Pippin kirjoitti:
“Talouden kurjuus kokoomukselle ja keskustalle” ei” valjennut kesällä” Ei ole tarvinnut odottaa kesään .Talouden kurjuuden valkenemisen voi lukea keväältä puolueiden vaaliohjelmista. Molemmissa on tarjolla keppiä.
https://www.kokoomus.fi/strateginen-vaaliohjelma/
Estetään verotuksen kiristyminen.
Laitetaan julkinen talous tasapainoon. Vähennetään valtion menoja ja karsitaan kuntien tehtäviä.
Tehdään säästöpäätökset heti ja toteutetaan ne etupainotteisesti.
Tehdään päätökset, jotka riittävät kuromaan umpeen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksessa olevan pitkän aikavälin kestävyysvajeen.
http://www.hs.fi/politiikka/a1423365257946
Keskustan mukaan valtion velaksi eläminen on saatava loppumaan 6-7 vuodessa. Talousohjelma sisältää "tiukkaa julkisen sektorin menokuria, tuottavuuden parantamista, turhan sääntelyn poistamista ja tarvittaessa kahden miljardin menosäästöjä…”.”Suomen kokonaisveroastetta ei enää voi nostaa.” …Keskusta haluaa panna valtion omaisuuden "paremmin töihin". Puolue myisi valtion omaisuutta noin 1,5 miljardin euron arvosta.
“sijoittajarekisteri” (josta mitään päätöstä ei ole vielä tehty)
Sijoittana kiinnostaa yrityksen tulevaisuudennäkymät ja sen taloudellinen tilanne. Kiinnostavaa on tietää tuotto-odotukset ja siten ennakoida osakkeen kurssikehitys. Näiden pohjalta teen päätöksen ostaa tai olla ostamatta osakkeita.
Omistaako naapurin Pena, tai joku taksikuski saman yrityksen osakkeita on minulle irrelevanttia. Jos se sinulle sijoittajana on tärkeää, niin annan ilmaisen neuvon, fokusoi. Fokusointi tuottaa paremman lopputuloksen kuin harittava, epäolennaisuuksissa harhaileva katse tai avaruuskohinan kuunteleminen siinä uskossa että totuus löytyy kohinasta.
Kansalaisena ja ihmisenä taasen annan neuvon, että vaikka elämänsä voi perustaa muiden kahdehtimiseen ja oman subjektiivisen epäoikeuden kokemuksen ruokkimiseen, niin on muitakin, paljon miellyttävämpiä tapoja elää.
Usein täällä esiteytystä “oikeudenmukaisuudesta” sen verran, että se on puhtaasti mielikuvituksesta lähtevä kokemus ja saa aina toisenlaisen lopputuleman kun havainnoitsijaa vaihdetaan. Jos seisot palelemassa Tuppukylän asemalla marraskuun lumisateessa junaa odottamassa tai olet saman aseman pysähtymättä ohittavassa lämpimässä Pendoliinossa penkkiin nojautuneena, on kokemuksenne oikeudenmukaisuudesta eri.
“Valtion toimiminen suhdannemyönteisesti”.
Jos suhdannemyönteisyys olisi toimiva ratkaisu, niin 45 Mrd:n elvytys, jota olemme tehneet vuodesta 2008, kaksinkertaistaen valtiovelkamme, olisi hoitanut homman. Mutta kuten jokainen huomaamme, yletön velanotto, eli elvyttäminen, ei ole parantanut, puhumattakaan, että se oli ratkaissut taloudellista tilannettamme. Jotain muuta on yritettävä.
Mitä verotuksen koventamiseen tulee se ei ole talouden näkökulmasta “suhdannemyönteistä toimintaa”. Kiristyvä verotus poikkeuksetta vähentää taloudellista toimeliaisuutta. Jos soudetaan ja huovataan yhtä voimakkaasti vene pysyy paikallaan.
“Kyllä on todella erikoisen kyklooppinen maailmankuva, täytyy sanoa. Ensin VR muutetaan liikelaitokseksi, jolloin se jotuu nostamaan lippujen hintaa, sen jälkeen lippujen hintaa pidetään syynä siihen, että VR on huonosti toimiva vanhanaikainen konsepti. Näinhän se meni.”
Puurot ja vellit ovat sekaisin. Jos sinulla on monopoli jossain, niin on ihan sama kutsutaanko toimintaa kermankuorinnaksi tai ylimääisen rasvan poistamiseksi maidosta. Sinulla on yhä monopoli ja saat hinnoitella kuten haluat. VR:llä on kaukoliikenteen monopoli vuoteen 2024. VR sitten hinnoitteli kuten monopolit kaikkialla hinnottelevat, kun kilpailua ei ole.
VR:n nykyisen ongelman aiheutti EU:n asetus, jonka mukaan joukkoliikenteen pitää perustua lähtökohtaisesti vapaaseen kilpailuun. Aiemminhan kaukoreiteillä toimijoiden määrää samoilla tieosuuksilla rajoitettiin. Tähän asti yritykselle ei annut lupaa reitille, joka menee aikataulullisesti päällekkäin jonkin muun toimijan kanssa. Tämä toi lisää linja-autoja teille.
