Hopeinen Omena

Olen tässä aloitellut vanhojen paperikuvieni digitointia. Tee sitä nyt niin, että kuvaan kamera jalustassa niitä kuvia uudestaan. Yritin rakentaa kuvakehyksestä telinettä, jotta lasin alla ollessaan kuvat oikeaisivat (kenkälaatikossa olleet ovat jonkun verran kippuralla) mutta en saanut heijastusta oikein pois. Tai lähes sainkin, mutta kameran ja kuvan kulma muuttui ja kuva vääristyi.

Nyt olen kuvannut joitakin niin, että kuvat ovat kahden viivaimen alla pitkistä reunoistaan. Eikä vääristymääkään juuri ole. Mutta aika työlästä on kuvien asettelu kuvauspinnalle ja suoraan.

Skanneri saattaisi olla parempi mutta on silti paljon hitaampi. Reprojalustat ovat mulle järjettömän kalliita, niihin viitattiin vuoden 2008 ketjussa ja netistä kun katsoin, hintaa kertyi 700 euroa tai yli...

Pitää nyt katsella kuvia Aperturessa ja päättää kannattaako näin jatkaa vai mitä tolla kuvakasalle tekis.

Kylläpä se reproaminen onnistuu ilman varsinaista tankojalustaakin, mutta vähän tarkkuutta ja virittelyä se vaatii. Helpoiten se tietty onnistuu jalustalla, jonka saa klampattua johonkin tankoon tms. tai sitten tarpeeksi vänkyrälle kuin esim. Bembon, tai sitten jollain kunnollisella jalustalla kuten Manfrotto, missä keskipuomin voi tarvittaessa kääntää ylösalaisin. Tai sitten se kuva-alusta pitää vaan saada aseteltua täsmälleen kohtisuoraan linssilinjaan nähden.

Polarisoivalla linssillä saa hillittyä kohtalaisesti heijastumia, tosin valaisussahan kannattaa muutenkin olla tarkkana, etenkin jos touhutaan värikuvien kanssa. Oikeastaan värikuvia ei edes kannata reprota edes luonnonvalossa, vaan parempi vaan skannata ne skannerilla.

Tai ylipäätään kuvien digitointi reproamalla ei ole erityisen mielekäs ratkaisu, jos kuvan valokuvaamiselle ei ole jotain kriittistä syytä, esim. erittäin vanhan kuvan hauraus, liimaus tai hankalasti poistettava kehys, jne. Jos kuvan saa pois kehyksestä tai ylisuuresta albumista, nehän kannattaa ennemmin vaan tällätä johonkin laadukkaaseen tasoskanneriin.

Alkuperäinen viesti ei sisältänyt suoraa kysymystä, joten lisätään tähän nyt sitten vaan se oma kaksisenttinen, mikä mieleen juolahtaa.

Tavallaan oletin saavani arvon raadilta tiedon siitä, missä menen totaalisesti metsään.

Tuo lasin läpi kuvaus olis ollu siinä mielessä hienoa, että sinne olis ollu helppo saada ohjaimet, joiden avulla kuvat saa suoraan ja kippuruus ei haittais. Mutta kun kamera oli kohtisuorassa, se tietysti näkyi lasin pinnassa. Nyt kuvataan kylmästi ei-luonnonvalossa ja parempia ne on kun monet mun skannaukset.

Tietysti albumeissa olevat on kameralla helpompi digitoida kun ei tarvii välttämättä irrottaa kansiosta.

MacFinn kirjoitti: Tuo lasin läpi kuvaus olis ollu siinä mielessä hienoa, että sinne olis ollu helppo saada ohjaimet, joiden avulla kuvat saa suoraan ja kippuruus ei haittais. Mutta kun kamera oli kohtisuorassa, se tietysti näkyi lasin pinnassa.

Tuossa taisin sanoa että polarisoiva linssi, mutta tarkoitin tietysti polarisaatiosudatinta. Sillähän ne heijastumat poistetaan. Kameranhan pitää tietysti olla tasan kohtisuorassa reprottavaan kuvaan nähden. Muuten kuva vääristyy.

Kun polarisaatiosudatinta pyörittelee silleen 45 asteen kulman sisällä, jossain kohtaa ne heijastumat häviävät lasin pinnalta. Joskus voi tietysti joutua tekemään pienen kompromissin, jos myös itse kuvan kiiltävä pinta pakkaa heijastelemaan.

