Hopeinen Omena

Itselläni on hirveä ongelma päättää kumpaa käyttää. Molemmissa on hyvät puolensa ja tietysti huonotkin. Suurimmaksi ongelmaksi yleensäkin tämän tyyppisissä hallinnointiohjelmissa koen epävarmuuden tulevaisuudessa. Eli jos nyt otan käyttöön esim. Aperturen ja teen sillä vuosien saatossa 100-200K kuvan kirjastot, niin mitä teen kun Lightroom tai joku muu ohjelma osoittautuu huomattavasti paremmaksi tai Aperturen päivittäminen loppuu kokonaan. Silloin vaan käytän huonompaa tai täysin vanhentunutta ohjelmaa. Toinen vaihtoehto on siirtää kuvat (yrittäen vielä säilyttää kuville tehdyt toimenpiteet) toiseen ohjelmaan, mikä on työmääränä uskoakseni valtava (jos edes onnistuu).

Alan jo harkitsemaan perinteistä kansiosähläilyä näiden workflow-ohjelmien sijaan. Tyhmää sekin tietysti on, mutta kun ei osaa päättää niin ei osaa.

AP plussat: kiva käyttää, hienompi, kartta, kuvien hallinta

LR plussat: itselleni jotenkin parempi kuvankäsittely (kohinan poisto, terävöinti, gradient)

Eli jos saisi ohjelman, jossa olisi Aperturen käyttöliittymä ja Lightroomin kuvankäsittely, niin olisi hienoa.

Itse pohdiskelin samaa joskus aikoinani, tässä omat päätelmäni;

Jos puhutaan vain arkistoinnista, niin valitse sellainen ohjelma joka osaa kirjoitaa datan (avainsanat, kuvaukset ym.) kuvatiedostoon itseensä. Pidä kuvasi omassa kansiorakenteessa jonka olet hyväksi havainnut ja osoita vain kuvat ohjelmaan täältä. Älä siirrä kuvia ohjelman omaan "hakemistoon". Tällä tavalla sinulla ei ole mitään hätää vaikka vaihtaisitkin ohjelmaa. Kaikki tarpeellinen data on aina säilössä.

Sitten editointipuoleen pätee aika sama homma. Valitse ohjelma joka osaa kirjoitaa kuvatiedoston metadataan mitä muutoksia haluat. Tällöin on myös helppo vaihtaa softaa, mutta tietysti tämän uuden softan pitää osata lukea ja toteuttaa näitä datoja. Tämä voi tulla ongelmaksi, mutta ainakin sinulla on alkuperäinen kuva ja kaikki avainsanat, kuvaukset ym. tallella.

Itse olen toteuttanut homman Lightroomilla. Kaikki kuvat on kuva-arkisto nimesessä kansiossa jaoteltuna vuosi/tapahtuma kansioihin. Nämä kuvat on sitten osoitettu Lightroomille. Sieltä pystyn sitten hakemaan avainsanoilla, luoda albumeja ja yleisestikkin hallinnoimaan kuvien sijaintia.

Bonuksena vielä exporttaan JPEGit kaikkista kuvista avainsanoineen iPhotoon. Luon sinne myös aina vastaavaan albumirakenteen kuin alkuperäisissä kuvissa. Tällöin kuvat synccaa myös iLaitteiden kanssa ja on helpompi yleensäkkin katsoa kuvia, tehdä kalentereita, kirjoja...

aritko kirjoitti:Itse pohdiskelin samaa joskus aikoinani, tässä omat päätelmäni;
Sitten editointipuoleen pätee aika sama homma. Valitse ohjelma joka osaa kirjoitaa kuvatiedoston metadataan mitä muutoksia haluat. Tällöin on myös helppo vaihtaa softaa, mutta tietysti tämän uuden softan pitää osata lukea ja toteuttaa näitä datoja. Tämä voi tulla ongelmaksi, mutta ainakin sinulla on alkuperäinen kuva ja kaikki avainsanat, kuvaukset ym. tallella.

Mahtaakohan mikään ohjelma kirjoittaa siihen itse raakatiedostoon mitään tietoa eli oikeasti tekee joko sidecar-fileen (xmp tms.), joka on sitten raakakuvaan yhteydessä tai sitten ohjelman omaan kirjastoon. Ohjelmat tekevät nämä raw-muokkaukset eri tavoin eli eri ohjelmilla tehdyt muokkaukset ei säily kun siirrytään ohjelmasta toiseen. Niin ainakin olen itse käsittänyt tämän menevän. Ainakin omat lightroom-säädöt jäi lightroomiin Apertureen siirryttäessä. Keywordit ja muun metadatan sai mukaan.

