Hopeinen Omena

Kertokaapa minulle lähinnä näistä järkkäreistä. Olen tässä ajatellut ostaa jonkinmoisen järkkärin, jos sattuisin hivenen enemmän valokuvailemaan jatkossa. Tämä luultavasti olisi se ensimmäinen askel.

Mihin ominaisuuksiin pitäisi kiinnittää huomiota? Mikä se on se luotettavin brändi? Mihin niitä irtolinssejä/kakkuloita oikein tarvii ja mitä niillä tehdään. Ihan mitä tahansa!

Kyllähän noita alalle omistautuneita foorumeitakin tietty löytyy, mutta täällä on yllättävän paljon tällaista hihhuli-macisti porukkaa, joten valokuvaharrastajiakin varmasti löytyy

Minä selvittäisin itselleni ensiksi mitä kuvaan. Sen jälkeen katsoisin mitkä kamerat täyttäisivät odotukseni. Toisin sanoen mene kirjastoon ja lainaa kaikki kamerakirjat, jotka löydät. Niistä saat tarpeelliset perustiedot. Sillä ei ole merkitystä jos kirja on vanha. Samat periaatteet ovat edelleen voimissaan. Tarkoitan tällä eri objektiivien kuvakulmia, valovoimaa, salamakuvausta, aukkoja jne.

Jos sinulla on tuttuja, jotka käyttävät jonkin tietyn merkkistä kameraa niin heistä saattaa olla apua jos tarvitset hetken käyttöön vaikka lisäsalaman tai jonkin objektiivin, jota sinulla ei ole juuri sillä hetkellä omistuksessa. Lisäksi voit saada hyviä käyttäjäkokemuksia tällaisilta kavereilta.

Minulla vaikutti kameran valintaan vahvasti sen salamakuvausominaisuudet. Tai oikeastaan ensimmäisen kamerani ostin kohtuullisen pitkän selvittelyn jälkeen käytettynä. Se olisi maksanut uutena kohtuuttomasti. Samanhintaisissa halvemmissa kameroissa ei ollut kaipaamaani salamavalotuksen säätöä. Löysin vähän käytetyn ja hyvin pidetyn kameran, joten kuvasin sillä pitkään. Myös tällainen näkökulma kannattaa huomioida.

Olen pelkistänyt kuvaamistani niin, että olen pyrkinyt tiivistämään tarvitsemani objektiivit mahdollisimman pieneen määrään. Valovoima on ollut ykkösprioriteetti. Toinen tärkeä seikka on ollut kuvaamiseni tarkkailu. Olen huomannut, että selviän 17-50 mm:n, 50 mm:n ja 85:n objektiiveilla. Olennaista tässä kaikessa on se, että olen pyrkinyt löytämään hyvän hinta ja laatusuhteen objektiiveja. Tällaisten löydösten tekeminen vaatii kyllä kuvaamista ja omien tarpeiden tiedostamista. Siksi jokin 50 mm:n perusobjektiivi olisi hyvä ensihankinta. Se on edullinen vaikka ostaisi hyvälaatuisenkin. Sen avulla saa käsityksen siitä mitä tarvitsee, kun kuvaa aikansa. Objektiivit kannattaakin ostaa harkiten, jolloin turhilta investoinneilta välttyy helpommin kuin kaiken kerralla ostamalla.

