Mittä sev vinnoillee?Phrase kirjoitti:Edellisen kirjoittajan suusta:
Minä en ollut palaverissa, enkä kuulu mihinkään markkinointikampanjoihin - niin suunnittelun, toteuttamisen kuin osallistumisenkaan puolesta - mutten myöskään tapaa asioida kamppaajalla. Parturissakaan en ole käynyt kuin kaksi kertaa eläissäni (ja tämä pitää todellakin paikkansa).hatey kirjoitti:Olin palaverissa, teen erääseen markkinointikamppanjaan kuvat.
![[:|]](./images/smilies/icon_neutral.gif "Neutraali"){kind=icon}
Ei kielitoimisto mitään TV-ohjelmia käännä. Ja se onkin kumma, että kääntäjä käyttää sinä-passiivia, mutta yleisesti ottaen tekstitysvirheiden kohdalla kannattaa muistaa, että me kääntäjätkin olemme vain ihmisiä, ja satojen repliikkien eli tekstiruutujen päivävauhdilla olisi ihme, jollei virheitä joskus tulisi. Muuten, oikea tapa reagoida ruudusta bongattuihin virheisiin on antaa ohjelman kääntäneelle taholle suoraa, asiallista palautetta. Jos korjausehdotus on perusteltu, kääntäjä korjaa virheen uusintojen varalta eikä tee samaa virhettä uudestaan. Usein käy niinkin, että kääntäjä on päätynyt ratkaisuunsa sellaisella perustelulla, joka ei ole palautteen antajalle tullut mieleen. Lähinnä tämä mainitsemasi ilmiö kertoo siitä, mitä itse olen sanonut jo kauan: vieraan kielen osaaminen ei tee kääntäjää. Alkukielen merkityksiä voi aina selvitellä. Kääntäjän tärkein ase on vankka äidinkielen ja sen vivahteiden hallinta.Maza kirjoitti:Ja sitten sinä-passiivi! Ei siinä mitään, että jokun jääkiekkoilija tai formulakuski käyttää tätä, mutta kun kielitoimiston kääntämissä TV-ohjelmissa vilisee sinä-passiivia. JIM-kanavan useissa ohjelmissa tämä on erittäin yleistä, ja jäljet johtavat Pre-Text-nimiseen käännöstoimistoon. On se nyt kumma, ettei alan ammattilaisetkaan (?) osaa suomea!
![[:$]](./images/smilies/icon_redface.gif "Punastuu"){kind=icon}
Ei nyt ihan niinkään, mutta vihamielisimmät pikkuvirheestä käynnistetyt noitavainot käyvät vain joskus ammattilaisen luonnon päälle. Äidinkieli otetaan aina henkilökohtaisesti.
![[8-|]](./images/smilies/49_49.gif "Nörde"){kind=small}
Eikö teillä sen pidempi matka ollut sinne kouluun? Meillä piti hiihtää tuo matka, että pääsi linja-autopysäkille. Ja sen hiihtomatkan aikana piti varoa susia, karhuja, venäläisiä maahantunkeutujia, yms. Matkalla tehtiin parit nuotiot ja käristettiin ansasta poimittua jänistä, että taas jaksettiin. Ja lunta oli ainakin kolme metriä. Onneksi meidän ei tarvinnut hiihtää kesällä niin kuin teidän, vaan saimme ajaa polkupyörällä.Macco kirjoitti:^ Tuota ihmettelin eilen kaupungilla, kun kuulin isohkon tyttölauman puhuvan hyläreistä kokeissa. No ok, hyläri ei ole ari-päätteinen, mutta silloin kun vielä hiihdettiin kouluun 100 km suuntaansa kesät-talvet, ei tunnettu moista sanaa ollenkaan.
Juuri näin. Osa tuosta listasta on kuitenkin jo niin vakiintuneita, että en edes kiinnitä huomiota niihin. Talkkari vaikkapa, ja tietysti Volkkari. Mutta jossain kohtaa alkaa verisuoni pullistumaan: Sokkari, kemppari, Viikkari, neukkari, kausari...Peitsamo kirjoitti:Haluaisin itse avautua tästä ns. ari-kielestä, joka on porautumassa rakkaaseen suomen kieleemme. Punaista meinaan nähdä, kun puhutaan eskareista, 100 päivän liukkarista, unohtamattakaan sanoja olkkari, salkkari, henkkari, volkkari, hinttari, talkkari, pannari, pleikkari, kommari jne. ARGGGH!!
...homppari...Maza kirjoitti:Juuri näin. Osa tuosta listasta on kuitenkin jo niin vakiintuneita, että en edes kiinnitä huomiota niihin. Talkkari vaikkapa, ja tietysti Volkkari. Mutta jossain kohtaa alkaa verisuoni pullistumaan: Sokkari, kemppari, Viikkari, neukkari, kausari...
Höpöhöpö sun nipotuksies ja lausimies kanssa. Kyllä enää lausutaan eri paikoissa eri tavalla, yleensä ennään tai ennää, joskus jopa enään, nih.TheKraken kirjoitti:^Ja jos vielä sopii tästä nipottaa, tosin en nyt foorumilaisten puhetavoista ole tietoinen, niin sana kyllä lausutaankin ihan n-kirjaimella, vaikkakin helposti se m sinne lausunnassakin monella lipsahtaa.