Ja palataan itse kysymykseen. Itse mietin samaa asiaa n. vuosi sitten ja olin jo ihan pysymässä Lightroomissa ennenkuin Aperture 3 tuli. Lightroomissa viehätti sen helppous photoshopin kanssa ja muutenkin ihan kiva ohjelma, mutta Aperturessa on mun mielestä se kirjastonhallinta aivan eri luokkaa. Esim. Lightroomissa collectioneja ei nähnyt develope-tilassa (en tiedä onko LR3:ssa sama juttu) ja muutenkin ei oikein sytyttänyt se LR:n tapa. Aperturessa on ne kaikki albumit, hakemistot, kirjat, slideshot ja mitkä ikinä onkin, aina näkyvissä ja muokata voi kuvia koska vain. Se viehätti. Samoin se fullscreen-tila on ihan lyömätön. Vaikka jotkut LR-käyttäjät sanoo, että saa silläkin koko ruudulle kuvan niin ei saa. Sinne jää raamit vielä ympärille eli valikot saa kyllä piiloon, mutta Aperturessa kokoruututila tarkoittaa, että on tosiaan koko näyttöala käytössä. Ja kolmosversiossa siellä pystyy tekemään kaiken.
Aperture on muuten mun mielestä parempi, mutta LR on ehkä hiukan nopeampi varsinkin siinä muokkauksessa eli Aperture voi hidastella välillä, kun tekee kuvaan paljon muokkauksia. Tosin sai sitä LR:lläkin välillä odotella.

Toi on sinänsä asiallista pohdintaa, mutta valintoja kannattaa tehdä. Vähän vastaava kun aikanaan pohdin kirjoitanko AppleWorksilla, WordPerfectillä vai Wordilla ja tallennanko natiiviformaattiin vai johonkin rtf-muotoon. Sama pätee mihin tahansa ohjelmaan, pakko on vaan valintoja tehdä ja toimia sen mukaan. Ja hyväksyttävä sekin, että ei voi ostaa ohjelman tämänpäiväistä versiota ja jättää sitten seuraavat päivittämättä kunnes tulee jotain jonka takia on pakko.

Tuo aritkon kansiorakenne vähän mietityttää, mitä hyötyä on kuvan arkistointisoftasta, Aperturesta tai Lightroomista jos ne kansiorakenteet on rakennettava ja ylläpidettävä käsin?

MacFinn kirjoitti:Tuo aritkon kansiorakenne vähän mietityttää, mitä hyötyä on kuvan arkistointisoftasta, Aperturesta tai Lightroomista jos ne kansiorakenteet on rakennettava ja ylläpidettävä käsin?

Kyllä mä ainakin teen kansiot käsin. En kyllä sitten niitä *ylläpidä* eli en viilaile importin jälkeen. Niillä kansioilla on tietty melko rajallinen merkitys sen jälkeen kun kuvat on kannassa, eli käytännössä vanhat kuvat haetaan esiin hakusanoilla. Silti, minusta tuntuu että "fyysinen" itse tehty kansiorakenne on hyvä olla olemassa sen varalta, että kaikki Adobesoftat lopettavat toimintansa viruksen, maailmanlopun tai muun vastaavan syyn takia.

sakrra kirjoitti:Mahtaakohan mikään ohjelma kirjoittaa siihen itse raakatiedostoon mitään tietoa eli oikeasti tekee joko sidecar-fileen (xmp tms.), joka on sitten raakakuvaan yhteydessä tai sitten ohjelman omaan kirjastoon.

Kyllä LR kirjoitaa itse kuvaan (.DNG, .JPEG, .TIFF, .PSD). Raw kuvien kanssa käytetään sitten sidecar tiedostoa. Osaako sitten se softa millä kuva avataan käyttää niitä asetuksia on sitten toinen juttu. Ainakin Bridgessä tehdyt jutut näkyi LR:ssa oikein (Adobe softaa kun on kummatkin).

MacFinn kirjoitti:Tuo aritkon kansiorakenne vähän mietityttää, mitä hyötyä on kuvan arkistointisoftasta, Aperturesta tai Lightroomista jos ne kansiorakenteet on rakennettava ja ylläpidettävä käsin?

Hyöty on siinä että jos joskus vaihdat softaa, niin koko rakennetta ei tarvitse tehdä uusiksi. En itse asiassa pidä käsin yllä kansiorakennetta, vaan luon sen kun importtaan kuvat sisään. Koska kuvaan oikeastaan vain tapahtumia, niin nämä on helppo pitää loogisessa kansiorakenteessa. esim.
2009
-- 01.01 - Vuodenvaihde
-- 02.01 - Helmikuu
-- 02.29 - Karkauspäivän bileet
2010
-- 01.01 - Vuodenvaihde
-- 06.10 - tapahtuma X

Kun kuvat on heti importissa jaettu oikeihin kansioihin, niin niihin ei sitten enää tarvitse koskea. Tarkemmat kokoelmat ja "älykkäät kokoelmat" luon kyllä myös. Nämä ei sitten tosin siirry uuten softaan, jos semmonen tilanne tulee eteen, mutta kun peruskansiorakenne on kondiksessa niin on helppo jatkaa hommia uudessa ympäristössä.