Se kannattaa muistaa, että kameran osto on kuin avioliiton solmiminen. Kameran hyvien ja huonojen ominaisuuksien kanssa pitää vain tulla toimeen. Tästä syystä ennen ostoa kannattaa selvittää omat tarpeet ja selvittää mikä kamera vastaa niihin parhaiten. Kerran ostettu systeemi on kallista vaihtaa, jos se onkin epäsopiva. Aikansa kameraa käytettyään sen ominaisuuksista pääsee lopulta perille ja heikkouksia voi välttää tai käyttää hyödyksi. Kaikissa merkeissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Canoneihin on helpoin löytää objektiiveja, kun niitä on paljon liikkeellä käytettyinä. Nikon on vahva salamakuvauspuolessa. Se uusissa Nikoneissa on huono puoli, että monet niistä ovat isoja pieniin kätösiin. Canon on tässä suhteessa hieman Nikonia nykyisin edellä. Pentaxista, Sonysta, Olympuksesta tai muista merkeistä minulla ei ole kokemuksia. Sanotaan, että Olympus ja Pentax ovat hyvin sääsuojattuja. Canonilla ja Nikonilla on myös sääsuojattuja malleja mutta ne eivät ilmeisesti ole aivan yhtä hyvin suojattuja kuin Pentax ja Olympus. Muut tietänevät tästä puolesta lisää.

Olennainen seikka käyttäjän kannalta ovat kaikki tarvikkeet ja niiden hinnat. Ne kannattaa myös selvittää. Canonilla on ikävänä piirteenä sellainen, että kaikki lisäosat maksavat melkoisen paljon. Objektiiveihin pitää ostaa erikseen vastavalosuojat. Tämä ei koske L-sajan kalliita objektiiveja, joissa ne tulevat mukana. Samoin jos salamaan tarvitsee täsmäysjohdon, niin että sen saa pois kameran päältä niin se on kohtuuttoman hintainen. Muiden merkkien vastaavien osien hinnoista minulla ei ole tietoa.

Kameran, salaman ja objektiivien lisäksi tarvitset myös laukun missä koko systeemin voi kuljettaa. Niitä on myös lukuisa määrä erilaisia ja eri hintaisia. Olennaista on se haluatko repun vai olkalaukun. Minä suosin nykysin reppua, kun sitä on miellyttävämpi kuljettaa. Laukku vääntää kuljetusasennon vinoksi. Tosin siitä saa kameran nopeasti esillle. Samoin tarvitset jossakin vaiheessa jalustan. Niissä on eroja laadun suhteen. Anttilasta saa halvimmillaan muutamalla kympillä jalustan. Kalleimmat maksavat satoja euroja. Jalustassa ei kannata säästellä rahoja. Siinä hinta korreloi laadun suhteen. Tosin tässäkin kannattaa miettiä mikä on järkevä hankinta.

Tarvitset myös jonkinlaisen kuvankäsittelyohjelman ja jos haluat katsella oikean värisiä kuvia niin tietokoneen näytön kalibrointiin sopiva laite on olennainen. Näiden hinta kannattaa myös miettiä valmiiksi ostoksia tehtäessä.

Jos olet vielä valmis ostamaan kameran näiden kaikkien Kankkulan kaivosta muistuttavien ehdotuksien jälkeen niin on kuvaamisesta jotakin iloakin. Saat otettua kuvia sinulle tärkeistä tilanteista ja voit kenties unohtaa elettävän hetken siirtyessäsi kuvaamisen antoisiin sfääreihin.

Oli vaan pakko antaa pisteitä Mikael K. :lle. Tällaisia vastauskia on mukava löytää forumeilta, mallia tästä kaikille

Lisätään vielä vähän samaa:
eli unohda brändit, keskity siihen mitä ominaisuuksia juuri sinä tarvitset/haluat. Kokeile kameroita mikä sopii sinun käteen. Nykyään käytettyjäkin objektiiveja löytyy aika monelle mallille jo.

Kuten Mikael kirjoitti "Canoneihin on helpoin löytää objektiiveja", "Nikon on vahva salamakuvauspuolessa" voisin lisätä että Pentaxilla on hyviä/"pro" ominaisuuksia hintasuhteen mitä halvemmissa canon/nikon kameroissa ei ole tai ei yhtä hyviä.