Yksi vaihtoehto siinä tapauksessa on kuvata niin läheltä, että eri heijastumien määrä minimoituu. Teoriassa täydellä aukolla kuvatessa eri tasossa olevien heijastumien näkyminen voisi näkyä vähemmän, mutta toisaalta täydellä aukolla kuvatessa ei yleensä päästä linssin parhaaseen piirtokykyyn. Samoten jos reproaa tasoitusyrityksistä huolimatta kuperaa tai koveraa kuvaa, on syytä käyttää suht pientä aukkoa tasaisen terävyyden saamiseksi.

Onko aivan pakko tehdä itse?

Mä olen saikulla, pahimmassa tapauksessa vielä neljä viikkoa, joten on pakko tehdä itse.

MacFinn kirjoitti:Mä olen saikulla, pahimmassa tapauksessa vielä neljä viikkoa, joten on pakko tehdä itse.

no siinähän sitä on aikaa kaikessa rauhassa skannailla. Ei tartte itteään kiusata Itelläkin tuloillaan oleva rojekti, ku vaimon viiskymppisille tuli tehtyä aika tyylikkäitä skannaustuloksia ikiwanhoistaki kuvista. Siis jopa ennen hänen syntymää otetuista!

Ihan vain varmistus, että oletko aivan varma skannerin hitaudesta? Tasoskanneriin mahtuu yksi tavallinen albumisivu ja kuvat ovat suht valmiita heti skannauksesta vrt. kameran&jalustan&valaistuksen&kuvan (kun ei ole reprolaitteistoa) virittely.
Täältä ääni tasoskannerille.

Juu, siis eihän tuossa nyt varmaan ole edes äänestyksen paikka, etenkään jos kyse on tavallisista värivalokuvista. Ei niiden reproamisessa kameralla, varsinkaan ilman tiettyjä perusjuttuja ole oikein mitään mieltä.

Eri asia sitten jos on joku niin hankala kuva, ettei sitä oikein järkevästi saa skanneriin, etenkin wanhojen mv-kuvien ja muiden vähemmän tavanomaisten materiaalien kohdalla. Silloinkin kun moiseen hommaan ryhtyy, kannattaa hommassa sitten pitää mukana sekä salkku, tolkku että se kolmas.

Touho kirjoitti:Juu, siis eihän tuossa nyt varmaan ole edes äänestyksen paikka, etenkään jos kyse on tavallisista värivalokuvista. Ei niiden reproamisessa kameralla, varsinkaan ilman tiettyjä perusjuttuja ole oikein mitään mieltä.

Eri asia sitten jos on joku niin hankala kuva, ettei sitä oikein järkevästi saa skanneriin, etenkin wanhojen mv-kuvien ja muiden vähemmän tavanomaisten materiaalien kohdalla. Silloinkin kun moiseen hommaan ryhtyy, kannattaa hommassa sitten pitää mukana sekä salkku, tolkku että se kolmas.

"mukavasti muuten vaan"? Kyllä.

Kyllähän mä tiesin tekeväni tätä täysin väärin mutta mullahan on väärä kamerakin.

No, katotaan miten operaatio jatkuu, varmaan testaan sitä skannaustakin.

Nyt olen testannut skannaustakin. Ensin PSE 6:lla, tulos ei häävi ja työnkulku vähän työläs. Lisäksi Canonin ajuri sallii värikuvalle vain 300 dpi. Kuvansiirtäjä skannaa suoraan Apertureen ja iloisesti 600 dpi. Mielestäni väritoistokin tulee sillä parempi. Joten tällä mennään.

kameralla onnistuu mainiosti ja nopeesti. Onko sulla flashejä? Ite oon kuvannut fläshit molemmin puolin lasilevyä, sen verran sivussa että ne ei heijastu siltä lasista. Mutta tavallisilla kuumavaloillakin varmasti onnistuu. Ei oo tarttenut mitään polarisaatio filttereitä, jos valaiset vaan kohteen eikä sitä valoa vuoda sinne huoneeseen kauheesti. Kuvaa pitkällä telellä kuin löytyy, ite oon kuvannut 180mm jos vaan eteisyyttä on riittänyt.

