergonometria täysin toista, siis muutaman eron mainitakseni.
P.s. Olen omistanut 450D:n ja 40D:n, joten sillä saralla uskoisin tietäväni, mistä puhun.
Mac mini ja Eizo 22" LCD, FlexScan S2243WE-BK Wide Screen, iPhone 4 ja kuvaaminen Nikon D300:lla.
Mikael K. kirjoitti:[q Käteni ovat pienet, joten Nikon ei olisi minulle sopiva. Tilanne on sikäli koominen, että aiemmin Nikonien ergonomia oli parempi kuin Canonien. Nyt minusta näyttäisi tilanne muuttuneen. Nikonit ovat paisuneet pullataikinan tavoin ja kaikki napit ovat kaukana toisistaan. Eli jos kädet ovat isot niin tässä suhteessa Nikon saattaa olla sopiva kamera.
Taitaa olla ensimmäisiä kertoja, kun joku sanoo niin, että Canonin ergonometria on parempi kuin Nikonin
Hämmästyin itsekin tätä. Oikeastaan pitäisi rajata lausuntoni tarkemmin. Vielä perinteiseen filmiaikaan Nikonit sopivat käteen kuin hanska. Nyt ne ovat paisuneet niin paljon, että minun pieniin käsiini ne ovat jo isoja. Tarkoitan nyt noita isoja malleja (D700 ja ne 3:t). Pienemmistä malleista minulla ei ole näkemystä, kun kavereilla on vain noita isoja. Paisumisen vuoksi kaikkiin nappeihin oli vaikea ulottua ja se teki käytöstä ongelmallista.
40D on tosiaan jo hyvä kamera. Paremmasta saa maksaa paljon lisää. Sen ergonomia on vielä aavistuksen parempi kuin minulla olevassa 30D:ssä. Kuvanlaadussa noiden välillä on pieni ero 40D:n hyväksi. Käytettävyys verrattuna 450:n on aivan eri luokkaa. Jo kameran olemus lupaa paljon. Samoin 40:ssä on oikeasti hyviä ominaisuuksia verrattuna uuteen pieninumeroisempaan malliin.
Nykyisin käytetyissä kameroissa on se hyvä puoli, että uusia tulee koko ajan markkinoille ja vähän käytettyjä liikkuu vaihtajien ansiosta runsaasti. Todellisen loppuun ajetun pommin saaminen on harvinaista tästä syystä. Todella käytetyn kyllä erottaa vähän käytetystä onneksi selvästi. Yleensä ne paljon käytetyt ovat uineet ties missä liemissä ja ovat sen näköisiä. Niistä sormet irti. Hyvä kameraliike on lisäksi tarkistanut paljonko kameralla on oikeasti kuvattu, joten tässäkään suhteessa ei nähdäkseni ole varsinaisesti syytä huoleen.
Mac mini M2, 16 Gt, MacOS Sonoma 14.3.1, Magic Mouse, Magic Trackpad ja 24" Eizo ColorEdge CG2420, iPhone SE 64G, iOS 17.0.2 sekä iPad7 128G, iOS 17.0.2.
Sain yksityisviestin, jonka vastauksen laatimisessa vierähtikin muutama tovi. Laitan vastauksen vielä näkyville muidenkin iloksi jos siitä sattuisi olemaan apua. Kysymykset voi keksiä itse vastauksista.
Settini on rakentunut vuosien aikana, kun olen miettinyt mitä kuvaan ja miten. Olen pyrkinyt löytämään valovoimaisia objektiiveja järkevällä hinnalla. Tässä suhteessa käytetyt ovat eduksi. Jos objektiivia ei ole käytetty vasarana tai muuten kohdeltu kaltoin niin sellaisen voi ostaa hyvillä mielin. Ultraäänimoottoriset ovat turvallisia, kun ne eivät ole aivan yhtä herkkiä väärinkäytölle kuin perinteiset sähkömoottoriversiot. Niitä saa harvoin rikki vaikka tarkennusrengasta vääntelisikin vahingossa käsin.