Mutta tosiaan kokeile mikä tuntuu sinusta parhaalta.

http://www.dpreview.com On minusta hyvä sivusto kun haluaa vertailla kameroita, mutta muista että kuvien vertailu on se viimeisin mitä tarvitsee katso koska harrastajana saat hyvä kuvia on sitten kyseesä nikon, canon, pentax, olympus, sony jne. Keskity muihin olennaisiin asioihin.

lasse.a83 kirjoitti:Oli vaan pakko antaa pisteitä Mikael K. :lle. Tällaisia vastauskia on mukava löytää forumeilta, mallia tästä kaikille

Offtopic: Nostan hattua myös, ettei eka reply ollut Nikon vs Canon sodanjulistus Harvoinpa niillä pixel peeper/Canon vs Nikon -tyypeillä on mitään informaatiota annettavanakaan. Osaavatkohan edes kuvata?

Ontopic:
Jos jotain vinkkiä pitää heittää, niin suosittelen myös lainailemaan kirjoja aiheeseen liittyen, että tulee valokuvauksen termit ja kameroiden säädöt tutuiksi. Itse opettelin suoraan kuvaamaan manuaaliasetuksilla, joka tuntui aluksi käsittämättömän vaikealta, mutta pikkuhiljaa homma alkoi luistamaan, kun alkoi ymmärtämään mitä säädöt tekevät.

No huhuh. Asiaan kuin asiaan voi nähtävästä vastata täydentävästi

Noista kakkuloista tuli sen verran mieleen, että sopivuuseroja valmistajan sisällä ei taida olla? Edullisemman järkkärin objektiivit sopivat kalliimman kanssa yhteen jne?

Vielä pitää kysyä, että mitkä ovat ne suurimmat erot, kun siirrytään hintaluokassa ylöspäin. Eihän tämä voi pelkästään liittyä siihen mikä on oma käyttötarve, vaan onhan siinä pakko olla jotain muutakin eroa.

Peitsamo kirjoitti:No huhuh. Asiaan kuin asiaan voi nähtävästä vastata täydentävästi

Noista kakkuloista tuli sen verran mieleen, että sopivuuseroja valmistajan sisällä ei taida olla? Edullisemman järkkärin objektiivit sopivat kalliimman kanssa yhteen jne?

Vielä pitää kysyä, että mitkä ovat ne suurimmat erot, kun siirrytään hintaluokassa ylöspäin. Eihän tämä voi pelkästään liittyä siihen mikä on oma käyttötarve, vaan onhan siinä pakko olla jotain muutakin eroa.

Ymmärtääkseni eroja on. Croppi kennolle suunnitellut kakkulat eivät taida passata täyskennolle ja toisin päin. Harrastajalle croppi kenno on mielestäni parempi, koska ei vaadi niin kalliita kakkuloita. Viisaammat korjaa tai vahvistää ymmärrykseni.

--
Sami

Peitsamo kirjoitti:Noista kakkuloista tuli sen verran mieleen, että sopivuuseroja valmistajan sisällä ei taida olla? Edullisemman järkkärin objektiivit sopivat kalliimman kanssa yhteen jne?

On ainakin Canonilla. Kroppikennoisille suunnitellut kakkulat on eri liittimellä ja eivät käy täyskennoiseen. Täyskennoisen kakkulat taas käyvät kroppikennoiseen. Esim Tokina 11-16mm käy täyskennoiseenkin, vaikka on kropille tehty, mutta täyskennoisellä ei ole käyttökelpoinen kuin isoimmilla polttoväleillä.

Kroppikenno vs. täyskenno: pienempikennoiset ovat edullisempia, ja mikäli kuvauskohteet ovat telepäässä suurimmaksi osaksi, pääsee lyhyemmillä laseilla "lähemmäs". Täyskennoinen (vanhan kinoruudun kokoinen kenno, n. 24 x 36 mm) on tietenkin kalliimpi, mutta vastaavasti laajakulmapää hoituu helpommin.

