Aries kirjoitti:
- oppii perus käyttäytymisen (hattu pois sisällä, housun vyötärön oikean paikan, yms)
lepo
Tuo peruskäyttätyminen onkin mielenkiintoista: Missäs siis on vyötärö ihan oikeesti? Hatun paikan luulen tietäväni ..
Housun vyötärön paikka on tietysti nostettuna reilusti ylös sillai liki kainaloihin tähän tyyliin sopii sitten valkoiset tennissukat ja jotkut "ajavat" tms kengät. ns. aikapoika-look
Yllä mainittujen lisäksi armeijasta saa käytännön oppia myös muissa, kuin peruskäytöksessä. Minulle opetettiin ihan käytännössä, miten avannosta pääsee ylös tai mitä tehdä, kun kajakki kaatuu. Nämä ihan valvotuissa olosuhteissa, ei suinkaan vahingossa. Minä kun liikun jonkin verran vesillä, saattavat nuo taidot tulla tarpeeseen. Toivon silti, ettei tule. Ensiaputaitojakin armeijassa opetataan.
Meidän planeettaamme ei ole mikään symbolinen kohtu, me ollaan kaikki suuressa sinisessä limousinessa (Jarkko Laine)
hks kirjoitti:Mitenkään väheksymättä armeijaa mutta kyllä mulle ainakin peruskäyttäytyminen on jo ollut hallussa ennen armeijaikää.
Good for you. Itse taas huomasin omina aikoinani, että näin ei todellakaan kaikilla ole, valitettavasti.
En kyllä väitä että olisi intin jälkeenkään...
Maza kirjoitti:Yllä mainittujen lisäksi armeijasta saa käytännön oppia myös muissa, kuin peruskäytöksessä. Minulle opetettiin ihan käytännössä, miten avannosta pääsee ylös tai mitä tehdä, kun kajakki kaatuu. Nämä ihan valvotuissa olosuhteissa, ei suinkaan vahingossa. Minä kun liikun jonkin verran vesillä, saattavat nuo taidot tulla tarpeeseen. Toivon silti, ettei tule. Ensiaputaitojakin armeijassa opetataan.
Sivarissakin käytiin ensiapukurssi. Itse kun vartuin tuolla jänkhällä niin noi erätaidot on tullu jo tutuksi lapsena. nimim. susia pakoon hiihtämällä
Itsekin olen sivarin käynyt, joka itse asiassa loppui reilu kolme viikkoa sitten. Talo tuli tutuksi sillä olin siellä melkein 1.5 vuotta (neljä kuukautta työharjoittelussa ennen sivarin alkua).
Oli kyllä varsin leppoisaa ja mukavaa aikaa enkä kyllä kadu päätöstäni, että kävin sivarin.
Kaipaavat taloon uutta sivaria, että Rovaniemellä on ainakin yksi paikka "avoinna" :-)
Se tärkein ero noilla palveluksilla kai onkin se, että intissä opetetaan tappamaan. Ja kieltäytyjällä kai on periaatteellinen näkemysero ja vakaumus?
Totta on, että intissä oppii paljon hyödyllisiäkin asioita - sen turhanpäiväisen odottelun lisäksi. Kyllä sitä anne-nukkea pussailtiin, lastotettiin ja kannettiin paareilla pitkin mettiä. Yövyttiin metsissä, eikä palelluttu, eikä eksytty. Kannettiin totaalisen uupuneen taisteluparin tavaroita marssilla. Omista ja "firman" tavaroista opittiin huolehtimaan. Monet oppivat jopa hieman pitämään huolta itsestäänkin.
Ampumaan opittiin, eli periaatteessa tappamaan. Ampuminen oli hienoa puuhaa. Ihmisen tappamisesta käytännössä ei ole kokemusta. Toivottavasti ei ikinä tulekaan. Koulutus siihen on nyt kuitenkin saatu. Sitäkään ei tiedä pystyvätkö kaikki toimimaan kun tätä koulutusta pitäisi käytäntöön soveltaa, eli kun ensimmäiset silmänvalkuiaiset alkavat erottua.
mfl kirjoitti:Itsekin olen sivarin käynyt, joka itse asiassa loppui reilu kolme viikkoa sitten. Talo tuli tutuksi sillä olin siellä melkein 1.5 vuotta (neljä kuukautta työharjoittelussa ennen sivarin alkua).
Oli kyllä varsin leppoisaa ja mukavaa aikaa enkä kyllä kadu päätöstäni, että kävin sivarin.
Kaipaavat taloon uutta sivaria, että Rovaniemellä on ainakin yksi paikka "avoinna" :-)
Aijai, eikö se ollut kiellettyä mennä palvelukseen työpaikalle, jossa on ollut aikaisemmin töissä tai harjoittelussa.
Itsellänikin palvelus loppui 2,5vko sitten, mutta työt loppui jo about kuukausi tuota ennen, koska oli lomia muutama pitämättä...
Hakevatkohan sivarit yleisesti sellaisen palveluspaikan, josta olisi jotain hyötyä tulevaa ammattia varten? Varmaankin. Itse näin vanhempana, jos tulisi moinen mahdollisuus eteen, niin valitsisin kyllä ihan jotain muuta. Voisi olla mukava breikki.