Jos on ollut paljon reprottavaa, oon teipannut lasin yhdestäreunasta tukevalle levylle (sarana) ja laittanut yhteen reunaa teipin palasen josta se on helppo nostaa. Lasin alla levyssä mustaa "liukestomattoo" voi kuvata hieman vinossa....

MacFinn kirjoitti: kameran ja kuvan kulma muuttui ja kuva vääristyi.

tonkin voi korjata lightroomissa ja kaikki yhdellä kertaa, jos kuvaat kaikki samalla tavalla. Joskus galleriassa piti kuvata taulut lasin alla hieman vinossa kun oli kiire. Silloin joku piti mustaa kangasta taulun edessä ja ite olit sen verran sivussa ettet heijastunut kuvaan. Fotarissa sitten vaan suoristettiin kuva. Jos piti olla tarkka, mittasin kuvan suhteet, ettei tullut vääristeltyä.

Tässä nyt toisesta yhteydestä sattumalta tiedän että MacFinnillä on olemassa kuvista myös negat. Itsekin olen joskus suunnitellut digitoivani perhekuvat 35 v. ajalta, joista mullakin on myös negat. Eikös se nyt kumminkin ole niin, että negoissa on kaikki informaatio paremmin tallessa kuin noissa 70-luvun alkupuoliskon värinsä menettäneissä paperivedoksissa. Itteä kovasti alkoi kiinnostamaan täälä esillä ollut negojen kuvaus suoraan kameralla. Siihen oli olenmassa muistaakseni joku linssi...?
Voisko joku nuorempi ja nokkelampi, joka on asiassa valveutunut, kaivaa esiin linkin tuohon keskusteluun. Vanha kiittää.

Opa kirjoitti:Tässä nyt toisesta yhteydestä sattumalta tiedän että MacFinnillä on olemassa kuvista myös negat. Itsekin olen joskus suunnitellut digitoivani perhekuvat 35 v. ajalta, joista mullakin on myös negat. Eikös se nyt kumminkin ole niin, että negoissa on kaikki informaatio paremmin tallessa kuin noissa 70-luvun alkupuoliskon värinsä menettäneissä paperivedoksissa. Itteä kovasti alkoi kiinnostamaan täälä esillä ollut negojen kuvaus suoraan kameralla. Siihen oli olenmassa muistaakseni joku linssi...?
Voisko joku nuorempi ja nokkelampi, joka on asiassa valveutunut, kaivaa esiin linkin tuohon keskusteluun. Vanha kiittää.

Hetken aikaa hakua pyöritettyäni en ainakaan löytänyt negojen valokuvaamisesta mitään. Skannauksesta kuitenkin sitäkin enemmän, tässä vähän maistiaisia:
Diojen skannaus
Perhekuvien skannauttaminen
Filmien skannaus
negat digiksi

Aika jännää, että nuo Muffen kaivamat ketjut on aika iäkkäitä. Eikö tosiaan tätä monikaan harrasta? Vaikeintahan on valita mitkä kuvat skannaa ja mitkä jättää.

En kyllä rupea ajattelemaan filmiskannausta enää, näillä huonoilla paperikuvilla aion operaatiota jatkaa. Joku Epsonin tai Canonin negaskanneri maksaa pari sataa. Ei tässä vaiheessa.

^ Pakkokos sitä dia/negaskanneria on ostaa? Ainahan sen voi lainata kaverilta.

t.nimimerkki hyllyssä pölyttyvän Nikonin scannerin omistaja

Peijooni sentään. En kai mää nyt ole untakaan nähnyt. Kyllä tuosta negojen kuvaamisesta oli juttua. Itekkin kyllä epälin, kun ei kuulemma edes mitään taustavaloa tarvittu. Olikohan se huhtikuussa ja aprillipäivänä?

KunkkuJ kirjoitti:^ Pakkokos sitä dia/negaskanneria on ostaa? Ainahan sen voi lainata kaverilta.

t.nimimerkki hyllyssä pölyttyvän Nikonin scannerin omistaja

lainais ja lainais, Luumäki on niiiiiin syrjässä, että kuljetuskustannuksilla saa uuden skannerin...

niissä vanhoissa kellastuneissa kuvissa on myös oma fiiliksensä.

johannesw kirjoitti:niissä vanhoissa kellastuneissa kuvissa on myös oma fiiliksensä.