Hyviä vinkkejä yo. ovat. Lisäisin vielä, että http://www.digicamera.net/ on yksi monipuolisesti asioista keskusteleva saitti. Tosin monipuolisuudessaan aloittelevalle kuvaajalle ehkä hankala. Joskus on vaikea erottaa itselle tärkeitä asioita keskusteluketjuista. Sivusto on kuitenkin tyypillinen harrastukseen liittyvä, ehkä enemmän tekniikkapainotteinen, hyvine ja huonoine puolineen.

Ja tuosta kameroiden ja lisävarusteiden valintoihin liittyvästä asiasta; kuulostaa hyvältä valita kuvasmieltymyksestä alkaen asioita. Mutta harvoin sitä tietää valinnan perusteiksi mitä sitä tulee lopulta kuvaamaan (maisemakuvaaja, luotokuvaaja, makrokuvaaja, tapahtumakuvaaja jne.), joten se perinteinen polku on kuljettava. Eli ostan ekaksi nyt sen sopivimmalta tuntuvan kameran/objektiivin/salaman. Ja vielä sieltä halvemmasta päästä. Ja kun harrastuksessa kehittyy, huomaakin omistavansa ihan erilaisen paketin kuin millä alkoi. Esim. objektiiveissa luonnollinen polku on valovoiman suhteen, eli ensiksi yleisobjektiivi, vaikkapa zoomi, heikkovalovoimainen sellainen (>3.5). Ja sitten myöhemmin primeputkia parhaalla valovoimalla (1.8 jne).

Eipä tuosta viimeisestä apua ollut, mutta sellainen "luonnonvakio" se on.

Peitsamo kirjoitti:No huhuh. Asiaan kuin asiaan voi nähtävästä vastata täydentävästi

Noista kakkuloista tuli sen verran mieleen, että sopivuuseroja valmistajan sisällä ei taida olla? Edullisemman järkkärin objektiivit sopivat kalliimman kanssa yhteen jne?

Vielä pitää kysyä, että mitkä ovat ne suurimmat erot, kun siirrytään hintaluokassa ylöspäin. Eihän tämä voi pelkästään liittyä siihen mikä on oma käyttötarve, vaan onhan siinä pakko olla jotain muutakin eroa.

Se on hyvä, että kaikkea voi täydentää.

Kennon koko sinänsä ei vaikuta kuvanlaatuun. Tai sanotaan niin, että jos kuvan koko ei ole käytännössä kuin A3 printtinä niin silloin kennon koolla ei ole merkitystä. Järjestelmäkameroissa on kaksi tai kolme kennokokoa. Linkistä käy paremmin ilmi tämäkin. Edellä mainittu täysikokoinen kenno ja siitä hieman pienempi ns. APS-C -koko ovat kuitenkin yleisimmät. Täyskennoiseen kameraan ei käy APS-C -koko. Sen peili osuu objektiivin takareunaan. APS-C tai ns. puolikennoiseen käyvät kaikki saman valmistajan objektiivit.

Vielä lisäys kennokoon vaikutuksiin. Syväterävyyden hallinta on helpompaa täyskennoisella kameralla kuin puolikennoisella. Tähän vaikuttaa polttovälikerroin. Toisin sanoen ajatellaan vaikkapa 50 mm:n objektiivia. Sen kuvakulma vastaa puolikennoisessa 80 mm:n objektiivia. Polttovälikerroin vaikuttaa syväterävyyteen. Oikeastaan kysymys on rajaamisesta.

Kuvasta käy ilmi millä tavalla kennokoko vaikuttaa rajauskertoimeen. Piirsin katkoviivalla puolikennon ja yhtenäisellä viivalla täyskennon. Mittasuhteita en pohtinut. Olennaista on idea. Samalla kuvasta voi periaatteessa nähdä sen mitä tapahtuu syväterävyydelle. Syväterävyys on kapeampi täyskennoisella kameralla kuin puolikennoisella samalla aukolla kuvattaessa.

