Yleinen ihmettely- ja kyselyketju

[Ötsi Vik]

Miten mahdettaisiin määritellä naapurustossani asuvan lapsen sukupuoli? Hänen genitaalinsa ovat jotakuinkin sekä-että?

Siksi mä olen aina puhunut lapsista, en tytöistä tai pojista. En ole omaakaan lastani puhutellut millään sukupuolella kun hän oli ihan pieni. En hänelle, en muille. Vasta paljon myöhemmin, koska hänestä kasvoi tyttö.

[Tengu]

Olen aina jollain tasolla ihmetellyt tätä dikotomiaa.

Ihminen on se joka hän on. Hän on ihminen. Ei kai siinä sen kummempaa. Ja mitä siellä haarojen välissä - saati sitten korvien vålissä - on - mitä se meille kuuluu hä?

(Tarkennus vielä: tällä en millään tavoin halunnut puuttua Ötsin kommenttiin)

[homenamsi]

Tässä yhteydessä sanan 'Muu' käyttäminen on täysin harhaanjohtavaa. Jotkut - ehkä tässäkin ketjussa luettelevat tätä 'Muuta': hermafrodiitti, trassukupuolinen, biseksuaali jne. Senkin jälkeen on ryhmä 'Muu' mutta seo erilainen, kun siihen eivät kuulu puhujan tuntemat 'Muut'.

Parempi olis käyttää vaikka sanaa ilmaisua 'Ei määritetty', 'Ei ilmoitettu', 'Ei tiedossa', 'Määrittämätön'. Sana 'Tuntematon' ei ainakaan minulle kelpaa - tarkoittaisi, että on yritetty määrittää mutta tuloksena on jotain asteikon ulkopuolista.

[Don MC]

Helsingin Sanomat - joku saattaa vielä muistaa sen ns. laatujournalismin eräänä tyyssijana. Nyt on sitten tultu sielläkin tähän:

"Raimo Summanen vaatii Jere Lehtistä puuttumaan Konsta Heleniuksen, 18, tilanteeseen"

Tulis kuula ja tappais.

Toi ei onneks sano mul mittää. Mä en edes tiedä keitä nuo ovat. Jotain urheilijoita tai niiden pomoja?

[Tengu]

Toi ei onneks sano mul mittää. Mä en edes tiedä keitä nuo ovat. Jotain urheilijoita tai niiden pomoja?

Tuo olikin se pointti... HS:n toimittaja siis mälvää isolevikkiseen lehteen juttuja (ja juuri näitä omituisia iltapäivälehdistä kopioituja otsikoita), jotka eivät oikein kenellekään sano mitään (paitsi sille 20-30 päätä käsittävälle laumalle, jotka seuraavat jotain tiettyä urheilulajia).

Tuo sitaatti pitäisi sitten kyllä tuntea, kumminkin: Väinö Linna, teoksessa "Tuntematon sotilas" (sitaatin lausuja oli alikersantti Lahtinen, fiktiivinen henkilö, kuten useimmat jääkiekonpelaajat sun muutkin urhoilijat ja niitten pomotkin ovat).

PS. En ole Helsingin Sanomien tilaaja. Enää.

PPS. Osataan sitä toki verovaroin tuotetullakin taholla: YLE pisti aika pahan:

"Ankeriaita salakalastanut Ruotsin pääministerin valtiosihteeri jättää tehtävänsä"

[homenamsi]

Ehkä nyt tuo sitaatti (tuntevillekin) oli liian suoraviivainen kun varsinaine kohde on abstrakti eikä sitaatin tason kohde.

[Tengu]

Ehkä nyt tuo sitaatti (tuntevillekin) oli liian suoraviivainen kun varsinaine kohde on abstrakti eikä sitaatin tason kohde.

Onko tämä nyt siis ymmärrettävä niin, että hyväksyt ankeriaiden salakalastuksen, mikäli se tapahtuu yhteiskunnallisesti tarpeeksi korkea-arvoisen tahon taholta käsin?

[Don MC]

Tuon Tuntemattoman sitaatin kyllä tiesin. Tiedän ne lähes kaikki, mutta valitettavasti en aina osaa yhdistää niitä oikeaan roolihahmoon. Mulla on eräänlainen kasvosokeus ja mulla menee naamat ja nimet sekaisin. Sen takia on vaikea seurata monia elokuvia joissa on lähes samannäköisiä hahmoja. Tai elokuvia joissa vaihdetaan esimerkiksi kampauksia tms. Menee naamat ja nimet täysin sekaisin, enkä tiedä kuka on hyvis ja kuka on pahis. Helpottaa juonen seuraamista jos pahiksilla ja hyviksillä on erilaiset univormut tms. Tai sitten leffa vain vaatii monta katselukertaa, jotta naamat lopulta painautuvat muistiin.

