Hopeinen Omena

Moikka!

Oon aloittamassa pienimuotoista graafisen suunnittelun yritystoimintaa ja olisin kaivannut hieman neuvoja oman työn hinnoittelun suhteen, koska oon siitä aika pihalla. Oon katsonut osviittaa grafian sivuilta, mutta olisi kiva kuulla ihan konkreettisia esimerkkejä käytännöistä hinnoittelun suhteen, jotka porukka on todennut toimiviksi. Ja alan kokemusta mulla on noin kaksi vuotta, joten aika noviisi olen vielä. : )

Eli minkälaisilla tuntitaksoilla teette graafisen suunnittelun töitä Helsingin seudulla / mikä olisi hyvä realistinen lähtöhinta tällaiselle aloittelijalle?

Entä suositteko tuntihinnoittelua uusissa toimeksiannoissa vai oletteko kokeneet, että alussa sovittu pakettihinta työn suunnittelusta valmiiksi työksi saakka on ollut toimivampaa? Minkä mukaan määrittelette hinnan?

Muita huomioon otettavia asioita?

Kaikki esimerkit, vinkit ja neuvot otan kiitollisena vastaan. Toivottavasti joku osaisi auttaa. : )

Hei!

Itse toimin valokuvaajana (videoa n. 10%) Aivan ensimmäiseksi yleinen totuus: asiakkaita ja tekijöitä on niin moneen lähtöön, että hinnoittelu on monen asian summa; asiakkaan listahinnoittelu voi erota työn tekijän omasta hinnoittelusta reippaasti ylös tai alaspäin. Kokenut ja innovatiivinen tyyppi voi saada samasta työstä eri massit kuin minun kaltaiseni perustason heebo. Asiakkaita kannattaa tsekata sen mukaan minkälaisia on hommat ja massit!

Free-journalisteille on "Helsingin hintatasoon" ihan oikeantyyppiset hinnat:
http://www.freet.fi/palkkiot-ja-sopimuk ... ee-tyonsa/

Muualla Suomessa voi olla vaikea saada noita hintoja. Stadissa on kaikki kalliimpaa ja duuneista maksettavat hinnat n. 20-30% kalliimmat kuin täällä maalla.

Tunnetko kollegoja? Kysy rehdisti vanhemmalta kollegalta, että tarvitset apua hinnoitteluun, tarjoa kahvit tai kaljat, itseänsä ja työtänsä kunnioittava ihminen antaa osviittaa varmasti, koska järkevät hinnat tehdystä työstä on kaikkien etu. Ja sitäpaitsi minä olen joistain minua myöhemmin aloittaneista kollegoista saanut ihan hyviä frendejä kertomalla avoimesti heidän kysyttyään hinnoista ja duunien tekemisestä.

Graafikolle, eli kuvitukseen ja taittoon, vielä sen verran, että työn laajuuden kanssa on syytä olla todella tarkkana, kuka maksaa "hinkkauksen" ja käytännössä välttämättömän säädön ja sähläämisen?

Taitan muutamaa kyläyhdistyksen liparetta&lehteä ilmaiseksi huvikseni taittoammattitaitoa ylläpitääkseni. Niiden kanssa säätö on aivan infernaalista; jutut 2xliian pitkiä, kuvat onnettomia, mainoksia ei ole tehty tai ne ovat väärän kokoisia..onneksi ei tarvitse laskuttaa.

Hinnoittelu alasta riippumatta kannattaa miettiä niin että yrityksesi ja sinä itse tulette sillä hinnalla toimeen. Työmäärät sinulla ilmeisesti vähemmän kokeneena tulevat väistämättä olemaan suuremmat kuin kokeneella tekijällä. Joudut siis melko todennäköisesti tekemään saman rahan eteen suuremman työmäärän kuin kokenut kilpailijasi, mutta sen työmäärän laskuttaminen asiakkaalta on vaikeasti perusteltavissa.

En ole itse graafinen suunnittelija, vaan teen musiikin ja äänen tuotantoa elokuviin, teatteriin, mobiilipeleihin jne.

Hinnoittelusta esimerkki viime viikolta:

Minut pyydettiin toteuttamaan erään mobiilipelin äänisuunnittelu loppuun, kun alkuperäinen tekijä ei saanut tarpeeksi aikaan.
Hän ei ole yrittäjä, eikä ammattilainen ja hänen palkkansa oli 20e/h. Koska en tehnyt työtä alusta saakka ja tietyt asiat olivat jo edenneet, asetin omaksi taksakseni 31e/h + alv. Tämä hinta on hieman alempi kuin mitä normaalisti laskuttaisin vastaavasta, mutta työ on myös sellaista, että pystyn tekemään sitä muiden projektien kanssa päällekkäin.