Kalliimmat kameran rungot ovat usein tehty hieman järeämmistä raaka-aineista ja niissä on mukana sellaisia ominaisuuksia mitä ei ole halvemmissa rungoissa. Toisaalta esim. Pentaxin K-7 on pieni ja kohtuullisen edullinen runko ja silti se on tehty hyvistä raaka-aineista. Runko ei siis ole muovia vaan se on magnesiumin ja teräksen sekoitusta. Samoin siinä on sellaisia ominaisuuksia mitä ei ole kuin kalleimmissa Canoneissa ja Nikoneissa.

Vielä yksi linkki. Sen avulla saa hyvän käsityksen siitä mihin kameran valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota. Linkissä on myös monia kuvaamiseen liittyviä ohjeita.
http://www.pikseli.fi/digifaq/index.html

Peitsamo kirjoitti:Noista kakkuloista tuli sen verran mieleen, että sopivuuseroja valmistajan sisällä ei taida olla? Edullisemman järkkärin objektiivit sopivat kalliimman kanssa yhteen jne?

Nikonilla on se hyvä puoli, että kaikki 70-luvun lopulta asti valmistetut objektiivit istuvat kaikkiin nykyäänkin myytäviin kameroihin eli kaikissa kameroissa (on toistaiseksi) F-mount-objektiivikiinnitys. Vanhemmissa objektiiveissa on tietenkin omat rajoituksensa kamerasta riippuen. Nikonilla DX- eli kroppikenno-objektiivit sopivat (tai niitä kannattaa käyttää) vain kroppikennokameroissa. FX- eli "täyden kennon" objektiivit sopivat ja toimivat täydellisesti sekä kroppi- että täyskennokameroissa. Kaikki vanhat objektiivit ovat "FX-objektiiveja".

Kroppikenno tarkoittaa muuten siis sitä, että kameran kenno ei ole kinokokoinen 36x24mm vaan pienempi, esimerkiksi 24x16mm. Kroppikennoisia kameroita ovat tällä hetkellä kaikki kuluttaja- ja harrastelijakamerat eli Nikonilla esimerkiksi D40, D60, D80, D90, D100, D200, D300, D300s, D3000, D3100, D5000 ja kauppoihin juuri tuleva D7000. Kinokennoisia eli "täyden kennon" kameroita ovat sitten ammattikamerat esimerkiksi Nikon D700 ja D3-sarja.

Canonilla kroppikennoisia ovat esimerkiksi 1000D, 450D, 500D, 550D, 40D, 50D, 60D, 7D. Ammattikamerat ovat joko suurempikennoisia "kroppikennoja" (APS-H) tai kinokennoisia. Ammattikameroita ovat esimerkiksi 1D-, 5D- ja 1Ds-sarjat.

Kennon kokoon liittyy objektiivit siten, että kroppikennokamerassa objektiivi X tarjoaa kapeamman kuvakulman kuin sama objektiivi kinokennoisenssa kamerassa. Esimerkiksi 28mm objektiivi on FX-rungossa laajakulma (noin 75 astetta), mutta tarjoaa DX-kamerassa "vain" noin 54 asteen kulman. Sama juttu on telepäässä eli 200mm FX-rungossa tarjoaa 12 asteen kulman, sama 200mm putki antaa DX-kamerassa 8 asteen kulma eli se "zoomaa pidemmälle".

Kroppikennokameroiden yhteydessä puhutaan kroppikennokertoimesta, joka Nikonilla on 1.5x ja Canonilla 1.6x. Tällä ei ole käytännön merkitystä kamera ostaessa, mutta tulipa mainittua. Liittyy juuri tuohon kuvakulman pienenemiseen. Jos haluat harrastaa pitkiä polttovälejä (tele-putkia), kroppikenno tarjoaa "ilmaista lisäzoomia".