Kun halpabussiyhtiöt tulivat, meni VR:n monopolilta pohja pois. Asialla ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko VR liikelaitos vai laitosliike tai onko sillä joku muu nimi. Kysymys on kapitalismiin kuuluvat tehokkuudesta ja sen suhteesta monopolin seisovaan veteen joka on aina tehottomampi ja kuluttajalle kalliimpi ratkaisu.
Mitä Englannin rataliikenteen yksityistämiseen tulee, ei se kerro mitään vapaan kilpailun tehokkuudesta, vaan virheistä yksityistämisessä. Rataverkon yksityistäminen oli virhe joka korjattiin 2001. Rataverkon oli annettu rapistua 70 ja 80-luvuilla, jonka korjaaminen ymmärrettävästi heijastui lipunhintoihin, kun ne alkoivat suurelta osin pohjata hiukan todellisimpiin kuluihin
Mitä itse liikenteen ongelmiin tuli, ongelmat johtuivat siitä, että valtiovalta puuttui peliin turhalla sääntelyllä. Valtio sääntelee osaa lippujen hinnoista, osaa ei. Toisaalta junayhtiöt saavat tukiaisia, joilla ne ylläpitävät tappiollisia reittejä. Eli mistään vapaasta kilpailusta ei ole puhettakaan.
Kaikenkaikkiaan, toisin kuin VR:llä matkustajamäärät ovat Britanniassa kasvaneet yksityistämisen jälkeen yli 60%:lla. Aikataulut pitävät paikkansa paremmin kuin valtionyhtiön aikana.
Kuinka tehokasta raideliikenne todellisuudessa sitten on? Jos joku on tehokasta voidaan palvelun käyttäjältä periä käyttömaksuna kaikki kulut joita se aiheuttaa eikä mitään tukiaisia tarvittaisi. Raideliikenteen kohdalla näin ei ole.
Mitä tulee linkkiisi http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1444017984868
Niin jo toinen lause on täysin paikkansapitämätön.
“Pakolaistulva yllätti kaikki..” Se ei esimerkiksi yllättänyt minua tai ketään joka joskus on lukenut parikin tekstiä Halla-ahon blogista tai edes vahingossa selaillut Homma-foorumia.
Toisen lauseen jatko on samaa puppua.
“ja sen jatkumisesta on vaikea sanoa mitään varmaa”.
Varmaa on että jos EU:n ulkorajoja ei saada kontrolliin kehitysmaiden laittomien elintasopakolaisten tulva jatkuu, kunnes maiden taloudellinen tai poliittinen kestokyky ratkeaa.
Sen takia kehitysmaiden laittomien elintasopakolaisten etuisuuksia joudutaan laskemaan ja siten kehitysmaiden laittomien elintasopakolaisten taloudellinen insentiivi tulla Eurooppaan laskee, jolloin virta vähenee. Ja ennen tuota kehitysmaiden laittomia elintasopakolaisia joudutaan sanan varsinaisessa merkityksessä kotouttamaan takaisin enemmän kuin aiemmin.
Samoin varmaa on, että yksittäinen maa voi halutessaan omilla toimillaan varmuudella vaikuttaa siihen kuinka houkuttelevalta se näyttäytyy kehitysmaiden laittomien elintasopakolaisten silmissä, vaikka rakentamalla 176 kilometrin aidan.
Muuten olen jokseenkin samaa mieltä kolumnin kirjoittajan Sailaksen kanssa hallituksen tuhertamisesta. Yhdestä merkittävästä asiasta olen eri mieltä Sailaksen kanssa.
Kun liittyminen euroon poisti valuutan kurssimuutoksen mahdollisuuden, eivätkä palkat Suomessa jousta “sopimusyhteiskunnan” takia, niin voimme reagoida maailman muutokseen vain työttömyyden kautta. Ja näin on tapahtunut. Ihmisiltä viedään työpaikat.
Viime viikolla julkaistun World Economic Forumin WEF:n vertailussa
Suomi oli 140 vertailumaan osalta viimeisenä mitä tulee palkkajoustoon. En tiedä yhtään muuta maata, jossa työehtosopimusten yleissitovuus olisi käytössä. On selvää että nykyinen työmarkkinoiden rakenne on yksi merkittävimmistä syistä nykyiseen työttömyyteen ja talouden alasajoon
Sailas kirjoittaa; Ellei hallitukselle kelpaa tällainen (SAKN) linjaus, pitää kai uskoa, että hallituksen tavoitteena tosiaan on sopimusyhteiskunnan murtaminen.
Tällainen näivettävä sopimusyhteiskunta olisi murrettava, jos mielimme pärjätä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Järjestelmän paikkailu sieltä ja täältä on haihattelua.
![[:/]](./images/smilies/icon_eek.gif "Pettynyt"){kind=icon}
![[:P]](./images/smilies/icon_razz.gif "Kieli"){kind=icon}
![[:#]](./images/smilies/47_47.gif "Salaisuus"){kind=small}
![[:$]](./images/smilies/icon_redface.gif "Punastuu"){kind=icon}