Jossain Mission Impossiblessa (tai jossain) oli kaksi mieshahmoa. Kumpikin lyhythiuksinen ja harmaantuva ja molemmilla oli silmälasit. Toinen oli hyvis ja toinen pahis. En pysynyt kärryillä ollenkaan.

Ja liikkuvan naaman tunnistaminen staattisesta valokuvasta on vaikeaa. Tai saman henkilön tunnistaminen kahdesta eri valokuvasta, jos kuvakulma tai vaikkapa kampaus on eri.

Vois leikillään sanoa että Clark Kent huijaa minut täysin kun ottaa rillit päästä ja muuttuu Teräsmieheksi, mutta en mä nyt niin kasvosokea sentään ole. Tunnetut näyttelijät mä kyllä tunnistan, mutta vähääkään tuntemattomammat kasvot ovat kuin pala taikinaa.


Siinäpä hieman yleistä ihmeteltävää.

[Ötsi Vik]

Itse olen aina ihmetellyt sitä, miten joku kykenee siteeraamaan kohtauksia elokuvista tai kirjoista. Vaikka olisin nähnyt elokuvan useita kertoja, ei moinen onnistu minulta. Sama kirjojen kanssa. Olen niin tunnelman pauloissa, että huomioni kiinnittyy täysin muihin seikkoihin; ainakin se mitä mieleen jää. Samasta(?) syystä mulle ei ole koskaan olleet musiikkikappaleiden sanoitukset järin tärkeitä tai mieleen jääviä. Ne jää kyllä mieleen, mutta ovat usein aika erilaiset, kuin mitä ne alkuperäisesti olisivat. Joitakin poikkeuksia toki on, niin elokuvassa, musassa kuin kirjoissakin.

[Don MC]

No, en minäkään koko Tuntematonta muista ulkoa. Mutta jos joku siteeraa sitä, niin kyllä mä silloin muistan mistä leffasta se oli.

EEDIT: Jotkut toiset leffat taas... Try not. Do, or do not. There is no try.

[Tengu]

No, en minäkään koko Tuntematonta muista ulkoa. Mutta jos joku siteeraa sitä, niin kyllä mä silloin muistan mistä leffasta se oli.

Väpi Linna ohjasi ja käsikirjoitti monta leffaa. Vaikka tanperelainen (alunperin kai Urjalasta lähtöisin) olikin, silti pääsi myös toisten suomalaisten sydämiin, sitä kuuluisaa kannelta soittamaan.

[Tengu]

Vois leikillään sanoa että Clark Kent huijaa minut täysin kun ottaa rillit päästä ja muuttuu Teräsmieheksi, mutta en mä nyt niin kasvosokea sentään ole. Tunnetut näyttelijät mä kyllä tunnistan, mutta vähääkään tuntemattomammat kasvot ovat kuin pala taikinaa.
Siinäpä hieman yleistä ihmeteltävää.

Pysytäänpä nyt raiteilla sentään. Clark Kent olisi (nykysuomessa ainakin) ns. kusessa: mihin mennä vaihtamaan se rippispuku siihen varsinaiseen työasuun? Ei taida olla kovin lähellä näitä puhelinkoppeja, jos ollenkaan enää, missään.

[Ötsi Vik]

No, en minäkään koko Tuntematonta muista ulkoa. Mutta jos joku siteeraa sitä, niin kyllä mä silloin muistan mistä leffasta se oli.

En varmaan tunnista muuta sitaattia Tuntemattomasta kuin sen "tule hakemaan leivän päälle voita" tms. Olen nähnyt elokuvan ainakin kymmenen kertaa. Ekan version, paremman tokan version ja tämän uusimman pökäleen. Olen jopa lukenut kirjankin joskus, jota näin jälkeen päin ihmettelen.

[Tengu]

n. Olen jopa lukenut kirjankin joskus, jota näin jälkeen päin ihmettelen.

Kirjojen lukemista ei tarvitse ihmetellä, saati katua.

[Ötsi Vik]

Ei todellakaan. Miksi edes niin ajattelit? Onko sua kaduttanut joskus? Olen lukenut Raamatunkin kahdesti läpi. Tai, toisella kerralla hypin vanhan testamentin, koska se on niin paska ja turha. Enkä kadu sitäkään. Luen koko ajan, olen lukenut koko ajan kuusivuotiaasta. Ihmettelin vain, rttä olen tuon joskus yläasteella lukenut, koska maailmassa on niin paljon mielenkiintoisempiakin kirjoja joista valita.