Edit. Jaa, Mikael K. ehti jo löpistä samoja asioita tässä kirjoittaessani.

perminna kirjoitti:
Canonilla kroppikennoisia ovat esimerkiksi 1000D, 450D, 500D, 550D, 40D, 50D, 60D, 7D. Ammattikamerat ovat joko suurempikennoisia "kroppikennoja" (1D-sarja) tai kinokennoisia (esimerkiksi 5D Mark II).

Kerro nyt vielä mitkä Canonit ovat täyskennoisia, ylläolevasta voisi äkkinäinen saada vaikutelman että kaikki mallit jotka alkavat 1D... ovat kroppeja.

jjari kirjoitti:

perminna kirjoitti:
Canonilla kroppikennoisia ovat esimerkiksi 1000D, 450D, 500D, 550D, 40D, 50D, 60D, 7D. Ammattikamerat ovat joko suurempikennoisia "kroppikennoja" (1D-sarja) tai kinokennoisia (esimerkiksi 5D Mark II).

Kerro nyt vielä mitkä Canonit ovat täyskennoisia, ylläolevasta voisi äkkinäinen saada vaikutelman että kaikki mallit jotka alkavat 1D... ovat kroppeja.

Anteeksi erheeni, en tunne Canoneita tarpeeksi hyvin tunteaksi jokaisen mallin speksit. Korjasin alkuperäiseen postaukseeni. Eli nykykameroista ainakin 5D- ja 1Ds-sarjat ovat kinokennoisia, 1D-sarja on 1.3x-kroppeja (APC-H).

Nyt kyllä häätyy myöntää etten tajua mistään mitä täällä puhutaan, mutta jos tässä paremmalla ajalla kokeilen perehtyä asiaan aloittaen noista parista verkkosivustosta.

Kyllä kysyvä tieltä eksyy.

perminna kirjoitti:
Edit. Jaa, Mikael K. ehti jo löpistä samoja asioita tässä kirjoittaessani.

Piirsin kuvankin vasta jälkikäteen, joten asiat tulivat luultavasti selviksi.

Nikonilla on se hyvä puoli, että kaikki 70-luvun lopulta asti valmistetut objektiivit istuvat kaikkiin nykyäänkin myytäviin kameroihin eli kaikissa kameroissa (on toistaiseksi) F-mount-objektiivikiinnitys. Vanhemmissa objektiiveissa on tietenkin omat rajoituksensa kamerasta riippuen. Nikonilla DX- eli kroppikenno-objektiivit sopivat (tai niitä kannattaa käyttää) vain kroppikennokameroissa. FX- eli "täyden kennon" objektiivit sopivat ja toimivat täydellisesti sekä kroppi- että täyskennokameroissa. Kaikki vanhat objektiivit ovat "FX-objektiiveja".

Muuten hyvin, mutta meni 20 vuotta pieleen. F-bajonetti julkaistiin vuonna 1959 NikonF:n myötä ja kaikki tuon jälkeen valmistetut optiikat käyvät tietyin rajoituksin myös nykyisiin malleihin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Nikon_F
Hyviä kameroita löytyy myös Panasonicilta ja Sonylta - varsinkin Sonyn uudet puoliläpäisevällä peilillä varustetut ovat video-ominaisuuksien puolesta aivan erinomaisia kuten Panasonicin G2H.

lsippu kirjoitti:

Nikonilla on se hyvä puoli, että kaikki 70-luvun lopulta asti valmistetut objektiivit istuvat kaikkiin nykyäänkin myytäviin kameroihin eli kaikissa kameroissa (on toistaiseksi) F-mount-objektiivikiinnitys. Vanhemmissa objektiiveissa on tietenkin omat rajoituksensa kamerasta riippuen. Nikonilla DX- eli kroppikenno-objektiivit sopivat (tai niitä kannattaa käyttää) vain kroppikennokameroissa. FX- eli "täyden kennon" objektiivit sopivat ja toimivat täydellisesti sekä kroppi- että täyskennokameroissa. Kaikki vanhat objektiivit ovat "FX-objektiiveja".

