Hopeinen Omena

Hesari kirjoittaa ihan mielenkiintoisestikin iPhonen (13) kamerasta 'Silmänkääntötemppuja': https://www.hs.fi/visio/art-2000008767070.html .
En tiedä miten tuo juttu näkyy ei-tilaajille.

Ei näy kuin tilaajille. Kommentoi siis mieluusti artikkelin sisältöä.

Hesarin 28.4.2022 testissä iPhone 13 Pro, jota myös kehutaan jutussa. Huomioita jutusta:
- Kamera saattaa käyttää salaa digi-zoomia, kun iPhone käyttää telen sijaan laajakulmaa, esim.lähikuvissa, joissa on zoomattu. Tuloksena voi olla 0,3 megan kuva 12 megan sijaan. Tätä käyttää muutkin väh. kaksikameraiset iPhonet sekä jotkut muutkin merkit. Lähikuvat kannattaa ottaa laajakulmalla, eikä kannata zoomata, niin välttyy tältä (zoomauksen voi tehdä jälkikäteen).
- Taustan pehmennys, joka tehdään laskennallisesti, ei aina toimi kunnolla. iPhone ei aina osaa tiedostaa mikä kohta on varsinaista kohdetta ja esim.läpinäkyvä vesikannu tuottaa taustan pehmennysongelmia. Erityisesti taustan pehmennys koskee muotokuvia.
- iPhone jälkikäsittelee liian rajusti joissakin tapauksissa, kun fysiikan rajoja yritetään saavuttaa. iPhone jälkikäsittelee kuvat hetkessä (jota kuvaaja ei huomaa) ja joskus tulos on enemmän digi-maalaus (suttuinen) kuin valokuva. Tulee esille hämärässä kuvattaessa, kun kohinaa yritetään poistaa (liiaksi). Voi kiertää käyttämällä raakakuva-sovellusta, joka ei poista kohinaa.
- HDR (high dynamic range) ottaa useita kuvia, kun kuvassa isoja valoisuuseroja, useimmiten tämä toimii hyvin, mutta liikkuvissa kohteissa saattaa tulla ongelmia. iPhone 12 ja sitä vanhemmissa hdr:n saa pois, mutta uusimmissa ei.
- Ultralaajakulmakuvissa reunat (liian) pehmeitä. Mutta juttu sanoo iPhone 13 pron ultralaajakulmaobjektiivin lähikuvien olevan todella hyviä ja jos reunat pehmeitä, niin kuvaa voi tarvittaessa jälkikäteen rajata.

Kommenteissa kehuttiin juttua.

No ei nuo nyt niin yllätä koskaan oikealla kameralla kuvannutta. Tietysti kikipokkarin ybermekkapikkelsien ylivoimaisiin lukemiin luottavan voi ullattaa.
Silakansuomun kokoisella kennolla ei vaan, pikkellssimäärästä riippumatta, saa laatua. Toki ne kuvat voi näyttää ihan hyviltä pienellä suuriresoluutioisella näytöllä (puhelin, jopa padi) mutta eipä tuota tarvii suurentaa kuin 50% niin jo alkaa mössöä tulemaan.

Kyllähän kamerat ja puhelimet erottaa jo ulkonäön ja koon perusteella. Kennon ja objektiivin koko ja laatu kulkee mukana.

Puhelimet ovat kuitenkin hävittäneet kameroiden ns. pokkariluokan.

Kennot ja kuvankäsittely kehittyvät jatkuvasti, viime kädessä sen kuvan tekee kuitenkin objektiivi. Ja sen sektorin kehitystä voi parhaiten hyödyntää kameroissa.

Voi olla, että kamerasuunnittelijoina on enimmäksen ollut rakennusinsinöörejä - rauta korvaa järjen.

Puhelimissa taas kamerapuolella on uskottu, että järki korvaa raudan.

Molemmat ovat nyt kirittämässä toisiaan. Puhelinpuoli tuli tavallaan valmiiseen pöytään optiikan ja kennojen osalta. Toki miniatyrisointia tarvittiin.