Ja tärkeintä on että avainsanat ja muu metadata on kuvissa itsessään, ei vain softan tietokannassa!

aritko kirjoitti:Ja tärkeintä on että avainsanat ja muu metadata on kuvissa itsessään, ei vain softan tietokannassa!

Niinhän se olisi. Jopa Finderin haku pystyy löytämään kuvia lukemalla avainsanoja metadatasta. Mulle on kyllä jäänyt jokseenkin epäselväksi kirjoittaako LR avainsanoja raw-kuvien headereihin vai jättääkö se tiedostot koskemattomiksi. Adoben artikkeli http://www.adobepress.com/articles/arti ... ?p=1211707 ei tätä oikein selväksi tee, siitä ainakin saa vaikutelman ettei LR suostu metatietoja lisäilemään. Vai?

Parastahan olisi että avainsanat ynnä muu meta olisi sekä tietokannassa (suorituskyvyn takia) että headerissa (turvallisuuden ja siirrettävyyden takia).

Osaako Aperture käsitellä 16-bittisiä kuvia, siis kun värisyvyys on 16-bittiä? Aiemmat versiot eivät käsittääkseni osanneet 16-bittiä. LR3 ymmärtää 16-bittiset kuvat.
Joissakin tapauksissa 16-bittisyys voi olla merkittävä ominaisuus.

apsev kirjoitti:Joissakin tapauksissa 16-bittisyys voi olla merkittävä ominaisuus.

Osaatko näyttää tai kertoa jotain esimerkkejä missä hiukan alempien bittimäärien 12 ja 14 välillä näkyy eroja? Ammun omalla kameralla 14-bit raw-kuvaa ihan vaan sen takia, etten halua menettää mitään. En ole kyllä huomannut yhtään käytännön tilannetta missä tuota eroa näkisi. En ole kyllä tosin ottanut testikuvia molemmilla bittisyvyyksillä samasta tilanteesta, mutta oman mututuntuman mukaan molemmat bittimäärät tuottavat samanlaatuista kuvaa. Oikea valotus on huomattavasti merkittävämmässä osassa kuvanlaadullisesti.

Tästä syystä en näe 16-bittisyyttä merkittävänä ominaisuutena

VilleK kirjoitti:

apsev kirjoitti:Joissakin tapauksissa 16-bittisyys voi olla merkittävä ominaisuus.

Osaatko näyttää tai kertoa jotain esimerkkejä missä hiukan alempien bittimäärien 12 ja 14 välillä näkyy eroja? Ammun omalla kameralla 14-bit raw-kuvaa ihan vaan sen takia, etten halua menettää mitään. En ole kyllä huomannut yhtään käytännön tilannetta missä tuota eroa näkisi. En ole kyllä tosin ottanut testikuvia molemmilla bittisyvyyksillä samasta tilanteesta, mutta oman mututuntuman mukaan molemmat bittimäärät tuottavat samanlaatuista kuvaa. Oikea valotus on huomattavasti merkittävämmässä osassa kuvanlaadullisesti.

Ei sitä käsittelemättömässä matskussa niin näekään. Kun kuvaa lähtee suuremmin muokkaamaan (lähinnä värisävyjä), alkaa vähemmillä biteillä varustetut menemään rikki.

/---
ap

Kumpainenkin tullut ostettua, eli Aperture ja Lightroom ja tuskin nyt kumpikaan ever never sentään kehitystyötään lopettaa...
Tässä Mac minissä, vaikka tehokkain malleista onkin 4 gigan muistilla (edellistä mallisarjaa) niin puhtaasti jouhevampaan käyttöön Lightroom on parempi. Aperture kun tuppaa välillä miettimään tekemisiään

Mm. Lightroomin kohinanpoisto ja terävöitys parempaa, kuin Apella, vaan tuo Apen käyttölogiikka jotenkin enemmän viehättää ja tuo TODELLINEN kokoruurutila ja kun silloin tällöin suuria kuvamääriä tulee "pika-fixattua", niin jotenkin Aperturen lopputulos tekee omiin silmiini lämpimämmän sävyistä jälkeä, mene ja tiedä.

Välillä tulee tuunailtua kuvia kumpaisellakin, kun ei vieläkään vajaa vuoden verran Apertureen tutustuneena osaa päättää ja kun on saanut muistikortille taltioitua otoksen, johon itse erityisen tyytyväinen, niin käytän kummankin softan parhaat ominaisuudet hyväksi, eli kahdella mennään nyt ja tulevaisuudessakin

Kuvaan aina 14 bittisenä ja kun on tullut joskus vakavissaan testailtua 14 ja 12 eroja, niin olen ollut havaitsevinani jossain kuvassa, jossa äärest paljon tummia ja vaaleita alueita, 14 bittisellä paremman tavan käsitellä jyrkkiä valotuseroarvoja (tai sitten en )