Musiikkimausta kinastelua

[Maza]

Mun mielestä huonoa musiikkia kuuntelevien pitäisi pystyä todistamaan, miksi he uskovat sen olevan hyvää. Perustelut liittyvät lähinnä sen suosittuuteen tai ovat muuten vaan luokkaa "musta tuntuu, että se on hyvää". On kuitenkin olemassa faktisesti hyvää musiikkia, jota on tutkittu tieteen näkökulmasta. Nämä huonon musiikin ylistäjät jopa pukeutuvat lahkojensa lailla ja vannovat idolinsa nimeen. Tällainen uskoutuminen on pahasta, ihmisen pitää ymmärtää, mikä on totta ja mikä satua. Kuka on kuullut Britney Spearsin laulavan ilman taustatuotantoa? Aivan, ei kukaan. Hänen äänensä on tuote. Max Martin on väärä profeetta.

[Pomzzi]

Requiem tyyliin tehty eli kirkkomusiikki on lähellä.Kyseessä on trilogia jonka ensimmäinen osa voitti levyraadin ja silloin se kolahti mulle (ja on siitä aikaa) Näköjään 2010 tullu toi viimeinen osa pitänee hankkia.

Minkälaista on Requiem-tyyli? Vai viittaako se Requiem for a Dreamiin?

[Maza]

Requiem tyyliin tehty eli kirkkomusiikki on lähellä.Kyseessä on trilogia jonka ensimmäinen osa voitti levyraadin ja silloin se kolahti mulle (ja on siitä aikaa) Näköjään 2010 tullu toi viimeinen osa pitänee hankkia.

Minkälaista on Requiem-tyyli? Vai viittaako se Requiem for a Dreamiin?

No arvaa viittaako!

Requiem on sielunmessu ja loput voit katsoa Wikipediasta.

[amanita]

Täällä puhutaan musiikin ymmärtämisestä, sitä minä en ymmärrä ollenkaan.

En myöskään ymmärrä, että pitää ymmärtää taideteoksia. Miten niitä pitää ymmärtää? Ymmärrän että jokin taulu on mielestäni kaunis, ruma, herättää mielenkiintoa, inhottaa, taitaa kuvata jotakin, pelkkää väriläiskää. Ymmärrän kyllä, että taideteoksen/musiikin syntyyn saattaa liittyä kiinnostava historia, tai mitä tahansa faktatietoa, mutta että minun pitäisi ymmärtää teos, sitä en ymmärrä.

Ja sama musiikin suhteen, kohdallani vieläkin voimakkaampana. Minä koen musiikin, syvästikin, saatan jopa alkaa itkeä spontaanisti kuullessani siihen stimuloivaa musiikkia. Olen kesken pölynimuroinnin pysähtynyt lähes halvaantuneena kuuntelemaan radiossa soitettua Antonin Dvorákin "Uuudesta maailmasta", kyynelten valuessa hallitsemattomasti. Tuotakaan en ymmärtänyt ollenkaan.
Musiikki voi olla myös vahvasti seksuaalisesti kiihottavaa. Kun tanssilattialla lattiapohja resonoi mahtihyvän rytmin ja jytkeen tahdissa, on tanssiminen silkkaa esileikkiä ja nautintoa. Onko siinä sen kummempaa ymmärtämistä, ikiaikainen yhdyntärytke siinä vain saa nykyaikaisen toteutuksen.

Parhaan ainekirjoitukseni tein aikoinaan muinoin kuvaamalla sitä, mitä Smetanan "Moldau" toi mieleeni. Onko tuo sitten sitä ymmärtämistä, minusta ei ole. Se on musiikin herättämien tunteiden kuvaamista.

[Touho]

Mun mielestä huonoa musiikkia kuuntelevien pitäisi pystyä todistamaan, miksi he uskovat sen olevan hyvää. On kuitenkin olemassa faktisesti hyvää musiikkia, jota on tutkittu tieteen näkökulmasta.

Vai että oikein faktisesti... Mitähän semmoinen faktisesti on? Insinöörijazz? Suomalainen iskelmämusiikki?

Minusta esim. Straussin Am der schönen blauen Donau on hyvää musiikkia, mutta vatsanväänteiden kaltaisia oireita alkoi tulla siitä, kun yksi "amatööri-insinööri" yritti analysoida, miksi se on ("faktisesti") hyvää. Hrmh!

