Kielikeskustelua

[OmenaOnPunainen]

Ei voi päättää: Hanki, Hangen. Ja Ryti, Rydin, kiukuttelee Risto kuinka paljon tahansa.
(Onko moderaattoriksi pääsyn vaatimus, että ei osaa oikeinkirjoitusta?)

Mistä sinä näitä tulkintoja oikein kaivat, mihin ne perustuvat? Ei silti, ettenkö olisi samaa mieltä, esim. tuon Hallikkaan taivutuksesta.

Täydellisestä kielitaidostani; ne perustuvat erehtymättömään kielikorvaani.

[KunkkuJ]

Täydellisestä kielitaidostani; ne perustuvat erehtymättömään kielikorvaani.

kielikorvasi on siis samalla tavalla hyviä puoliasi kuin vaatimattomuutesikin? 8)

[Maza]

Tennis -> tenniin
Ananas -> ananaan
Lammas -> lammaksen
Sammal -> sammalin

Siinä teille taivutuksia! Oikeita kevätjuhlaliikkeitä.

Se nyt vaan on niin, että täydellisellä kielikorvalla ei tee mitään, kun on kyse henkilöiden nimistä. Heillä veto-oikeus nimensä taivutukseen. Ja tämäkin seikka on muuten kielioppia ja se opetetaan koulussa. Joten sen voisi olettaa ylioppilaan tietävän.

[Erño]

Englanti. Ei ongelmia noiden kanssa.

[Tauvo]

Tennis -> tenniin
Ananas -> ananaan
Lammas -> lammaksen
Sammal -> sammalin

Siinä teille taivutuksia! Oikeita kevätjuhlaliikkeitä.

Se nyt vaan on niin, että täydellisellä kielikorvalla ei tee mitään, kun on kyse henkilöiden nimistä. Heillä veto-oikeus nimensä taivutukseen. Ja tämäkin seikka on muuten kielioppia ja se opetetaan koulussa. Joten sen voisi olettaa ylioppilaan tietävän.

Näin juuri.

On muuten vaikea perustella ruotsinkieliselle, miksei mennä Raumaan vaan Raumalle, mutta kuitenkin mennään Euraan, eikä Euralle...

[Macco]

Minä olen yrittänyt selittää salkkareille, ettei mennä Kempeleelle, vaan Kempeleeseen. Ei vaan mene perille...

[Miklu]

Se nyt vaan on niin, että täydellisellä kielikorvalla ei tee mitään, kun on kyse henkilöiden nimistä. Heillä veto-oikeus nimensä taivutukseen. Ja tämäkin seikka on muuten kielioppia ja se opetetaan koulussa. Joten sen voisi olettaa ylioppilaan tietävän.

Eipä ole enää tuota veto-oikeutta käytettävissä. Viime syksynä (tarkemmin Aleksis Kiven päivänä) kotimaisten kielten keskus julkaisi aiheesta uuden ohjeistuksensa ja tuossa todettiin, että sukunimiä taivutetaan kuten yleisnimiä ja henkilön mielipidettä taivutuksesta ei enää tarvitse kuunnella. Eikä noudattaa.

[Anniel]

Se nyt vaan on niin, että täydellisellä kielikorvalla ei tee mitään, kun on kyse henkilöiden nimistä. Heillä veto-oikeus nimensä taivutukseen. Ja tämäkin seikka on muuten kielioppia ja se opetetaan koulussa. Joten sen voisi olettaa ylioppilaan tietävän.

Eipä ole enää tuota veto-oikeutta käytettävissä. Viime syksynä (tarkemmin Aleksis Kiven päivänä) kotimaisten kielten keskus julkaisi aiheesta uuden ohjeistuksensa ja tuossa todettiin, että sukunimiä taivutetaan kuten yleisnimiä ja henkilön mielipidettä taivutuksesta ei enää tarvitse kuunnella. Eikä noudattaa.

Ahaa, tämä onkin mennyt ohi silmien. Noh, oma esimerkkini olikin noin 15 vuoden takaa.