[homenamsi]

No, en minäkään koko Tuntematonta muista ulkoa. Mutta jos joku siteeraa sitä, niin kyllä mä silloin muistan mistä leffasta se oli.

Väpi Linna ohjasi ja käsikirjoitti monta leffaa. Vaikka tanperelainen (alunperin kai Urjalasta lähtöisin) olikin, silti pääsi myös toisten suomalaisten sydämiin, sitä kuuluisaa kannelta soittamaan.

Eiköhän anneta kuvan taitajille kuitenkin kunnia elokuvien ohjauksesta. Linna keskittyi omiin vahvuuksiinsa, kirjallisiin teoksiin sekä niiden sukuisiin elokuva- ja näytelmäkäsikirjoituksiin.

[Tengu]

Eipä lähdetä nyt vähättelemään Väpiä. Hän todella ohjasi useita menestyselokuvia, joskus myös näytteli niissä miespääosaa. Näistä tunnetuin taitaa olla hänen omaan tekstiinsä perustuva draama nimeltä Musta rakkaus.

Jos muistikuvani on väärä, se täällä korjattaneen.

[Tengu]

Ei todellakaan. Miksi edes niin ajattelit? Onko sua kaduttanut joskus? Olen lukenut Raamatunkin kahdesti läpi.

Vanha sanonta: "Lukeminen kaduttaa aina".

Tosta Raamatusta, joka siis lienee Jumalan tuotannon pääteos: on menty täälläkin kertaalleen läpi, ja hyvää draamaa siellä kyllä onkin. Vannoutuneelle Raamatuntutkijalle rohkenen myös suositella yhdysvaltalaisen teologin Joseph Hellerin selitysteosta nimeltä "Herra tietää". Avartaa näkökulmia.

[Ötsi Vik]

Ei todellakaan. Miksi edes niin ajattelit? Onko sua kaduttanut joskus? Olen lukenut Raamatunkin kahdesti läpi.

Vanha sanonta: "Lukeminen kaduttaa aina".

Meni sanonta väärin, mutta e se mitään. Omat tulkinnat sallitakoon

Tosta Raamatusta, joka siis lienee Jumalan tuotannon pääteos

Tarkoittanet ihmisen tuotannon pääteos. Ainakin levikistä päätellen. Jumalahan ei ole koskaan kirjoittanut tai sanonut mitään.

[homenamsi]

Eipä lähdetä nyt vähättelemään Väpiä. Hän todella ohjasi useita menestyselokuvia, joskus myös näytteli niissä miespääosaa. Näistä tunnetuin taitaa olla hänen omaan tekstiinsä perustuva draama nimeltä Musta rakkaus.

Jos muistikuvani on väärä, se täällä korjattaneen.

Kyllä Musta Rakkaus -elokuvankinkin on ohjannut Edvin Laine. Niinkuin kaikki muutkin Linnan tunnetuimpiin teoksiin perustuvat elokuvat. Jopa elokuvassa ’Luottamus’ oli kaksikko asialla. Mitäköhän parivaljakko mahtoi vapaa-ajallaan ajatella sen tekemisestä.

[Tengu]

Olemme saapuneet perusasioiden äärelle.

Mainitsemani Joseph Hellerin lisäksi voin suositella toista tunnettua yhdysvaltalaisteologia, jonka eräs seminaari näyttää tulleen jopa dokumentoiduksi:

https://www.youtube.com/watch?v=2tp0UNcjzl8

[Tengu]

No Väpi käytti vaatimattomuuttaan joskus pseudonyymiä Edvin Laine.

Hän oli tyypillinen hämäläinen, melko ujo ja julkisuutta kartteleva.

[Ötsi Vik]

Totuus®© on kuitenkin se, että Mollbergin ohjaus Tuntemattomasta sotilaasta on se kaikkein paras.

[Tengu]

No näistä eri versioista voisi kinata/keskustella till the cows come home.

Mutta viivan alle jää tämä vääjäämätön tosiseikka: Mollberg ei näytellyt - tässäkään elokuvassa - pääosaa. Mitä se kertoo hänen suhteestaan suomalaisuuteen? Väpi sentään heittäytyi taiteilijan raivolla tarjoutuneeseen elokuvan pääosaan.

[Ötsi Vik]

Mun todellisuudessa Väinö Linna ei näytellyt elokuvassa, eikä ohjannut tai käsikirjoittanut sitä.