Aatamix kirjoitti:Mutta edelleenkään valtionvelkaa ei pidä käsittää kuin yksityisen talouden velkaa. Valtionvelkaa ei ole koskaan tarkoitus edes maksaa kokonaan pois.
Tämä on yleinen ajatusvirhe ja puolitotuus.
Vaikka voidaan katsoa että lainattua pääomaa ei tarvitse maksaa, koska lainaajan voidaan katsoa olevan “ikuinen entiteetti”, ovat korot ja lainan lyhennykset silti hoidettava. Lainanlyhennykset? Eihän lainaa tarvitse lyhentää?
Kuten kysymyksestäni aiemmin varmasti huomasit Suomi velkaantuu lisää tänä vuotta suunnitelmien mukaan 5,4 miljardia, mutta joutuu samalla lainaamaan lähes 20 mrd, koska osia vanhasta lainasta laukeaa, eli niiden pääomat ovat maksettava takaisin ja sen tilalle on otettava uutta lainaa, eli lainat jälleerahoitetaan.
Maailman eri keskuspankit ovat pitkään harjoitetulla ultralöysällä rahapolitiikalla, joiden politiikka on ollut aatamixin linjoilla, eli tarkoitus on ollut elvyttää, olleet rakentamassa seuraavan kansainvälisen hyperlaman perustuksia. Laman, jonka rinnalla kaikki aiemmat lamat tulevat näyttämään kumpupilvisen kesäpäivän picniciltä. (Ariselkin tietää mitä tämä tekee kaikille sokeille orvoille, jotka ovat kompastuneet sirkkeliin ja saaneet syövän ja seisovat silloin kuilun reunalla.)
Kun rahaa on viime vuosina “keksitty” tai luotu silmittömästi, se on luonnollisesti poistanut rahan hinnan eli koron. Jos jotain on tarjolla määrättömästi, sen hinta romahtaa.
Kun Suomi vielä 2008 maksoi korkoa 10 vuoden lainasta keskimäärin 4,3%, se maksaa samasta nyt 0,83%. Eli tulevan hyperlaman aattona valtion velanhoitokustannukset ovat laskeneet yhteen viidenteen osaan siitä mitä ne olivat kun rahalla oli historiallisesti katsottuna ns “normaali hinta”.
Kun rahan hinta taas kerran nousee historian valossa normaaliksi, Suomen velanhoitokustannukset räjähtävät. Normaalin rahan hinnalla ja nykyisellä velalla, valtiomme budjetista menisi yli 10% pelkästään korkoihin.
Summa vastaisi käytännössä koko Sosiaali- ja Terveysministeriön budjettia. Tai Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Työ- ja Elinkeinoministeriön sekä Puolustusministeriön budjetteja yhteensä. (Arisel tietää mitä tästäkin seuraisi kaikille sokeille orvoille, jotka ovat kompastuneet sirkkeliin ja saaneet syövän. Ketään heistä ja monista muistakin ei edes tuolloin tarvitse työntää jyrkänteeltä, vaan he siirtyvät vapaaseen pudotukseen kenenkään pyytämättä.)
Toisaalta jo pitkään ennen kuin tilanne olisi noin paha, tulevat markkinat ennakoimaan sen ja kapitalismi pitäisi huolen, että maamme ei saisi lainaa kuin joko järjettömillä ehdoilla tai ei ollenkaan. Sitten uusittavat lainat alkaisivat paukkua niskaa, ilman että meillä on mahdollista uusia niitä.
Tässäkin tulee huomata, että kommunistisen mantran mukaan valtion ei tarvitse maksaa lainaamaansa pääomaa takaisin, paitsi aina kun lainat uusitaan, eli keskimäärin n viiden vuoden välein.
No, tuossa vaiheessa IMF on jo kertomassa keitä kaikkia kyykytetään ja kuinka paljon. (ja aatmix ja arisel kivet käsissä barrikaadilla) Eli miten taloutemme tervehdytetään. Olisimme holhouksessa, ja joudumme sopeuttamaan elämämme oman tuotatokyvyn varaan. Tämä sopeutus tehdään jossain vaiheessa. Joko me teemme sen tai ulkopuoliset tekevät sen.
IMF ei tule sanomaan, että
“Ai, budjetissanne on vaje, joka näyttää jatkuvan loputtomiin, eli syötte enemmän kuin tienaatte. Meillä on idea. Teidän tulee hoitaa vaje loputtomalla velanotolla, sillä tiedämmehän kaikki, että valtion ei tarvitse koskaan maksaa lainaamaansa pääomaa takaisin.”
Kaiken kaikkiaan Aatamixin kirjoituksissa oli kymmeniä kohtia löpinää, johon tulisi puuttua, mutta aika on rajallinen.
jca kirjoitti:Heh, joo keynesiläisyys ei vaan toimi länsimaisessa demokratiassa (tai ainakaan Suomessa) koska nousukauden aikana vasemmistopuolueet keksivät "jakovaran". Eli lainan lyhentämisen sijasta jaetaan rahat "köyhille". Tämä on päättymätön suo.
Juuri näin. Vaikka suhtetuttaisimme velkaantumisemme bkt:hen, kun aatamiksin mielestä on oikein, viimeisen 40 vuoden aikana, jolloin velka/bkt on kasvanut 7%;sta kohta 60%:iin, niin vain kuplatalouden aikana (87-90) sekähuippukasvun aikana (lue Nokia)( 97-2007 miinus pörrikuplan vuosi 2000) on prosentuallinen määrä pienentynyt BKT:hen nähden.
Rautalangasta. Viimeisen 40 vuoden aikana maamme valtionvelka suhteessaBKT:hen, eli siihen mitä saamme aikaiseksi, on lähes kymmenkertaistunut. Tuo velka on kasvanut kolmena vuotena neljästä. Lopun aikaa, eli n kymmenen vuoden aikana velka on joko pysynyt ennallaan tai pienentynyt. Pienentyminen on tapahtunut voimakkaan talouskasvun seurauksena, ja huolimatta poliitiikoista. Se siitä keynsiläisyydestä.
Voin liittää käppyröitä halullisille.