Allekirjoituksestasi puheenolleen, nyt kun oikeinkirjoitusketjussa ollaan, niin jos päivämäärä päättää lauseen niin tuleeko sinne perään yksi vai kaksi pistettä?

"Tapahtuma järjestetään 1.1."
"Tapahtuma järjetetään 1.1.."

Tuo kahden pisteen versio näyttää kyllä omituiselta.

[Citruuna]

"Tapahtuma järjestetään 1.1."
"Tapahtuma järjetetään 1.1.."

Tuo kahden pisteen versio näyttää kyllä omituiselta.

Tuo onkin mielenkiintoinen kysymys. En ole tullut ajatelleksikaan ennen. Tämä on taas niitä tapauksia, joissa kiertäisin ongelman lisäämällä perään vuosiluvun .

E: Iisa-Oittinen-Piehl Kielenhuollon käsikirja sivulla 76: ..."Jos virke loppuu lyhenteeseen, jossa on piste, ei virkettä kuitenkaan päätetä kahteen peräkkäiseen pisteeseen. Samoin jos virke loppuu järjestyslukuun, ei virkkeen lopussa käytetä kahta pistettä, vaan järjestysluvun ilmaisemiseen täytyy käyttää kaksoispistettä ja s-kirjainta".

Ei siis kahta pistettä, vaikka tuossa ei varsinaisesti päivämäärää käsiteltykään.

[Miklu]

"Tapahtuma järjestetään 1.1."
"Tapahtuma järjetetään 1.1.."

Tuo kahden pisteen versio näyttää kyllä omituiselta.

Tuo onkin mielenkiintoinen kysymys. En ole tullut ajatelleksikaan ennen. Tämä on taas niitä tapauksia, joissa kiertäisin ongelman lisäämällä perään vuosiluvun .

Ei ole tarvetta kiertää, yksi piste korvaa tässä tapauksessa kaksi pistettä. Tai korvaa on vähän huono määritelmä, mutta kahta pistettä ei tarvita, sillä yksi piste käy tässä yhteydessä toisestakin pisteestä. Lähdettä minulla ei tähän ole, muistan tämän kouluajoilta opettajalta kuultuna.

Vähän vastaava tilanne on, kun yhdyssana, jossa kaksoisvokaalin vuoksi täytyy käyttää väliviivaa (esim. linja-autoasema) ja sana jakautuukin kahdelle riville, käy tuo väli- tai yhdysviiva myös tavuviivasta. Ei tarvi väkisin tuohon sanaan tehdä kahta viivaa.

edit: Lisätty muutamia sanoja tekstin paremman ymmärryksen helpottamiseksi, iPadillä tekstiä editoitaessa muutama tarpeellinen sana putosi pois.

[Citruuna]

^ Ei kahta pistettä, mutta halusin siihen jonkun muunkin perustelun kuin "ei tietenkään".

[Miklu]

^ Ei kahta pistettä, mutta halusin siihen jonkun muunkin perustelun kuin "ei tietenkään".

Löysitkin tuohon itse kirjallisen lähteen, omani oli suullinen vuosien takaa.

[OmenaOnPunainen]

Se nyt vaan on niin, että täydellisellä kielikorvalla ei tee mitään, kun on kyse henkilöiden nimistä. Heillä veto-oikeus nimensä taivutukseen. Ja tämäkin seikka on muuten kielioppia ja se opetetaan koulussa. Joten sen voisi olettaa ylioppilaan tietävän.

Eipä ole enää tuota veto-oikeutta käytettävissä. Viime syksynä (tarkemmin Aleksis Kiven päivänä) kotimaisten kielten keskus julkaisi aiheesta uuden ohjeistuksensa ja tuossa todettiin, että sukunimiä taivutetaan kuten yleisnimiä ja henkilön mielipidettä taivutuksesta ei enää tarvitse kuunnella. Eikä noudattaa.

Ei sellaista koskaan ole ollutkaan. Voi olla, että peruskoulussa on opetettu jotain tuollaista höpöä, mutta ei kansakoulussa, oppikoulusta puhumattakaan.