Minulla taas osui simmuun oma kestoinhokki eli enään. Siinähän ei ännää ole lopussa ei kirjoitettuna eikä kyllä lausuttunakaan
![[:)]](./images/smilies/icon_smile.gif "Hymy"){kind=icon}
Oliskos ne ehdot siinä reunalla. Vähän niin kuin viimeisenä porttina. Reunan yli ei mennä, jos tiettyjä ehtoja ei täytetä. Ja sitten kun täytetään, niin mennään sitten sen reunan yli ja tiputaan alas.KunkkuJ kirjoitti:Ennen kun istuttiin neuvottelemassa vaikkapa ammattijärjestön eduista, asetettiin ehtoja sopimuksen hyväksymiselle. Nykyään ne ovat REUNAehtoja.
Miksi?
Missä muuallakaan ne ehdot olisivat, ellei äärimmäisenä reunalla? Ehkä reunaehdoilla halutaan korostaa sitä seikkaa, että niistä ei enää tingitä. Turhaa kapulakieltä kaikki tyynni.Macco kirjoitti:Oliskos ne ehdot siinä reunalla. Vähän niin kuin viimeisenä porttina. Reunan yli ei mennä, jos tiettyjä ehtoja ei täytetä. Ja sitten kun täytetään, niin mennään sitten sen reunan yli ja tiputaan alas.KunkkuJ kirjoitti:Ennen kun istuttiin neuvottelemassa vaikkapa ammattijärjestön eduista, asetettiin ehtoja sopimuksen hyväksymiselle. Nykyään ne ovat REUNAehtoja.
Miksi?
Hä, kyll meill o sekstailt, iha genitaleit o käytet. Sanosi et o lätkytelt iha kusivehkeit yhte.tomppa71 kirjoitti:Oma inhokkini on nykyään täysin väärinkäytetty sekstailla. ARGH!
Se on suutelua, eikä seksin harrastamista, kele.
tomppa
Reunathan venyvät tarpeen mukaan. Jos joku lyö nyrkkiä neuvottelupöytään ja ilmoittaa reunaehdoista niin olen kuulevinani samalla sen, että annettuja ehtoja voidaan venytellä sopivan rahatukon avulla. Olisivatko neuvottelijat olleet ennen jämäkämpiä, kun etukäteen kertoivat mikä on pelin henki?KunkkuJ kirjoitti:Ennen kun istuttiin neuvottelemassa vaikkapa ammattijärjestön eduista, asetettiin ehtoja sopimuksen hyväksymiselle. Nykyään ne ovat REUNAehtoja.
Miksi?
Nyt on kyllä pakko nipottaa takaisin. Vaikka tiedän - ja olen tiennyt siitä asti kun olen osannut lukea - miten -pa-päätteiset predikaatit pitäisi kieliasunsa perusteella lausua, kieleni taipuu tahtomattaankin ääntämään liitoskohdan ämmänä. Minusta tuo on jopa luontevampaa kuin lausua se N sinne pakolla. (Saattaahan tuo "mpa"-foneemi olla tullut tutuksi komparatiivi-ilmaisuistakin, mene ja tiedä - ks. esimerkiksi edellinen virke.) Mielestäni npa-äänteen käyttämisen teennäisyys käy hyvin ilmi artikuloidessa kunnolla sellaisia verbejä, joissa se on osana ("sanoNpa vaan..."). Minusta siinä voidaan joustaa suomen kielen ääntämis- ja kirjoitusasun yhtenäisyydestä samalla tavalla kuin magneetin (lue: mangneetin) ja kenkien (lue: kengkien) kohdalla. Yhtä luontaista se on kuin lausua ensimmäisen sanansa osalta e-päätteiset yhdyssanat kahdennetuin konsonantein (esim. hernekeitto [hernekkeitto], konepelti [koneppelti] ja valepukki [valeppukki]).TheKraken kirjoitti:^Ja jos vielä sopii tästä nipottaa, tosin en nyt foorumilaisten puhetavoista ole tietoinen, niin sana kyllä lausutaankin ihan n-kirjaimella, vaikkakin helposti se m sinne lausunnassakin monella lipsahtaa. Monella tuo m sinne lipsuu ihan siitä syystä, että olettaa sanan tosiaan tuolla tavalla myös lausuttavan, eli kyse ei ole pelkästä kirjoitusmokasta, kuten vaikkapa sydämMellinen, jossa m lipsahtaa mukaan ihan ymmärrettävästi, koska sana lausutaan kahdella ämmällä. Harvinainen sana on se tässä mielessä.