Ainakin minä pysyn edelleen sillä linjalla, että musiikin hyvyys on pitkälle suhteellista ja subjektiivista, paitsi ehkä insinööreille, nih.

BTW, Britneytä, Lady Gagaa tai edes varhaisponipissisten idolia Mitsukoa ei edes lasketa, ne ovat jo ihan oma lukunsa. Nih.

Joku voi tosiaan pitää vaikka Britney Spearsin musaa hyvänä ja toinen huonona, mutta senkin "faktinen" hyvyys tai huonous riippuu ihan näkö... tai paremminkin korvavinkkelistä. Minusta on ihan ok, että joku voi pitää vaikka suomalaista humppaa hyvänä musana, vaikka minusta se on enempi CIA:n ämpärihukutukseen verrattava kidutusmuoto, eikä niinkään musiikkia.

Mutta joo, makuasioista on kiva kinastella, aina välillä.

[Maza]

Yritin kirjoittaa sarkastissävytteisesti siinä kuitenkin nähtävästi epäonnistuen. Lähinnä koitin verrata musiikin omakohtaista kokemusta uskontoon ja yrityksiin kumota tämä tunne tieteellisillä perusteilla. Tehokeino menettää tehonsa, kun sitä pitää selittää. Toivottavasti edes joku ymmärsi piikittelyni.

Mutta mitä on insinöörijazz? Minä en ole insinööri, mutta melkein. Olenhan teekkari. En silti kuuntele aiemmin stereotyypittämääsi musiikkia. Jazzia toki, ja sen erilaisia fuusioita. Bach eikä barokkimusiikki niinkään kuulu suosikkeihini, vaikka klassista kuuntelenkin sujuvasti. Enkä edes yritä "analysoida matemaattisesti" Wigwamia tai Zappaa. Jos vaikka joku insinööri onkin aiheuttanut sinulle traumoja, älä viitsi liittää sitä insinörttiä joka asiaan.

[Touho]

Olen kesken pölynimuroinnin pysähtynyt lähes halvaantuneena kuuntelemaan radiossa soitettua Antonin Dvorákin "Uuudesta maailmasta", kyynelten valuessa hallitsemattomasti. Tuotakaan en ymmärtänyt ollenkaan.

=> musiikki on tunnepuolen juttuja, ja sitä on vähän paha mennä analysoimaan. Toki kullonenkin mielentilakin vaikuttaa yksittäisiin kokemuksiiin. Mutta kuitenkin, mm. tuosta syystä analyyttiset "insinöörit" tekevät vain aniharvoin jopa noin voimakkaasti tunteisiin vetoavaa musiikkia. Jota siis pidetään yleisesti hyvänä, meemi- tai kulttuurisidonnaisuudesta huolimatta.

Rinnastin tuossa aiemmin Bachin musan insinöörijazziin, mikä on hiukan epäreilua. J.S. Bach oli pareminkin kirkonmiehiä, joka oli kiinnostunut myös matematiikasta. Eräs luonnontieteistäkin kiinnostunut pappismies "analysoi" kerran kovasti pitämänsä Bachin musiikin siten, että siinä yhdistyy "puhdas matematiikka Jumalan ylistämiseen" (tjsp). Todennäköisesti se oli ihan osuva analyysi, joka kuvasi sitä, miten se vetoaa tietynlaisten kuulijoiden tunteisiin, eikä minusta missään nimessä kaipaa sen tarkempaa analyysiä siitä, miksi se oli kuulijan mielestä hyvää, tai miksi hän siitä pitää. Riippumatta siitä, onko tuo samainen musiikki minusta hyvää tai pidänkö minä siitä.

Eli sen verran tuo "faktinen" hyvyys tai huonous voi pitää paikkansa, että voi olla paha sanoa onko esim. joku norjalainen kirkonpolttometalli musiikkia vai örinän ja pauhun avulla toteutettua itsensä ilmaisua, mutta sitten pitäisi analysoida sekin, mikä ero on hyvällä ja huonolla musalla, ja vastaavasti semmoisella, josta joko pitää tai ei pidä. Joillekin nuo ovat yksi ja sama asia, monelle muulle ei.
Eli eiköhän se hyvän ja huonon määritelmäkin ole pitkälle subjektiivinen ja suhteellinen, eikä niinkään faktinen.