Muuten hyvin, mutta meni 20 vuotta pieleen. F-bajonetti julkaistiin vuonna 1959 NikonF:n myötä ja kaikki tuon jälkeen valmistetut optiikat käyvät tietyin rajoituksin myös nykyisiin malleihin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Nikon_F
Hyviä kameroita löytyy myös Panasonicilta ja Sonylta - varsinkin Sonyn uudet puoliläpäisevällä peilillä varustetut ovat video-ominaisuuksien puolesta aivan erinomaisia kuten Panasonicin G2H.

Tarkoitinkin, että 70-luvun lopulta lähtien valmistetut obiskat käyvät ilman konvertointia tai säätämistä yms. nykykameroihin. Pre-Ai-putkille pitää käsittääkseni tehdä Ai-konvertointi. Näitä on tehty myös tehtaalta käsin. F-mount oli toki käytössä jo aiemmin.

Ai- ja Ai-s-putkien valmistus aloitettiin 1977. Tätä ennen on valmistettu pre-Ai-putkia. Nikon lens compatibility / Nikon-objektiivien yhteensopivuus. Sen verran korjaan, että Kentsun taulukon perusteella halvimmat Nikon-kroppirungot toimivat ok M-tilassa myös pre-Ai-lasien kanssa (D5000, D3100, D3000, D60, D40, D40x).

--

Pyydän anteeksi ketjun aloittajalta. Mennään jo korkealta ja kovaa ohi alkuperäisen aiheen. Jatkakaa. o/

Tarkoitinkin, että 70-luvun lopulta lähtien valmistetut obiskat käyvät ilman konvertointia tai säätämistä yms. nykykameroihin. Pre-Ai-putkille pitää käsittääkseni tehdä Ai-konvertointi. Näitä on tehty myös tehtaalta käsin. F-mount oli toki käytössä jo aiemmin.

Käyvät vanhemmatkin linssit kiinni ja voi aloittaa heti kuvauksen kunhan vain säätää aukot ja valotukset käsin mm. peiliteleissä ei ole aukonsäätöä.
Olen tuollaista 500mm f8 Nikkorin peiliteleä käyttänyt 2000-luvun digijärkkärissä ilman mitään säätöjä tai muuta hämmentämistä.http://www.kenrockwell.com/nikon/5008.htm
Asiasta kolmanteen Nikon teki muuten alkuaikoina lähes kaikki Canonin linssit (Kwanon)http://www.mir.com.my/rb/photography/co ... eHansa.htm

Ei auta ei - mutta halusin korjata aivan selvän väärinkäsityksen.

Peitsamo kirjoitti:Kertokaapa minulle lähinnä näistä järkkäreistä. Olen tässä ajatellut ostaa jonkinmoisen järkkärin, jos sattuisin hivenen enemmän valokuvailemaan jatkossa. Tämä luultavasti olisi se ensimmäinen askel.

Mihin ominaisuuksiin pitäisi kiinnittää huomiota? Mikä se on se luotettavin brändi? Mihin niitä irtolinssejä/kakkuloita oikein tarvii ja mitä niillä tehdään. Ihan mitä tahansa!

Kyllähän noita alalle omistautuneita foorumeitakin tietty löytyy, mutta täällä on yllättävän paljon tällaista hihhuli-macisti porukkaa, joten valokuvaharrastajiakin varmasti löytyy

Palataksemme aiheeseen.
Itselläni aikoinaan sama tilanne ja suuresta tarjonnasta olisi pitänyt löytää sopiva perus-digijärkkäri. Valitseminen oli vaikeaa, lopuksi päädyin siihen joka istui omaan käteen ja kukkaroon parhaiten- sen kummemmin kameran hienouksista välittämättä. Tämä sattui olemaan Nikon D40 kitti. Ei ku räpsimään. Suhteellisen nopeasti kävi ilmi että vähän parempi, valotehoisempi linssi ois kiva, erillinen salamakin antais vähän enemmän voimaa kuviin. Summa summarum: kuvaajaksi en muuttunut, kohtuu räpsijä minusta kuitenkin löytyi ja nyt tiedän minulle sopivan kameran jossa on ne ominaisuudet mitä itse tarvitsen (Sony NEX-sarja).