Minulla ei ole mitään käsitystä graafisen alan yleisistä tuntihinnoista, olen ostanut ne palvelut aina pakettihinnoittelulla.

Silti, kummastuttaa tuo minun mielestä aika alhainen tuntihinta. Pikaisella laskulla tuosta saa laskutettavaa tuloa tuolla hinnoittelulla noin 4000€ kuussa, normaaleilla 8h työpäivillä ja ihan 100% ei ole koskaan asiakkaalta laskuttavaa. Tuosta pois yrityksen kulut ja palkan pakolliset sivukulut niin mitä jää käteen?

Meilläpäin esimerkiksi parturissa käynti maksaa +-30€ ja se kestää puoli tuntia. Sisältäen ALV toki, mutta sekin on pienempi.

Tässä ihan mielenkiintoinen blogikirjoitus aiheesta:
https://blog.holvi.com/fi/aloitteleva-y ... elet-tyosi

Lainaus tuolta:
"Jotkut järjestöt julkaisevat suuntaa-antavia hinnoitteluohjeita freelancereille. Esimerkiksi graafikon tuntihinta asetetaan noin 80 euroon. Nämä ohjeet antavat vihiä siitä, mikä on yleinen hintataso markkinoilla."

Liian halpa hinta houkuttelee pihejä asiakkaita

Ps. kannattaa muistaa että lomatkin on pidettävä, jotta jaksaa pitkässä juoksussa. Tehokkaita työkuukausia on siten vuodessa kymmenkunta...

Siksipä sanoinkin, että tuo on alhaisempi hinta kuin normaalisti pyytäisin ja voisi olla about sen suuntainen, mistä kannattaa lähteä liikkeelle ilman kokemusta. Mä teen yhtäaikaisesti moneen suuntaan hommia ja keikkaa, ei tuo suinkaan ainoa tulonlähde ole

Ötsi Vik kirjoitti:Siksipä sanoinkin, että tuo on alhaisempi hinta kuin normaalisti pyytäisin ja voisi olla about sen suuntainen, mistä kannattaa lähteä liikkeelle ilman kokemusta. Mä teen yhtäaikaisesti moneen suuntaan hommia ja keikkaa, ei tuo suinkaan ainoa tulonlähde ole

Tarkoitatko että kustannat tuon alhaisen hinnan muilla duuneilla joista laskutat satasen tunti? :-)

Vähän siihen suuntaan Jätin mytös mainitsematta, että tuo halpa hinta on kaverille.

E: Raha ei myöskään ole niin kovin tärkeää itselleni. Tulemme mainiosti toimeen. Yritän tehdä niin vähän töitä kuin mahdollista.

Muista maksaa kuitenkin kunnon eläkevakuutus - tai muuten hoitaa likviditeettiä muutaman kymmenen vuoden päähän.

Eräs lääkärikaverini teki paljon töitä yksityisenä eikä eläkettä ollut juuri kertynyt. Miten näin sitten herra toimi, menisi osaltani tuonne ihmettelyketjuun.

Se onkin oma aiheensa jotta kannattaako eläkemaksuja maksaa vai laittaa massit osakkeisiin... (joillekinhan tämä on täysin akateeminen aihe).

Minä tekisin YEL-maksusta lakisääteisesti tulokseen sidotun, ennakkoverotuksen tapaan.

On aivan älytöntä, että osa yrittäjistä pystyy kilpailutuksissa vetämään alemmalla tuntihinnalla sen vuoksi, etteivät eläkevakuuta itseään. Vääristää kilpailua alalla kuin alalla.

PKivireki kirjoitti:Minä tekisin YEL-maksusta lakisääteisesti tulokseen sidotun, ennakkoverotuksen tapaan.

Mielestäni tämä olisi hyvä ajatus. Muutenkin valtion pitäisi enemmän puuttua tällaisiin asioihin.

Vääristää kilpailua ja polkee hintoja, jolloin ei ole kenenkään etu.

Toisaalta, hävitään naapurimaille ja Aasialle kilpailussa vielä enemmän jos tämä pakko-yel tulisi.

Kyllähän tässä valtiovetoisesti revitään kansantaloutta plussalle yrittäjien selkänahasta? Yrittäjien asemaa kilpailussa muita maita vastaan voisi varmaan avittaa muutenkin kuin tarjoamalle yrittäjille sitä mahdollisuutta että karsitaan omasta eläkkeestä, joka palkansaajille on lakisääteinen ja pakolla ansiosidonnainen...

