Eli siis kyseessä oli puhtaasti poliittinen pelisiirto — tavoite heikentää työväenliikkeen asemaa yhteiskunnassa, mikä pitkällä aikavälillä tuottaisi kokoomuksen taustavoimille "hintansa" varmasti takaisin — eikä mikään todellinen halu auttaa heikoimmassa asemassa olevia.iPratt kirjoitti:Tässä homma olisi toiminut niin että rahaa/tukea oltaisiin annettu niille jotka sitä todella tarvitsisivat, kaikkein vähäosaisimmille. Tämä siirto olis tullut ansiosidonnaisista päivärahoista, joka ei tietenkään SDP:lle käynyt sillä sehän olisi vaikuttanut suoraan määräävän tahon (SDP:hän on tunnetusti SAK:n poliittinen siipi) asemaan.Tuurihaukka kirjoitti:Mistähän se selkeä korotus olisi sitten revitty? Veikkaanpa, että olisi taas ruvettu "säästämään" oikein kunnollaiPratt kirjoitti:- Edellisellä vaalikaudella Kokoomus oli ajamassa peruspäivärahaan selkeää korotusta jolla oltaisiin taattu perustoimeentulo työttämille. Tämä ei käynyt SDP:lle vaan hanke kaatui SDP vastustukseen. Miksikö: Tämän pelattiin vähentävän ihmisten kiinnostusta kuulua ammattiliittoihin, joiden viimeinen oljenkorsi tuntuu olevan ansiosidonnainen tytöömyyspäiväraha.
Tässäpä kokoomus ei kannattanutkaan yksilön oikeutta tehdä omia valintoja ja kantaa niiden seuraukset, miksei? Sen sijaan se halusi sosialistisesti tasapäistää kaikkien työttömyysturvan yhteen valtion määräämään tasoon. Työttömyyskassaan liittyminenhän on tyypillinen yksilön valinta, jonka voi tehdä tai jättää tekemättä.
Mikä kumma siinä on, että jos kokoomus ehdottaa jotain josta äkkiseltään näyttäisi olevan hyötyä köyhälle, sen kainalosta pilkottaa aina ketunhäntä. Kun kurkkaa sinne kainaloon tarpeeksi syvälle, huomaa että joka ikisestä kokoomusuudistuksesta varakkaat ja hyvätuloiset hyötyvät lopulta eniten, näyttävät ne sitten ensi silmäyksellä miltä tahansa.
Näkisin todella mielelläni kokoomuksen edes yhden kerran kannattavan uudistusta, jonka suurin hyöty vielä tarkemman tutkimisen jälkeenkin menisi pienituloisille. Näemmeköhän sellaisen viimeinkin alkaneella vaalikaudella? Haluaisin toivoa niin, mutta pitkähkö elämänkokemus kuiskii että se toivo on aina vain turha. Voi miten toivonkaan olevani väärässä...