[Touho]

Yritin kirjoittaa sarkastissävytteisesti siinä kuitenkin nähtävästi epäonnistuen. Tehokeino menettää tehonsa, kun sitä pitää selittää. Toivottavasti edes joku ymmärsi piikittelyni.

No semmoista vähän arvelinkin, mutta juuri tässä tapauksessa en "uskaltanut" olla asiasta ihan varma, lähinnä eräiden aiempien tapahtumien valossa.

BTW, vastauksessakin oli hymiöitä/lärviöitä vähemmän vakavaa suhtautumistapaa osoittamassa. Ihan vaan varmuuden vuoksi, vaikken niistä erityisemmin välitäkään. Minäkin toivoisin, että sävy ja piikki välittyisi lukijalle ilman niitäkin. Ne hymiöt kun ovat vähän samanlainen asia kuin se vitsien tai musiikin selittäminenkin, vesittävät koko jutun.

Vastasin sitten sillä silmällä, että joku olisi kirjoittanut noin ainakin puolivakavissaan. Toimiihan se niinkin päin.

Mutta mitä on insinöörijazz? Minä en ole insinööri, mutta melkein. Olenhan teekkari. En silti kuuntele aiemmin stereotyypittämääsi musiikkia.

Tehokeino menettää tehonsa, jos sitä pitää selittää. Toivottavasti edes joku ymmärsi sarksamin.

Jos vaikka joku insinööri onkin aiheuttanut sinulle traumoja, älä viitsi liittää sitä insinörttiä joka asiaan.

Yritin kirjoittaa sarkastissävytteisesti siinä kuitenkin nähtävästi epäonnistuen.

PS.
Yksi parhaista kavereistani jo ekaluokan ajoista lähtien sattuu olemaan ihan oikea insinööri.

[Tauvo]

Requiem tyyliin tehty eli kirkkomusiikki on lähellä.Kyseessä on trilogia jonka ensimmäinen osa voitti levyraadin ja silloin se kolahti mulle (ja on siitä aikaa) Näköjään 2010 tullu toi viimeinen osa pitänee hankkia.

Minkälaista on Requiem-tyyli? Vai viittaako se Requiem for a Dreamiin?

No arvaa viittaako!

Requiem on sielunmessu ja loput voit katsoa Wikipediasta.

On muuten yksi parhaista lukemistani kirjoista. Tuo Unelmien sielunmessu.

[Tauvo]

PS.
Yksi parhaista kavereistani jo ekaluokan ajoista lähtien sattuu olemaan ihan oikea insinööri.

Sano rehellisesti vaan, se on ainoa.

[Touho]

Jepjep, makuasioista voi kinastella, ja kinasteluksi tai peräti känkkäränkäksi se helposti meneekin, joskus näköjään jopa yllättävän nopeasti. Sen jälkeen se ei enää olekaan niin kivaa, joten...

Kuis nyt vaan, ja kunnellaan itse kukin sitä mikä hyvältä tuntuu.

[Anniel]

--

En myöskään ymmärrä, että pitää ymmärtää taideteoksia. Miten niitä pitää ymmärtää? Ymmärrän että jokin taulu on mielestäni kaunis, ruma, herättää mielenkiintoa, inhottaa, taitaa kuvata jotakin, pelkkää väriläiskää. Ymmärrän kyllä, että taideteoksen/musiikin syntyyn saattaa liittyä kiinnostava historia, tai mitä tahansa faktatietoa, mutta että minun pitäisi ymmärtää teos, sitä en ymmärrä.

--

Hieman OT mutta uusimmassa Olivia-lehdessä oli juuri kuvataiteilija Anna Tourin haastattelu taiteen ymmärtämisestä, tai paremminkin siitä että miten taidetta ei pidä yrittää ymmärtää. Juttu käsitteli lähinnä nykytaidetta mutta sama homma pätee kyllä kaikkiin taiteeseen. Jokin juttu vaan kolahtaa ja jos ei kolahda niin mitä siitä.

Itse olen musiikkiasioissa sillä kannalla että pyrin antamaan kaikelle mahdollisuuden. Oikeastaan vain örinämetalli ja trance ovat ne jotka eivät yleensä iske mutta saattaa sieltäkin genreistä jotain hyviä biisejä löytyä. Ja mielentilahan on usein se joka biisin valintaa eniten vaikuttaa. Jonkun raskaamman biisin tahdissa siivoaminen sujuu rivakasti kun taas esim. Adiemus on oivallista vaikka venyttelyhetken taustamusiikiksi.