Niinpä, voi olla hyvinkin näinkin. Ei ehkä kuitenkaan hänelle, joka itse on silloin ammoin kuvan ottanut ja vielä hämärästi muistaa silloisen oikean värimaailman. Ymmärrän kuitenkin yskän. Itsellekin 1900 luvun alkupuolen valokuville ainoa oikea värimaailma on rusehtava. 1940-60-luvun kuville harmaa.
Se oli muuten aika lyhyt jakso 1970-luvun alussa, jolloin otettujen kuvien värit ovat muuttuneet. Ainakin jos omia albumeja katsoo niin 1980-luvun vedosten värit ovat edelleen ok.

MacFinn kirjoitti: lainais ja lainais, Luumäki on niiiiiin syrjässä, että kuljetuskustannuksilla saa uuden skannerin...

Siitä voisi käydä oman keskustelunsa, kumpi ompi syrjässä, Luumäki vai Poro. Vai mikä se oli, Pori? Mutta mistä saat alta parilla kympillä, minkä posti ottaa skannerin kuljetuksesta, uuden scannerin?

Opa kirjoitti:Tässä nyt toisesta yhteydestä sattumalta tiedän että MacFinnillä on olemassa kuvista myös negat. Itsekin olen joskus suunnitellut digitoivani perhekuvat 35 v. ajalta, joista mullakin on myös negat. Eikös se nyt kumminkin ole niin, että negoissa on kaikki informaatio paremmin tallessa kuin noissa 70-luvun alkupuoliskon värinsä menettäneissä paperivedoksissa.

On. 90-luvun negoissakin on reilusti enemmän informaatiota kuin niistä tehdyissä paperivedoksissa. Normaalissa (väri)negatiivissa on tuhansia eri värisävyjä, mutta tavanomaisessa perhealbumin kuvassa enää viitisenkymmentä. Erottelutarkkuuskin on luonnollisesti ihan eri luokkaa.

Tosin se miten mahdollinen kehno säilytys, kosteus, kemikaalit ym. ovat vaikuttaneet negatiiviin vuosien saatossa on sitten asia erikseen. Lisäksi vanhimpien ja vähän eksoottisempien värinegojen kohdalla voi tulla tavallista enemmän työtä saada se värinegan pohjavärin kompensointi kohdalleen, eli positiivikuvan väribalanssi kohdilleen, vaikkei itse nega olisi kovin kärsinyt. Mutta yleensä homma onnistuu kyllä, ja negan tai dian skannaus/kuvaus on suoraan kuvasta skannausta/kuvausta tarkemman lopputuloksen antava ratkaisu.

Tosin tänä päivänä sen negan tai dian skanneriin törkkäämällä pääsee huomattavasti helpommalla.

Itteä kovasti alkoi kiinnostamaan täälä esillä ollut negojen kuvaus suoraan kameralla. Siihen oli olenmassa muistaakseni joku linssi...?

Eipä se nyt niin muinaista historiaa ole. Tavallisiin järjestelmäkameroihin sai vielä 2000-luvun vaihteessa suht helposti sellaisia yksinkertaisia duplikointiputkia, joilla dioja ja negoja saattoi kuvata suoran ilman erillistä objektiivia.

Laite oli/on yksinkertaisuudessaan valonpitävä putki, jonka toisessa päässä on pidike dialle tai negalle, ja sen takana valkoinen 'maitolasi', jonka läpi kuvattava filmi valaistaan, ja toisessa päässä kierre- tai bajonettikiinnitys kameran runkoon kiinnittämistä varten. Noiden kahden pään välissä oli/on yleensä linssi ja tarkennuskehä, jolla filminpitimessä oleva kuva saadaan tarkennettua.

Kuvaaminen tapahtui siis vähän kuin entivanhasilla WievMaster -kuvankatselulaitteilla, eli kyseinen duplikointihärpäke suunnataan kohti valoa, ja kuvataan ihan normaalisti. Homman voisi tietty tehdä myös vaikka 1:1 -tasoon yltävällä makrolla, vaikka valopöytää vasten kuvaamalla. Tosin tarkkuustyöksi menee.
Tuommoisella duplikointiputkella voi huoletta kuvata vaikka käsivaralta tai kamera pöydällä, kunhan vaan sinne kuvattavan filminpätkän taakse tulee tasainen ja riittävä valo.