Digijärkkärin huonoja puolia verrattuna filmijärkkäriin, omasta mielestäni, on se kuvaamisen "helppous"- pistät räpsäyttäen menemään muistikortin täyteen ajattelematta, että nää pitäis käydä läpi ja säästää sitten ne parhaimmat koneelle....heh, lycka till! Näin amatöörinä itsellä oli (ja on) tosi vaikea luottaa siihen yhteen, kahteen otokseen/ kohde.

Oli se ennenmuinoin vaativampaa kun photoshoppauksetkin piti tehdä omassa päässä ensin ja sitten vasta painaa "räps" tyyliin http://www.hel2.fi/kaumuseo/lehdistokuv ... nebrander/

Mikael K. kirjoitti:Olen pelkistänyt kuvaamistani niin, että olen pyrkinyt tiivistämään tarvitsemani objektiivit mahdollisimman pieneen määrään. Valovoima on ollut ykkösprioriteetti. Toinen tärkeä seikka on ollut kuvaamiseni tarkkailu. Olen huomannut, että selviän 17-50 mm:n, 50 mm:n ja 85:n objektiiveilla. Olennaista tässä kaikessa on se, että olen pyrkinyt löytämään hyvän hinta ja laatusuhteen objektiiveja. Tällaisten löydösten tekeminen vaatii kyllä kuvaamista ja omien tarpeiden tiedostamista. Siksi jokin 50 mm:n perusobjektiivi olisi hyvä ensihankinta. Se on edullinen vaikka ostaisi hyvälaatuisenkin. Sen avulla saa käsityksen siitä mitä tarvitsee, kun kuvaa aikansa. Objektiivit kannattaakin ostaa harkiten, jolloin turhilta investoinneilta välttyy helpommin kuin kaiken kerralla ostamalla.

Allekirjoitan myös tämän Mikaelin kommentin. Satasen maksava 50 mm:n kiinteäpolttovälinen objektiivi on usein kuvanlaadultaan parempi kuin tonnin zoomi. Sillä on hyvä aloittaa harjoitukset. Lisäksi tuo tiukka kuvakulma säästää katsojat niiltä haluan näyttää kaiken yhdessä kuvassa räpsyiltä.

Joo, asiaa Mikael puhuu. Kun objektiivina on joku muu kuin jokapaikan zuumi, joutuu kuvaamista miettimään enemmän. Ja yleensä kuva paranee sen miettimisen myötä.
Minä aloitin järkkärillä kuvaamisen melkein neljäkymmentä vuotta sitten. Ostin filmin metritavarana ja kehitin kuvani itse. Silloin ei voinut kuvitellakaan, että yhdessä päivässä ja yhdessä tapahtumassa ottaisi satoja kuvia. Silti väitän, etteivät ne esille valitut kuvat olleen sen huonompia kuin nykykuvaajalla, joka saattaa kuvat tuhansia kuvia yhdessä päivässä. Kuvaussilmä kehittyy kuvaamalla, mutta tuskin ainakaan samalla tavalla laukomalla kameralla joka suuntaan minkä ehtii, kunnes muistikortti on täynnä.

Mitä mieltä megapikselien määrästä?
Itse olen huomannut että jo 10 megapikselin raakakuvat vaativat tietokoneelta aika paljon joten mitä suosittelette aloittelijalle, jpg -kuvausta vai riittävän tehokasta konetta/kärsivällisyyttä?
Itse haavelien max 6 megapikselin järkkäristä jossa olisi panostettu hämäräkuvaukseen (kennoa ajatellen), miksi ei kukaan tee tällaista minulle vai onko ideani auttamattomasti vanhentunut?