Minua kiinnostavat ihmiset, maisemat ja erilaiset asetelmat. Ihmisten kuvaamisessa 50 ja 85 mm:n objektiivit ovat käteviä. Joukkoon sopisi vielä 30 mm:n jos löytäisin sellaisen hyvälaatuisen. Järkevän hintaisia hyvälaatuisia on huonosti liikenteessä. Hyvälaatuisista löytyisi tietysti L-sarjalaisia mutta ne ovat minulle sopimattoman kalliita. Ehkä Sigmaa voisi harkita. Varsinkin 30/1,4 olisi kiinnostava. Silloin selviäisin yhdellä objektiivilla melko hyvin tyyliin Cartier-Bresson. Tietysti on tilanteita, joissa 17-50 mm:n on paikallaan. Varsinkin häissä ja hautajaisissa se on kätevä, kun voi valita rajauksen zoomaamalla. Tämän tarpeen aiheuttaa se, että vastassa ovat monesti seinät tai pöydät. Myöskin ihmisten sijainti vaikuttaa siihen mistä pääsee kuvaamaan.
Canonin 50/1,4 on hyvä tilanteissa, joissa on tilaa. Sen kanssa voi rajata rauhassa menemättä kuitenkaan iholle. Samoin valovoima takaa sen, että salamaa ei tarvitse välttämättä käyttää jos se on haitaksi. Myöskään kameran herkkyyttä ei tarvitse ruuvata liian isoksi, jolloin kohinakin pysyy kurissa. Kävin viimeksi kuvaamassa Faces-festareilla yhden kaverin bändin kyseisellä objektiivilla. Valoa oli niin paljon, että ISO 400 riitti hyvin.
Canonin 85/1,8 toimii minulla hyvin bändejä tai asetelmia kuvatessa. Sen kanssa ei tarvitse mennä aivan lavalle saadakseen kuvia. Lisäksi sillä voi irrottaa yksittäisiä ihmisiä mukavasti väkijoukosta. Suurin ongelma 85/1,8:ssa on sen kromaattinen aberraatio. Se haittaa kiiltävien esineiden rajapinnoissa. Tosin siitä pääsee eroon Lightroomilla kohtalaisen hyvin. Muita vikoja en osaa luetella.
Tamronin 17-50/2,8 on minulla nykyisin mukana jos matkustan jonnekin pelkän kameran kanssa. Se on hyvä jokapaikan objektiivi. Sillä selviää niin häistä kuin ties mistä hassuista tilanteista. 17 mm on maisemakuvissa tai laajakulmaisissa tilannekuvissa hyvä. Se sopii myös ahtaisiin sisätiloihin. Alue 28-30 mm on minulla myös käytössä paljon. Sehän vastaa perinteistä 50 mm:n rajausta. Kromaattinen aberraatio on myös Tamronin ongelma. Tosin Lightroom tekee siitäkin selvää.
Makropuolella käytän loittorengasta. Ostin 20 mm:n loiton. Jos kiinnitän sen 50:n niin silloin saan rajattua 1€:n kolikon kokonaisuudessaan kuvaan. Tämä on pienin kohde, jonka voin kuvata, niin että se täyttää ruudun. Tästä on apua, kun jotakin pienikokoista pitää tarkastella hieman lähempää ja tarkasti rauhassa ilman hätäilyä.
Objektiivien valintaa voi helpottaa tarkkailemalla sitä mitä kuvaat. Tee vaikka taulukko kuvatessasi tai kuvia käsitellessäsi. Tarkkaile millaisia millimetrimääriä käytät eniten. Tähän menee hieman aikaa mutta se on eduksi lompakolle. Samalla voit säästää hieman rahaa, niin että saat helpommin hankittua sen unelmiesi objektiivin.
Tietysti on mukavaa ostaa ja kokeilla erilaisia objektiiveja kokemusten kartuttamiseksi. Se on kuitenkin kallista touhua. Tosin kokemusta ei kyllä korvaa mikään, joten siitä on apua jos pääset kokeilemaan erilaisia objektiiveja. Tässä suhteessa kannattaa kysellä apua kavereilta tai tutuilta jos heillä sattuisi olemaan sinua kiinnostava objektiivi. Vain kuvaamalla ja pohtimalla pääset selvyyteen siitä mikä on sinulle sopiva objektiivi.
Pohtimisessa auttaa kirjallisuus. Ihan perinteiset kamerakirjat ovat hyviä. Niissä nysvätään kaikkien objektiivien ym. systeemien kanssa, niin että käyttötarkoitus selviää. Lisäksi kannattaa lukea kuvaajien kirjoittamia kirjoja. Niistä selviää monesti se miksi he käyttävät jotakin tiettyä systeemiä tai objektiiveja. Monilla kuvaajilla on omat nettisivut, joiden lukemisesta on myös apua. Monilla sivuilla on selitetty melko hyvin se miten jokin kuva on kuvattu. Tämä auttaa myös omien tarpeiden hahmottamisessa.
