No, avainsanana lienee käytettävissä oleva aika ja se että noita käsitekemisen taitoja oli varaa opetella*. Eihän ainakaan viimeiseen vuosisataan (ellei pariin) ole puutyökalujen puolelle ilmestynyt mitään varsinaista uutta ratkaisevaa ideaa vaan korkeintaan olemassaolleita konsepteja on sähköistetty ja nopeutettu ja siten vähennetty huonekaluun uppoavaa henkilötyön määrää. Nykyään puu mitallistetaan yhdellä vedolla tasohöylässä, ennen otettiin kaapista puurunkoinen käsihöylä ja edettiin hitaasti.M.P.T kirjoitti:Itsekkin olen ihastellut tätä samaa ammattitaitoa. Miten ennen osattiin tehdä niin alkeellisilla työkaluilla laadukasta jälkeä.darthmother kirjoitti:Joku huonekalupuuseppä varmaan tekee yhtä kestävää ja kaunista, mene ja tiedä, mutta uskomatonta on, miten sata vuotta sitten ilman sähkötyökaluja syntynyt Valkealan kappalaisen entinen kirjakaappi (nykyisin siinä on esim. alkoholijuoma-astioita) pesee mennen tullen huonekalukauppojen koneellisen aikakauden tuotokset. Mutta tätä tämä nykyajan kvartaalikapitalismi on, köyhä kiinalainen duunari tekee mahdollisimman edullisesti "köyhälle" länsimaiselle kuluttajalle.
Sata vuotta sitten vallinneessa yhteiskunnassa tuloerot olivat merkittäviä, puusepän työ edullista ja kappalainen merkittävä seutukunnan nokkamies joten hänellä oli varaa hankkia vähän paremmin tehtyä tavaraa huushollinsa nurkkiin...
*) puutyöt ovat luku sinänsä mutta yhtälailla ennen osattiin käsitellä myös metallia toisin ottein. Tuskin kovinkaan monelle MIG:n käyttöön tottuneelle metallimiehelle juolahtaa mieleen se että esimerkiksi jo vuosia sitten edesmenneen äidinisäni seppämestarinkoulutukseen kuului sekin miten katkennut kärrynakseli liitettiin yhteen pajan hiilloksella..