Tästäköhän se ilmaus "Lapin lisä" juontaa juurensa?KunkkuJ kirjoitti:Eikö teillä sen pidempi matka ollut sinne kouluun? Meillä piti hiihtää tuo matka, että pääsi linja-autopysäkille. Ja sen hiihtomatkan aikana piti varoa susia, karhuja, venäläisiä maahantunkeutujia, yms. Matkalla tehtiin parit nuotiot ja käristettiin ansasta poimittua jänistä, että taas jaksettiin. Ja lunta oli ainakin kolme metriä. Onneksi meidän ei tarvinnut hiihtää kesällä niin kuin teidän, vaan saimme ajaa polkupyörällä.
Muistaakseni.
Niin tai näin, "näimpä maikkarilta salkkareista, ku talkkari, vartia, juoksia, tarjoilia ja palvelia hengas ja joi kumpparit jalasa limpparia olkkarissa ja konpassi ja roikku hengarissa". Kyllähän nuo Maikkari ja Salkkarit on molemmat hyviä esimerkkejä "emtiiviin" eli empty-tv:n tyhjentävästä vaikutuksesta.Jarel kirjoitti:Näimpä maikkarilta ku talkkari kuunteli olkkarissa kaijjuttimista hunppaa ... kaikkee sitä näkee ...
Sanoissa magneetti, kenkä tai vaikkapa kengät esiintyvä velaarinen nasaali, ŋ, eli ns. "äng-äänne" on ihan oma lukunsa suomen kielen ääntämyksessä ja sitä ei voi tähän verrata millään lailla. Kenkä sanan ääntämysohje on ihan oikeaoppisestikin keŋkä eikä kenkä.Phrase kirjoitti:Nyt on kyllä pakko nipottaa takaisin. Vaikka tiedän - ja olen tiennyt siitä asti kun olen osannut lukea - miten -pa-päätteiset predikaatit pitäisi kieliasunsa perusteella lausua, kieleni taipuu tahtomattaankin ääntämään liitoskohdan ämmänä. Minusta tuo on jopa luontevampaa kuin lausua se N sinne pakolla. (Saattaahan tuo "mpa"-foneemi olla tullut tutuksi komparatiivi-ilmaisuistakin, mene ja tiedä - ks. esimerkiksi edellinen virke.) Mielestäni npa-äänteen käyttämisen teennäisyys käy hyvin ilmi artikuloidessa kunnolla sellaisia verbejä, joissa se on osana ("sanoNpa vaan..."). Minusta siinä voidaan joustaa suomen kielen ääntämis- ja kirjoitusasun yhtenäisyydestä samalla tavalla kuin magneetin (lue: mangneetin) ja kenkien (lue: kengkien) kohdalla. Yhtä luontaista se on kuin lausua ensimmäisen sanansa osalta e-päätteiset yhdyssanat kahdennetuin konsonantein (esim. hernekeitto [hernekkeitto], konepelti [koneppelti] ja valepukki [valeppukki]).TheKraken kirjoitti:^Ja jos vielä sopii tästä nipottaa, tosin en nyt foorumilaisten puhetavoista ole tietoinen, niin sana kyllä lausutaankin ihan n-kirjaimella, vaikkakin helposti se m sinne lausunnassakin monella lipsahtaa. Monella tuo m sinne lipsuu ihan siitä syystä, että olettaa sanan tosiaan tuolla tavalla myös lausuttavan, eli kyse ei ole pelkästä kirjoitusmokasta, kuten vaikkapa sydämMellinen, jossa m lipsahtaa mukaan ihan ymmärrettävästi, koska sana lausutaan kahdella ämmällä. Harvinainen sana on se tässä mielessä.
Siinä siis napataan seuraavasta sanasta konsonantista "pala" edelliseen sanan loppuun. Tätä esiintyy myös muualla kuin yhdyssanoissa, kuten esim. tule(t) tänne, tule(k) kotiin jne. Ja se ääntyykö tuo miten vahvasti taas sitten riippuu siitä murrepohjasta. Näin osaa kertoa wikipedia meille. Taas olemme viisaampia. Kyllä noin on, vaikka itse käytän edelleenkin kirjoitusmuotoa "ruoan" .Salamijakk kirjoitti:Sitä vissiin nykyään on aivan oikein kirjoittaa sekä ruoan että ruuan, kun ruoka sanaa taivutellaan? Havaintoni perustuvat televisio-ohjelmien suomennostekstityksiin.
Suomenkieli on vaikeaa, jopa suomalaisille. Välttääkseni tuota dilemmaa olen siirtynyt käyttämään muotoa "ruojan", joka taivutuksellisesti on ainakin olevinaan oikein...amanita kirjoitti:Kyllä noin on, vaikka itse käytän edelleenkin kirjoitusmuotoa "ruoan" .Salamijakk kirjoitti:Sitä vissiin nykyään on aivan oikein kirjoittaa sekä ruoan että ruuan, kun ruoka sanaa taivutellaan? Havaintoni perustuvat televisio-ohjelmien suomennostekstityksiin.
Sinä senkin ruoja, sanavalintasi synonyymiksi ruoalle on aivan pielessä!arisel kirjoitti: Suomenkieli on vaikeaa, jopa suomalaisille. Välttääkseni tuota dilemmaa olen siirtynyt käyttämään muotoa "ruojan", joka taivutuksellisesti on ainakin olevinaan oikein...