Tietty sivariin mennään monesti melko nuorena, joten ehkä tulee valittua sellainen mahdollisesti tulevan ammatin kannalta hyödyllinen paikka. Kaikille tosin sellaista ei ole olemassa.
mikastus kirjoitti:Hakevatkohan sivarit yleisesti sellaisen palveluspaikan, josta olisi jotain hyötyä tulevaa ammattia varten? Varmaankin. Itse näin vanhempana, jos tulisi moinen mahdollisuus eteen, niin valitsisin kyllä ihan jotain muuta. Voisi olla mukava breikki.
Tietty sivariin mennään monesti melko nuorena, joten ehkä tulee valittua sellainen mahdollisesti tulevan ammatin kannalta hyödyllinen paikka. Kaikille tosin sellaista ei ole olemassa.
Niin, harvempi sivari on työelämän loppuunajama kehäraakki. Suurimmalla osalla työelämä on vasta edessä. Itsekin olin ns. nestorina ammattikoulutuksen hankkinut, mutta työura oli vasta haaveissa.
Monet suuntautuivat ja pyrkivät suuntautumaan aloille, joissa on osaamista. Varsinkin tietokonehäiskät saivat ylläpito- ja mikrotukipaikkoja. Sitten osa meni hoitolaitoksiin ja päiväkoteihin.
wanders kirjoitti:Niin, harvempi sivari on työelämän loppuunajama kehäraakki.
Hrmh, kiitos nyt tästäkin omakuvani vahvistuksesta.
Noinhan se varmaankin menee kuten sanoit. Sivarin kai voi suorittaa ennenkuin on täyttänyt 29, kuten varusmiespalveluksenkin? Jos tuonne asti jostain syystä venyttää, niin ehkä olisi houkutus testata jotain muutakin kuin omaa alaa muistuttavaa paikkaa. Sivaria ei voine suorittaa ulkomailla? Vai ovatko ulkomailla toimivat avustusjärjestöt edes valideja suorituspaikkoja - eivätpä taida olla?
mikastus kirjoitti:
...
Ampumaan opittiin, eli periaatteessa tappamaan. Ampuminen oli hienoa puuhaa. Ihmisen tappamisesta käytännössä ei ole kokemusta. Toivottavasti ei ikinä tulekaan. Koulutus siihen on nyt kuitenkin saatu.
...
Itseasiassa sinut opetettiin kyllä "tekemään vihollinen taistelukyvyttömäksi" ei tappamaan ihmistä. Silloinkin kun kuolema tapahtuu on kyseessä _vihollinen_ ei ..
iPratt kirjoitti:Itseasiassa sinut opetettiin kyllä "tekemään vihollinen taistelukyvyttömäksi" ei tappamaan ihmistä. Silloinkin kun kuolema tapahtuu on kyseessä _vihollinen_ ei ..
Joo, kyllähän tuo "psykologia" on joskus voinut toimiakin, ja taidettiin sitä jonkunverran toitottaa minunkin palvelusaikanani. Ei se silti sitä itse asiaa tietenkään muuta. Kun lähetämme kranaatin vihollisjoukkion keskelle, emme ehkä ajattele, että toivottavasti teemme heidät juuri sopivan toimintakyvyttömiksi. Lähinnä ajatus on, että "kuolkaa perhanat".
edit. Jaaha, yritetäänkö pitää tämä sivariketjuna, meinaa vähän lipsua..
Viimeksi muokannut mikastus, 10.6.2007 klo 13.38. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Vaikka taitaa tähänkin olla vielä vuosia jäljellä, kerron mielipiteeni.Armeijaan en taida mennä. Eihän mulla nyt mikään isänmaan puolustamista vastaan ole, mutta kun ajattelee, ei omasta mielestä sotimisessa ole mitään järkeä. Tuntuu vaan siltä, ettei pyssy sopisi omaan käteen. Sivari varmaan sitten, mutta sen pitäisi olla lyhyempi kun nykyään, koska ''ajallisesti'' armeijansa pääsisi nopeammin läpi.
13 kk lusittu sivaria -96/97 eli Vaasan Brennerinpolulla majailtiin vielä siihen aikaan koulutusjaksolla.
Ja mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän kannatan sivaria ja oikeastaan kadun sinne menemistä. Nykyisellä sisällöllään sitä ei missään nimessä tule lyhentää, vaan ennemmin pidentää ja jonkinlaista kuria sinnekin pitäisi saada vähän enemmän.
Ja tuo tappamaan opettaminen on todella huono peruste olla menemättä armeijaan. Se vain on taivahan tosi, että jos sinä et kotimaatasi, perhettäsi ja ystäviäsi puolusta, niin sitä ei tee kukaan muukaan. Jos sinä et tapa vihollista, hän tappaa sinut. Jokainen toivoo ettei tähän tarvitsisi koskaan joutua, mutta se nyt vain ei ole omista valinnoista pelkästään kiinni.