[OmenaOnPunainen]

Pieni, mutta tärkeä, sivujuonne:

Joku debiili YLE ykkösen juontaja juuri puhui Helsingin Kaivopuistosta. Onhan meillä Kaivopuisto, Kaivopiha ja Kaivohuone. mutta tämä muodikas intonaatio on perin kyllästyttävää ja virheellistä.

EDIT
Ehkä pitäisi olla oikeinpuhumisketju.

[OmenaOnPunainen]

Täydellisestä kielitaidostani; ne perustuvat erehtymättömään kielikorvaani.

kielikorvasi on siis samalla tavalla hyviä puoliasi kuin vaatimattomuutesikin?

Minulla (huomaa iso alkukirjain virkkeen alussa) ei ole mitään syytä olla vaatimaton, jos synnynnäistä vaatimattomuuttani ei oteta lukuun.

EDIT
Hyviä puolia on niin paljon, että en, vaatimattomuuksissani, kehtaa mainita kuin aiemmin mainitut.

[amanita]

Pieni, mutta tärkeä, sivujuonne:

Joku debiili YLE ykkösen juontaja juuri puhui Helsingin Kaivopuistosta. Onhan meillä Kaivopuisto, Kaivopiha ja Kaivohuone. mutta tämä muodikas intonaatio on perin kyllästyttävää ja virheellistä.

EDIT
Ehkä pitäisi olla oikeinpuhumisketju.

Sama kauhistus on minutkin vallannut uudenlaista suomen kielen painotusta kuullessani. Varsinkin erittäin nuoret neidot ovat alkaneet kiekaista lauseen viimeisen sanan loppuosan. Hui, kylmät väreet menevät, ettei vaan kävisi kuin Ruotsissa, jossa isot raavaat miehetkin jo naukuvat naismaisesti. Huh!

[Mikael K.]

Se sanan lopun korostaminen merkitsee nykyään puhekielessä sitä, että ajatus jatkuu vielä eikä puhujaa saa keskeyttää. Taustalla on konkreettinen ja kenties ohimenevä ilmiö, joka on riippuvainen tilanteesta. Puhekieleen ei mielestäni kannata oikeaoppisuuden mittareilla koskea. Näin tehdessään saattaa osoittaa olevansa, jos ei ajastaan jäljessä, niin ainakin jollakin tavoin pihalla kaikesta. Voisin ilmaista tämän vielä painokkaamminkin mutta se tuskin on tarpeen.

[amanita]

Pohdinassa olikin oikeinpuhumisen ketjun perustaminen, ja purskahdukseni tupsahti aivan itsestään väärinpuhumisen padottua jo jokusen vuoden ajan myllerryksen aallokkoa sisikuntaani.

Tarpeeksi ikäännyttyään onkin ihan kiva huudella pihasta, vaikka hieman myöhässäkin. 8)

[OmenaOnPunainen]

Se sanan lopun korostaminen merkitsee nykyään puhekielessä sitä, että ajatus jatkuu vielä eikä puhujaa saa keskeyttää.

Mikä ajatus?

Taustalla on konkreettinen ja kenties ohimenevä ilmiö, joka on riippuvainen tilanteesta. Puhekieleen ei mielestäni kannata oikeaoppisuuden mittareilla koskea. Näin tehdessään saattaa osoittaa olevansa, jos ei ajastaan jäljessä, niin ainakin jollakin tavoin pihalla kaikesta.

Se, että puhekieli (jota, kuten auliisti myönnän, en osaa, koska olen puhunut kirjakieltä – tai vähintäänkin ns. hyvää yleiskieltä – koko ikäni), on tullut hyväksytyksi* tavaksi kommunikoida, on mielenkiintoinen sosio-filologinen ilmiö. Englantina tunnettu kieli on juuri tällaisen rappeutumisen tulos ja se on puolestaan edelleen rappeutunut kymmeniksi, jos ei sadoiksi, leksikaalisiksi, oikeinkirjoitukselliseksi ja ääntämyksellisiksi versioiksi, joissa on myös syntaksisia eroja.

Suomessa näitä taitaa olla tapana kutsua murteiksi (patois.)

Voisin ilmaista tämän vielä painokkaamminkin mutta se tuskin on tarpeen.