[Toivonen]

...Kuka on kuullut Britney Spearsin laulavan ilman taustatuotantoa? Aivan, ei kukaan. Hänen äänensä on tuote...

Tuote livenä.

[KunkkuJ]

...Kuka on kuullut Britney Spearsin laulavan ilman taustatuotantoa? Aivan, ei kukaan. Hänen äänensä on tuote...

Tuote livenä.

Jos tuo likka olisi ulkonäöltään kuin Susan Boyle, kukaan ei välittäisi hänestä noin surkeilla laulutaidoilla. Susan Boyle taas - hän osaa laulaa!

[arttula]

...Kuka on kuullut Britney Spearsin laulavan ilman taustatuotantoa? Aivan, ei kukaan. Hänen äänensä on tuote...

Tuote livenä.

Susan Boyle taas - hän osaa laulaa!

Olisi ulkonäöllisestikin juuri sopiva Kunkulle.

[KunkkuJ]

Olisi ulkonäöllisestikin juuri sopiva Kunkulle.

Elä kuule mulle ala!
Sitä paitsi tein sinusta ilmoituksen viranomaisille eilisen uskontokeskustelun juttujen takia. Kun on ollut niitä kouluampumisia ja kaikkea... Vähän tosin kuulosti kummalliselta se viranomaisten vastaus.

[kerabit]

http://www.youtube.com/watch?v=f__yv-5LQ_c Tässä Amanitalle eka levyn paras "biisi"

[amanita]

http://www.youtube.com/watch?v=f__yv-5LQ_c Tässä Amanitalle eka levyn paras "biisi"

Pidin tästäkin ehdottomasti, joskin tuo aiempi osui vieläkin paremmin omaan musiikkimakuuni hieman salaperäisempänä ja moninaisia mielikuvia herättävänä. Tämä toi heti mieleen CIRQUE DU SOLEIL -esitysten musiikin.

[tosikko]

Tämäkin vinyyli on johonkin hävinny, prkl. Kuten valtaosa muistakin vinyyleistä joita joskus tuli lastuttua huonolla levysoittimella. No, kaikki on katoavaista.

http://www.youtube.com/watch?v=78Uuus6X0aI

-> http://www.apelsin.ee/

[Erño]

Itsehän kuuntelen vain hyvää musiikkia.

[wantsomeapple]

Itsehän kuuntelen vain hyvää musiikkia.

Sama. Ei kiinnosta kuinka vaikeaa se on tehdä, paljon vaatii taitoa. Tai no, kyllä se vaatii taitoa tehdä hyvältä kuulostavaa musiikkia. 90-luvun räppi sopii minulle. Lilli Weinejä ei tueta. Sanat ovat tyyliä "pussy, money, weed". Jokaisessa kappaleessa jonka kuullut lausutaan nämä: "young money, cash money, money". Kuka Kehtaa Tunnustaa Kuuntelevansa Sellaista?

[Anghorn]

Itsehän kuuntelen vain hyvää musiikkia.

Sama. Ei kiinnosta kuinka vaikeaa se on tehdä, paljon vaatii taitoa. Tai no, kyllä se vaatii taitoa tehdä hyvältä kuulostavaa musiikkia. 90-luvun räppi sopii minulle. Lilli Weinejä ei tueta. Sanat ovat tyyliä "pussy, money, weed". Jokaisessa kappaleessa jonka kuullut lausutaan nämä: "young money, cash money, money". Kuka Kehtaa Tunnustaa Kuuntelevansa Sellaista?

Kuka niitä sanoituksia kuuntelee?

[wantsomeapple]

^Esim. minä. ja varmaan moni muukin. Räpissä sanoitukset on paljon tärkeämmässä osassa kuin jossain rockissa tai muussa. Ainakin minun mielestäni.

[Erño]

^Esim. minä. ja varmaan moni muukin. Räpissä sanoitukset on paljon tärkeämmässä osassa kuin jossain rockissa tai muussa. Ainakin minun mielestäni.

Totta. Siksi suurin osa räpistä onkin täyttä paskaa. M&M:lla on yks hyvä. Siinä ne sitten olikin omalta osaltani. Em. seikan takia myös lähes kaikki suomeksi laulettu on ei-hyvää.

[Pomzzi]

Itsehän kuuntelen vain hyvää musiikkia.

Kyllä. Rokki, se on musiikin aatelia.