Mac mini M2, 16 Gt, MacOS Sonoma 14.3.1, Magic Mouse, Magic Trackpad ja 24" Eizo ColorEdge CG2420, iPhone SE 64G, iOS 17.0.2 sekä iPad7 128G, iOS 17.0.2.
Hyvä vastaus, mutta noihin objektiivien mm-pituuksiin pitäisi ottaa mukaan kennokoon vaikutus. Eli aina 50 mm ei ole se 50 mm jos runkojen kennot ovat erilaisia kooltaan.
juhhyto kirjoitti:Hyvä vastaus, mutta noihin objektiivien mm-pituuksiin pitäisi ottaa mukaan kennokoon vaikutus. Eli aina 50 mm ei ole se 50 mm jos runkojen kennot ovat erilaisia kooltaan.
Hyvä huomio. Käytännössä omistamani objektiivit vastaavat siis 28-70 mm, 80 mm ja 128 mm objektiiveja kinokoon kennoon suhteutettuna. Kamerana minulla on Canon, jossa kerroin on 1,6.
Mac mini M2, 16 Gt, MacOS Sonoma 14.3.1, Magic Mouse, Magic Trackpad ja 24" Eizo ColorEdge CG2420, iPhone SE 64G, iOS 17.0.2 sekä iPad7 128G, iOS 17.0.2.
juhhyto kirjoitti:Hyvä vastaus, mutta noihin objektiivien mm-pituuksiin pitäisi ottaa mukaan kennokoon vaikutus. Eli aina 50 mm ei ole se 50 mm jos runkojen kennot ovat erilaisia kooltaan.
polttoväliltään 50mm objektiivi on 50mm oli sitten missä tahansa rungossa kiinni. Eri asia noi kertoimet ja kinovastaavuus, mistä selviää miten laajsti tai telesti se objektiivi toimii vs. kinokamera, mihin on totuttu niitä vertaamaan.
Mulla saattaa olla seuraavana vuorossa siirtyminen täyskennorunkoon. Arvokasta siitä tekee se, että lasitavaraakin pitää sit vaihtaa.. ainakin 50/1.4 > 85/1.4 (ehkä 1.8 piisais) ja Tokina 11-16/2.8 > joku 14mm prime.
Tietty jos haluais polttaa rahaa kunnolla niin vois siirtyä Canonin käyttäjäksi ja hankkia TS-E 17mm f/4L.
juhhyto kirjoitti:Hyvä vastaus, mutta noihin objektiivien mm-pituuksiin pitäisi ottaa mukaan kennokoon vaikutus. Eli aina 50 mm ei ole se 50 mm jos runkojen kennot ovat erilaisia kooltaan.
Polttoväli ei muutu kennon mukaan, rajaus kylläkin. Jos katsotaan pelkkää kuva-aluetta niin croppikenno kyllä rajaa objektiivin piirtoympyrältä suppeamman alueen kuin täyskenno jolloin kinokokoon nähden 50mm objektiivilla otettu kuva kyllä näyttää pienellä kennolla kuvakulmaltaan samalta kuin pikkutele kinokoossa. Toisaalta syväterävyysalue käyttäytyy edelleen niinkuin 50mm objektiivin syväterävyysalue käyttäytyy oli kennon koko mikä on.
juhhyto kirjoitti:Hyvä vastaus, mutta noihin objektiivien mm-pituuksiin pitäisi ottaa mukaan kennokoon vaikutus. Eli aina 50 mm ei ole se 50 mm jos runkojen kennot ovat erilaisia kooltaan.
Polttoväli ei muutu kennon mukaan, rajaus kylläkin. Jos katsotaan pelkkää kuva-aluetta niin croppikenno kyllä rajaa objektiivin piirtoympyrältä suppeamman alueen kuin täyskenno jolloin kinokokoon nähden 50mm objektiivilla otettu kuva kyllä näyttää pienellä kennolla kuvakulmaltaan samalta kuin pikkutele kinokoossa. Toisaalta syväterävyysalue käyttäytyy edelleen niinkuin 50mm objektiivin syväterävyysalue käyttäytyy oli kennon koko mikä on.
Täältä löytyy aika hyvä selitys tuolle kennon koon vaikutukselle...