Kamerapuolella oli toki kaikki mahdollisuudet edetä kuvankäsittelyssä mutta sitä vähemmän tapahtui - kennon tuotos jäi enimmäkseen jälkikäsittelyn varaan.

Mielestäni lopulta objektiivi ratkaisee. Kuvaamaan lähtevä tarvitsee kameran, arjen kuvaajalle puhelin on useimmiten enemmän kuin riittävä väline.

Nopeasti meni iPhonen dissaukseksi. Jutussa sanotaan myös:

Moni onkin tykästynyt puhelimien kuviin niin paljon, että järjestelmäkamerat ovat jääneet pölyttymään. Esimerkiksi maineikas taide- ja muotikuvaaja Juergen Teller on käyttänyt Iphonea ainoana kamerana kuvauksissaan viime vuosina.

Muutenkin viesti on että iPhonen kuvalaatu on parhaimmillaan ihan yhtä hyvää kuin järkkärikameroissa. Parhaimmillaan tässä tarkoittaa sitten, että kuvausolosuhteet ovat ihanteelliset eli mm. valoa riittää. Lisäksi iPhonen voi työntää paikkoihin, johon järkkäri ei vaan mahdu (epäilemättä tämä saa mielikuvituksen lukijalla laukkaamaan..) Olen itsekin käyttänyt iPhone-kuvia näyttelyssä.

Ihanneolosuhde on kuitenkin aika pieni alue. Sitten kun olosuhteet eivät olekaan täysin ihanteelliset tuloksena voi olla aika kuraa. Yleensä se normaalikuvaus tuottaa jälkeä, joka päällisin puolin näyttää olevan ihan ok, mutta lähempää katsoen ei kuvissa mitään yksityiskohtia erotu. Ei ole myöskään tavatonta, että kamera ei tajua mitä kuvataan: tausta ja etuala ovat tosi terävät, mutta se kuvattava pääkohde, joka liikkui, onkin suttua.

Joo, yleensä kuvaan Nikon D600:lla, iPhonella voi vähän täydennellä. Valokuvausopit ovat TaiKin valokuvapuolelta.

Kameramaailma on mielenkiintoista, sekä tulosten (valokuvien) että tekniikan kanssa.
Jonkunlainen 'standardi' on ns. täydenkoon digikamera, siis kinokoon (24x36mm) kenno, jota käytetään paljon ja siksi siihen onkin hyvä verrata. Itse termi täydenkoon kenno on sinällään harhaanjohtava, kun esim. Leica ja Fuji myyvät myös isomman kennokoon kameroita. Ja sitten nk. tuuman kenno ei tarkoita tuuman kokoista kennoa. https://digi-kuva.fi/kamerat/kameroiden ... nojen-koot

Mikä on sitten tarpeeksi, onhan olemassa palkkikameroita mm. kooltaan 9x12 cm tai 18x24cm (https://fi.wikipedia.org/wiki/Suurkuvakamera )- en tiedä miten noihin on saatavissa digikennoja. Palkkikamera mahdollistaa linssin ja filmitason kallistukset ja siirrot, toki kinokoon kameroihinkin on saatavilla vastaavia objektiivejä tai nykyään vastaavat toiminnot voidaan tehdä kuvien jälkikäsittelyssä.

Jonkunlainen laskennallinen pikselimäärä voidaan laskea, että printti yleensä vaatii 300 ppi (pikseliä per tuuma) ja jos halutaan 8x10 tuumainen (n. 20x25cm - lähes A4) printti, niin 2400x3000=7,2 megapikseliä - ja iPhonessa on 12 megapikseliä. https://www.tomsguide.com/us/how-many-m ... -1974.html

Yritin etsiä suoria vertauksia iPhone vs. kinokoon digikamera, mutten löytänyt. https://www.dpreview.com :n kameratesteissä voi verrata eri kameroiden tuottamia kuvia, muttei suoraa vertailua kännykkäkameroihin. https://www.dxomark.com tekee myös testejä, jopa tarkkoja teknisiä mittauksia, mutten sieltäkään löytänyt suoria vertauksia kännykkä vs kinokoko.