Tuolla tekniikalla värifilmejä kuvatessa pitää tietysti ottaa tarkasti huomioon käytetyn taustavalon värilämpötila, jotta kopioitavan kuvan väribalanssi olisi edes lähimainkaan sama kuin originaalissa. Voihan sitä toki Photoshopissa tai Aperturessakin säätää, mutta parempaan lopputulokseen pääsee, kun pyrkii käyttämään mahdollisimman lähelle 5500 Kelvinin valoa jo kuvaushetkellä. Kopioitavasta kuvasta pakkaa tulemaan originaalia jyrkempi joka tapauksessa, joten kannattaa muutenkin yrittää minimoida kaikki häiriötekijät. Harmaasävyiksi käännettynä ei moisia ongelmia tietty ole, paitsi tuon lisääntyvän jyrkkyyden osalta.

Noita duplikointilaitteita eli filminkuvausputkia saa varmaan edelleen hyvinvarustetuista kameraliikkeistä. Jos ei uutena löydy, kannattaa kysellä käytettyjen liikkeistä. Monissa vanhemmissa filmiajan putkissa oli kierrekiinnitys ja mahdollisuus käyttää erillistä kamerakohtaista adapteria, jolla kyseinen putki käy edelleen ainakin Nikonin, Sonyn ja Pentaxin digirunkoihinkin.

En ole asiaa käytännössä kokeillut, mutta pitäisi onnistua, koska Canon poislukien noissa pitäisi olla edelleen mekaanisesti sama bajonetti kuin filmiaikojen rungoissa. Erilaisia sähkönastoja on vaan tullut rutkasti lisää, mutta ne eivät tietenkään ole tässä tapauksessa käytössä, vaan valotus tapahtuu joko käsin tai puoliautomatiikalla. Eli kamerarunko säätää suljinajan sopivaksi automaattisesti, kun himmennintä ei yleensä edes ole. Siitä vaan kokeilemaan.

Mutta kuten sanottu, kaupasta saa kyllä myös filmiportilla varustettuja skannereita. Tällä hetkellä yksi kustannustehokas ratkaisu voisi olla vaikka Epsonin V330 (tjsp.) tasoskanneri. Siinä tulee erillinen nega- j diapidin ja valoportti filmien skannaukseen. Lopputulos on yleensä ihan siedettävä, ja monesti parempi kuin kuvia suoraan valokuvaamalla. Ainakin kuvat saa sillä konstilla suoraan vaikka Apertureen ja tietokoneen näytölle.


Joka tapauksessa kannattaa silti sen kuvaus- tai skannausoperaation jälkeen pistää ne negat visusti talteen ja asianmukaiseen säilytykseen, koska ne todennäköisesti säilyvät pitempään kuin tämän hetken digikuvat. Negat, diat ja paperikuvat säilyttävät katseltavuutensa kymmeniä, ellei reilusti yli satakin vuotta, mutta tämän päivän digitekniikka saattaa vanhentua käyttökelvottomaksi jo parissa vuosikymmenessä. Sitten homma pitää taas aloittaa alusta.

Touho kirjoitti: Tavallisiin järjestelmäkameroihin sai vielä 2000-luvun vaihteessa suht helposti sellaisia yksinkertaisia duplikointiputkia, joilla dioja ja negoja saattoi kuvata suoran ilman erillistä objektiivia.

Minulla oli tuollainen diakopiointilaite aikanaan filmijärkkärin kanssa. En tykännyt, kuvien laatu ei kuitenkaan ollut ihan sitä mitä toivoin ja valotuksen säätö(myös se valon väri) oli kovin hankalaa. Nyt se olisi helpompaa, kun tuloksen näkisi saman tien ja voisi paremmin säätää sen kohdalleen.
Minulla on jouten Nikonin LS-1000-diascanneri. Jouten siksi, kun en ole jaksanut etsiä siihen soviteosia(SCSI) macciin. Kai täytyy pitää talossa yksi Windows-kone sitä varten...
Voisin kuitenkin tehdä MacFinnille tarjouksen: postitan laitteen sinulle omalla kustannuksellani ja saat sen käyttöösi riittävän pitkäksi ajaksi, jos hankit siihen tuon puuttuvan adapterin. Laitetaan adapterikustannukset vaikkapa puoliksi. Adapterista kyselin tuossa ketjussa, johon MF:kin kommentoi: http://hopeinenomena.net/viewtopic.php?f=42&t=154016

Kiinnostaako?