Raamatunlauseella nykyisen tulkinnan mukaan?

EDIT
*) Yleisradiotasolla

[Tauvo]

Kuka saakutti on saastuttanut ärsyttävän "juurikin"-ilmaisun kauniiseen kieleemme? Yök. Kyseessä lienee uusi "itse asiassa", jota käytetään ilmaisematta viitekehystä.

[Citruuna]

^ varmaan sama joka on tuonut sanan tavan tarkoittamaan tavallista.

[mercury]

Kyseessä lienee uusi "itse asiassa", jota käytetään ilmaisematta viitekehystä.

Juurikin näin.

[Mikael K.]

Pohdinassa olikin oikeinpuhumisen ketjun perustaminen, ja purskahdukseni tupsahti aivan itsestään väärinpuhumisen padottua jo jokusen vuoden ajan myllerryksen aallokkoa sisikuntaani.

Tarpeeksi ikäännyttyään onkin ihan kiva huudella pihasta, vaikka hieman myöhässäkin. 8)

Ilmaisin ajatuksen ehkä turhankin painokkaasti. Oikeinpuhuminen on vaikea laji. Se on sidoksissa mm. ympäröivään kulttuuriin ja vallitsevaan puhetapaan. Tämän huomasin viimeistään silloin, kun muutin itään. En osaa vieläkään paikallista kieltä saati ymmärrä sen kaikkia vivahteita. Kerron esimerkin. Soitin kaverille ja kysyin onko hän kotona. Hän ilmaisi olevansa pihalla ja olin tervetullut. Ajoin 50 km:n matkan kaverin luokse eikä kotona ollut ketään. Soitin uudestaan ja kaveri sanoi olevansa ihan lähellä ja saapuvansa millä hetkellä tahansa. Aikaa kului puolisen tuntia ja kaveri saapui kotiin. Ihmettelin mitä oli tapahtunut, kun kaveri oli sanonut olevansa kotona pihassa. Tai ainakin ymmärsin niin. Minua valistettiin, että noilla kulmilla ilmaisu pihalla saattaa merkitä noin 50 km:n säteellä liikkumista kotipihasta. Toisin sanoen jos joku ampuu suden ja väittää sen olleen aivan kotipihalla niin se on saatettu ampua 50 km:n päässä lähimmästä asumuksesta. Jos joku on oikeasti aivan lähellä kotia, niin että kulma näkyy niin se ilmaistaan sanalla pihassa.

Toinen esimerkki on nuorten käyttämä kieli. Sitä eivät ymmärrä muut kuin se oma lähipiiri tai jengi. Tästä esimerkkisi siitä kuinka puheen nuotti nousee lauseen viimeisessä sanassa osoittaen puheen vielä jatkuvan, kun ajatus ei ole loppuun asti käsitelty on hyvä. Kuulija ymmärtää tämän eikä keskeytä. Samaan ilmiöön kuuluvat eri slangit ja murteet. Ne ovat monesti sisäpiirin kieltä, joiden avulla on helppo erottaa ulkopuoliset sisäpiiristä.

Virallinen, tai hyväksytty kieli ja sen käyttäjät voivat ottaa opikseen tai leikkiä älykköä ja olla ymmärtämättä puhekieltä. Minä näkisin ymmärtämättömyyden sokeutena ja kuuroutena. Ymmärtämättömyys on kuitenkin harhaa, jonka tuoman typeryyden myötä jossakin kyläpahasessa riittää iloa moneksi vuodeksi. Tämän huomaa viimeistään siinä vaiheessa, kun pitää selvitä jossakin umpikorvessa paikallisten kanssa ja saada selvitettyä edessä olevat ongelmat.

[OmenaOnPunainen]

Tämmöistä väärinkirjoitusta tänään:

(ja juu, kaikissa omistamissa koneissa on SSD:t sisällä)

Onkohan nimim. adele Anssi Kukkosen avatar tai ainakin avattaren ystävätär?

[KunkkuJ]

Onkohan nimim. adele Anssi Kukkosen avatar tai ainakin avattaren ystävätär?

Mitä tarkoitat? Kyllä se avatar on ihan omakuva adelesta.