Eikös joku vanha sääntö ole liittynyt signaali-kohina -suhteeseen - mitä isompi kenno ja sen elementti on, sitä parempi on signaali-kohina -suhde ja laajemmalla valoarvojen alueella.

Mitä isompi kennon yksittäinen pikseli, sitä enemmän se kerää kuvan otossa fotoneita ('valoalkioita'). Ja sitä myöten pienempi kohina, kun suurempi fotonimäärä saa aikaan suuremman elektronimäärän (sähkön). Kuvakennossa puhutaan usein dynamiikan suuruudesta, joka on käsittääkseni suoraan kohina-riippuvainen (riippuvuus ei liene lineaarista).
Tämän takia usein näkee pikseli-koko tietoja eri kennoissa ja tietenkin kun kännykkään ei kunnolla sovi kuin pieni kenno ja sitä myöten yksittäinen pikselikin on pieni, niin kännykkäkameran heikkous näkyy juuri vähäisessä valossa otetuissa kuvissa - kuten todettu aiemminkin.
Ja kuten myös todettu ko. hesarin jutussakin, niin näitä pienen pikselikoon heikkouksia yritetään korjata 'älykkäällä' ohjelmistolla (laskennalla), joka joskus onnistuu ja joskus ei - toki sekään ei kumoa fysiikan lakeja.

Kännykkäkamerat ovat nykyään AI:n ansiosta niin hyviä, että luutuneet käsitykset kenno- ja pikselikoosta kannattaa vähintäänkin haastaa. Mulla on tällä hetkellä taustakuvana iPhone 11:llä otettu maisemakuva. Otin samasta paikasta kuvia myös RP + 24-105/4L -yhdistelmällä. Taustakuvaksi päätyi kuitenkin tuo kännykkäversio, kun se on vaan paras noista. Suurentelin vielä huvikseni, kun halusin vertailla jälkeä, ei kääntänyt vaakaa, pikemminkin päinvastoin. Kyllä niitä detaljeja oli 27” näytöllä enemmän kuin tarpeeksi.

Eräällä kamerafoorumilla muuten kalistellaan peistä aiheesta. Järkkäridinosaurukset ovat jääneet kinassa aika pahasti alakynteen.

Telepuolella toki tilanne pysyy vahvasti järkkäreiden hyväksi. Mitä tulee pokkareihin, niin meillä päivitettiin tälle vuodelle vielä laatupokkarit. Mä en ensinnäkään tykkää kännykän kuvausergonomiasta pätkääkään. Ja kun noita käyttötilanteita on enimmäkseen patikkareissuilla, niin kännykän tiputtaminen kivikkoon voisi olla katastrofaalinen tilanne.

"...päivitettiin pokkarit...?

Minulla jäi niin pokkari kuin (vaatimaton) järjestelmäkamerakin unholaan kun ryhdyin aikoinaan peilittömään järjestelmään (Olympus E-PLx). Aloitin E-PL1:stä mutta sitä on sitten täytynyt muutaman kerran päivitellä.

Joo, yksi isokennoinen pokkari uudempaan pidemmällä polttovälillä, koska etsinkateus iski rouvalle. Mä päivitin sitä ennen minikennoisen isokennoiseen etsimellä varustettuna. Puhutaan siis rx100-sarjasta.

Kyllähän kamerassa etsin pitää olla. Vaikka ensimmäisissä kameroissani ei sellaista varsinaisesti ollutkaan (Kodakin laatikkokamera, kaksisilmöinen peilikamera Yashica D).

Juu kyllä kamerassa etsin tarvitaan (poislukien palkkikamera), kännykkäkameran suurin ongelma onkin etsimen puute.
Voisi jopa spekuloida, jos pokkarien tekijät olisivat iskeneet 'etsimen hyvyyteen' kännykkään verrattuna, niin nyt voisi olla paremmin/enemmän saatavilla kunnollisia etsimellä varustettuja pokkareita.