On kaunis ajatus olla humaani ja rauhaarakastava, mutta ei sillä elämässä pärjää. Jää aina muiden jalkoihin ja taistelussa pääsee ensimmäisenä puupalttoossa kuuden jalan syvyyteen. Jos taas pakenet, niin huolehditko, että perheesi, ystäväsi ja tuttavasi pääsevät myös pakoon vai ajatteletko, että jokainen vastaa itsestään?
tahkis kirjoitti:Aijai, eikö se ollut kiellettyä mennä palvelukseen työpaikalle, jossa on ollut aikaisemmin töissä tai harjoittelussa.
Juu kiellettyähän se on. Kyselinkin asiasta Lapinjärveltä ennen työharjoittelun alkua ja vastaukseksi sain: "Jos et kerro kenellekään, niin mene vain työharjoitteluun.".
Tuntui muutenkin toiminta Lapinjärvellä olevan aika erikoista.
iPratt kirjoitti:Itseasiassa sinut opetettiin kyllä "tekemään vihollinen taistelukyvyttömäksi" ei tappamaan ihmistä. Silloinkin kun kuolema tapahtuu on kyseessä _vihollinen_ ei ..
Joo, kyllähän tuo "psykologia" on joskus voinut toimiakin, ja taidettiin sitä jonkunverran toitottaa minunkin palvelusaikanani. Ei se silti sitä itse asiaa tietenkään muuta. Kun lähetämme kranaatin vihollisjoukkion keskelle, emme ehkä ajattele, että toivottavasti teemme heidät juuri sopivan toimintakyvyttömiksi. Lähinnä ajatus on, että "kuolkaa perhanat".
edit. Jaaha, yritetäänkö pitää tämä sivariketjuna, meinaa vähän lipsua..
Viel sen verran että "vihollinen" on toki puhdasta psykologiaa, mutta toimintakyvöttämäksi tekeminen taas puhtaasti taistelutaktinen lähtökohta: haavoittunut sitoo enemmän vihollisen resursseja kuin kuollut, siksi haavoittunut vihollinen on parempi kuin kuollut.
Sodassahan on mahdollista että halukkaat sivarit pikakoulutetaan taistelijoiksi. Ainakin näin jossain joskus mainittiin muistaakseni. Kuitenkin uskoisin että aika moni sivareistakin olisi tosipaikan tullen valmis puollustamaan kotimaata, rauhan aikana ei vaan kaikki koe mielekkääksi tota koulutusta.
edit. niin lisätään vielä että tarkotin koulutuksella muutakin kuin miinanpoljenta hommaa :-)
wanders kirjoitti:Niin, harvempi sivari on työelämän loppuunajama kehäraakki.
Hrmh, kiitos nyt tästäkin omakuvani vahvistuksesta.
No sattui nuo sanat lipsahtamaan...
mikastus kirjoitti:
Noinhan se varmaankin menee kuten sanoit. Sivarin kai voi suorittaa ennenkuin on täyttänyt 29, kuten varusmiespalveluksenkin? Jos tuonne asti jostain syystä venyttää, niin ehkä olisi houkutus testata jotain muutakin kuin omaa alaa muistuttavaa paikkaa. Sivaria ei voine suorittaa ulkomailla? Vai ovatko ulkomailla toimivat avustusjärjestöt edes valideja suorituspaikkoja - eivätpä taida olla?
Joo, ikärajat ovat samat sivarissa ja armejiassa. Itse täytin 28 koulutusjakson aikana. Soittelin hieman ennen koulutusjaksoa, että milloin koulutukseni alkaa. Ensin oli kovin täyttä mutta ikäni sanottua alkoi koulutuspaikka löytymään nopeasti...
Tuosta ulkomaan jutusta en tiedä. Tuntuu muuttumaan nuo palveluspaikan ehdot ja kun on kerran palvelun suorittanut, niin ei ole kovin suurta intoa muutosten seuraamiseen.
mfl kirjoitti:"Jos et kerro kenellekään, niin mene vain työharjoitteluun."
Siispä hyvä, ettet kertonut meille!
Lienee rikos jo vanhentunut ? :-)
Siellä koulutuksessa oli mielenkiintoisia luentoja, mm. silloisesta ruandan tilanteesta oli todella hyvä ja mielenkiintoinen luento. Paikalla oli luennoimassa joku maassa oleillut tutkija.
alucard kirjoitti:Vaikka taitaa tähänkin olla vielä vuosia jäljellä, kerron mielipiteeni.Armeijaan en taida mennä. Eihän mulla nyt mikään isänmaan puolustamista vastaan ole, mutta kun ajattelee, ei omasta mielestä sotimisessa ole mitään järkeä. Tuntuu vaan siltä, ettei pyssy sopisi omaan käteen. Sivari varmaan sitten, mutta sen pitäisi olla lyhyempi kun nykyään, koska ''ajallisesti'' armeijansa pääsisi nopeammin läpi.
Harvassapa ovat oikeastikin ne, jotka intistä 6kk selviävät. Itse siellä 12kk, mutta sen jo tiesinkin ennen kuin sinne menin. Moni kaveri tosin haaveillut tuosta puolen vuoden hommasta ja harvoille on osunut.