"On aivan älytöntä, että osa yrittäjistä pystyy kilpailutuksissa vetämään alemmalla tuntihinnalla sen vuoksi, etteivät eläkevakuuta itseään. "

Juu on se, mutta monilla yrittäjillä tulot ovat niin alhaiset, että ei pysty tuota eläkevakuutusta maksamaan. Milläs elät jos kymppitonni on tuloa vuodessa ja kolme tonnia pitäisi maksaa eläkettä? Vaikka keräisikin sieniä metsästä ja saisi käydä kaverilla saunassa?

^ Tuossa tapauksessa ollaan tilanteessa, että liiketoiminta on kannattamatonta ja sen jatkamiseksi tulisi saada lisää tulosta aikaan. Monella yrittäjällä tuntuu olevan ajatus, että YEL on asia, josta voi karsia jotta liiketoiminta pysyy pyörillään. Kuitenkin siinä sahaa vain omaa oksaansa. Jos ei maksa YEL-maksua niin sitten raha kannattaa sijoittaa toisin omaa eläkettään varten.

Toisaalta, eihän kymppitonnin liikevaihdolla taida edes kertyä eläkettä tai maksut ovat ainakin todella pienet? Eikä arvonlisäveroakaan vielä joudu maksamaan.

Aivan. Yllättävän tavallista yksinyrittäjillä Suomessa ja hyvin monilla aloilla. Mihinkään ei työllisty eikä yrittäjyys vedä.

BugsBunny kirjoitti:"Milläs elät jos kymppitonni on tuloa vuodessa ja kolme tonnia pitäisi maksaa eläkettä? Vaikka keräisikin sieniä metsästä ja saisi käydä kaverilla saunassa?

Kuulkaas herra Kaniini, olette väärässä. Jos olet yrittäjä ja sinulle jää liiketoiminnasta 10 000 € / v., niin oikea työeläkemaksu on (1980-luvulla syntyneelle ja lapsettomalle) 157€/kk. eli 1884 € /v., ei 3 000€/v.

Ja kokopäivätoimisesti noin pienellä liikevaihdolla itsensä elättäminen ei yksiselitteisesti kannata eikä ole järkevää, ellei kyseessä ole kausityö työttömyyden ohella - paremmin tienaa työttömänä, sillä noin pienellä nettotuloksella tekisi kuukausittaiseksi tulokseksi ennen veroja ja eläkemaksuja 833,33 € / kk.

Kelan peruspäivärahaa tupsahtaa jatkossa (aktiivimallin poistuessa) 648€/kk miinus verot, eli kolmekymppiä vähemmän kuin mainitsemillasi "kymppitonnin tuloilla vuodessa" eläkemaksut hoidettuna.

Mistä päättelen Kaniinin sukupuolen, iän ja lapsettomuuden??

En kyllä itsestäni puhunut, mutta älähän oleta.

Ja tähän sopisi paremmin kuin hyvin se facepalm hymiö...

Ötsi Vik kirjoitti:

PKivireki kirjoitti:Minä tekisin YEL-maksusta lakisääteisesti tulokseen sidotun, ennakkoverotuksen tapaan.

Mielestäni tämä olisi hyvä ajatus. Muutenkin valtion pitäisi enemmän puuttua tällaisiin asioihin.

Joskus 1960-luvulla säädetty maa- ja metsätalousyrittäjien eläkelaki (MYEL) on perustunut alusta lähtien pakolliseen eläkemaksuun. Maksun perusteena ei ole pelkästää yritystoiminnan tulos vaan myös toiminnan laajuus.

[Eläkelaitos Mela huolehtii nykyisin myös apurahansaajien eläkkeistä - eläkemaksun pakollisuudesta en tiedä kun noita apurahalähteitä on senkin siljoonia verotuskäytäntöjen vaihdellessa.]

Minusta on muutenkin absurdi ajatus, että lakisääteisen järjestelmän maksut voi maksaa miten huvittaa tai ja voisi jättää maksamatta, jos liiketoiminta on niin kovin pientä.

Kukas ne eläkkeet sitten maksaa - se kuuluisa "joku, jolla on varaa ja joka on tyhmä ja hoitaa asiansa" -ko?

Mulla on yks tuttu, joka on tehnyt kauhean hyvää tulosta taiteilijana ja elänyt hyvää makeaa elämää viimeiset parikymmentä vuotta. Ei ole piitannut eläkemaksuista p*skaakaan. Nyt viiskymppisenä pienen suvannon tultua älys tsekata työeläkekertymänsä; n. 70€/kk. Kertoi terassilla kovasti asian ahdistavan.

Niinpä. Toivottavasti lohduttaa, että söi eläkkerahansa edeltä käsin matkustelemalla afrikat ja aasiat, eikä juonut niitä.

Hinnan asettaminen on monen tekijän summa.

Hinta pitää asettaa sellaiseksi, mikä kattaa kaikki itse hyväksymäsi palkkatason sivukuluineen + kiinteät kulut + laiteinvestoinnit sekä jättää myös katetta jonkin verran.

Pitää myös arvioida, mitkä tunnit ovat ns. laskutustunteja keskimäärin päivässä. Harvoin (yksin) yrittäjällä on 8 tunnin laskutustuntipäiviä päivästä toiseen. Joskus niitä ei ole lainkaan. Hallinto ja laskutus, asiakashankinta-/PR-työ, illanistujaiset, sairastelut ja ties mitkä verottavat tunteja yllättävän paljon.

Melko puhdasta matematiikkaa: Kulut per kk nippuun ja jaat arvioidulla laskutustuntimäärällä.

Itse olen tienannut leipäni yrittäjänä 20 vuotta ja viimeiset kahdeksan vuotta yksinyrittäjänä. Vakiorosterissa on noin puoli tusinaa asiakasta. Olleet asiakkaanani vuosia, jotkut lähes koko yrittäjän urani ajan. Lisäksi satunnaisia toimeksiantoja tulee ja menee.

Oletusarvoisesti teen töitä täydellä hinnalla toimeksiantojen mukaan tuntiperusteisesti, hyvin ja paljon työllistäville olen neuvotellut edullisemman sopimushinnan. Kaikki ovat tyytyväisiä. Totta kai pitää olla vähän vihikoiran vikaa ja tarpeen mukaan joustaa, jos tiedossa on jättipotteja pilottihankkeiden jälkeen. Jopa Pro Bono-hommia kannattaa joskus harkita.

Pointtini nyt lähinnä on, että mieluummin muutama hyvin maksava asiakas kuin sata huonosti maksavaa (jotka lisäksi valittavat jokaisesta alle sadan euron laskusta). On mielenterveydellekin parempi niin. Hintoja ei kannata polkea vain asiakashankinnan varjolla - hintojen nostaminen on erittäin vaikeaa myöhemmin.

OPJ kirjoitti:
Melko puhdasta matematiikkaa: Kulut per kk nippuun ja jaat arvioidulla laskutustuntimäärällä.
..
Hintoja ei kannata polkea vain asiakashankinnan varjolla - hintojen nostaminen on erittäin vaikeaa myöhemmin.

Minulle eräs suomalainen lipare esitti avustajasopimusta js sen aika kehnoa tuntiveloitusta kuvauskeikoista: valokuvaus ja kuvankäsittely 2 ekaa tuntia á 50,00€ + ALV, 2 seuraavaa 37,00€ + ALV ja siitä 2 seuraavaa 27,00€ + ALV24%.

Koska suurin osa heidän tajoamistaan keikoista olisi on n. 3-4 h. mittaisia, olisin siis saanut laskuttaa heiltä 137-174€+ALV 24% puolen päivän työstä, juu-ei kiitos ei todellakaan. Sanoin aika suoraan mielipiteeni esimiesoletetulle ja lisäsin, että minulle jokainen kuvauskeikka maksaa n. 83€, joten en todellakaan ala tekemään kolmen tunnin, eli käytännössä puolen päivän työtä 54 euron verotettavalla tulolla.

Yrittäjäriski minulle, lisäarvo heille.

Hän kysyi perustettani sille, miten yksi kuvauskeikka voi maksaa minulle noin paljon. Siihen oli helppo vastata; ottaa hän kaikki - siis ihan kaikki - elinkeinotoimintaan liittyvät kulut huomioon, eli toimitila, auto, vakuutukset, eläkkeet, kamerat, ATK, kahvi, kirjanpitäjä, sähkö, p*skapaperi, tulostuspaperi ja jakaa ne kyseisen työsuoritteen, eli tässä tapauksessa keikkojen, määrällä. Minulla se on n. 83€.

On kuulemma kallis kulurakenne mulla. Mitenkähän kallis hänen oma kulurakenteensa mahtaa olla; pelkät pakolliset työn sivukulut työnantajalle 4 000€:n palkasta ovat 788€, siihen vielä kaikki mahdollinen nisuli päälle. Jos laskettaisiin vaikka tonni päälle työpisteen, sähkön ja lämmityksen ja ATK:n, toimitalon ylläpidon, talon auton, työterveyden ja muun homman hinnaksi per työntekijä, niin 4000€:n työntekijänä hän maksaisi työnantajalleen 5780€/kk. eli 289 euroa päivässä. Miten hän voikaan maksaa työnantajalleen noin paljon!

Ja lomakorvaus heittää tuon kuukausipalkkaisen sivukuluprosentin sieltä 50% tasosta lähelle 60%.

Ellei tuo 83€ ole kovin alakanttiin laskettu niin kuvauksesta pitäisi saada 70-90€/h.

Mutta noinko alas on palkkiot poljettu?