Liikenne

[KunkkuJ]

Kun näitä liikenneonnettomuuksia ja liikenneturvallisuutta tuumitaan, kannattaa muistaa se suurin yksittäinen ongelma: rattijuopot. He ja itsensä tarpeettomiksi kokevat itsemurhakanditaatit eivät juuri säännöistä tai toisista ihmisistä piittaa. Liikenne olisi paljon turvallisempaa, jos em. ongelma pystyttäisiin jollakin konstilla ratkaisemaan.

[arisel]

toisten toilailut jääkööt poliisille.

Tässä on kyllä sellainen ongelma, että poliiseja tien päällä on aivan liian vähän...

Toivottavasti tämä vihjailusi ei tarkoita että tienkäyttäjien itsensä pitäisi hoitaa poliisin virkaa. Koska tuskin hompun liikenneketju kuitenkaan pystyy antamaan poliiseille lisää määrärahoja.

Tarkoitin sitä, että tiellä saa toilailla jokseenkin vapaasti, kun valvontaa ei ole.

[thoug]

Tarkoitin sitä, että tiellä saa toilailla jokseenkin vapaasti, kun valvontaa ei ole.

On sitä, mutta ei tarpeeksi ja osittain väärin suunnattua. Esimerkiksi "linnunpöntöt" vain muuttavat käyttäytymistä kameroiden kohdalla.

[arisel]

ei tarpeeksi

Näin juuri.

Kameroitakin jätetään joskus pois käytöstä, kun ei ole väkeä lähettämään sakkolappuja sellaiselle määrälle mitä joissain paikoissa kertyisi - eli kamera olisi mitä tarpeellisin, mutta...

[thoug]

Tässä se asenne taas loistaa

Omasta mielestään hän ei ole liikenteessä vaarallinen, kuten monet muut, jotka ajavat useasti humalassa.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 82540.html

[arisel]

Lausunnoista päätellen tyypillinen alkoholisti. Kaikki on kysyttäessä kunnossa, eikä alkoholia edes juuri käytetä - mutta silti tulee kännissä ajeltua tavan takaa...

Toisessa tilanteessa, silloin kun alkoholisti puhuu vapaasti, hän kertoilee miten tuli tissuteltua taas koko loma, mutta ei sitä kehtaa terveystarkastuksessa sanoa.

[jjpeltola]

Tähän asti ehdottomasti järkevin ja viisain kommentti!

Höh! Lainaan itseäni 15 Joulu 2013 13:32

Olet vastuussa vain siitä mitä itse teet.

… ja näin ollen komppaan thougia.

[khaosaming]

Lainaan itseäni 15 Joulu 2013 13:32

Olet vastuussa vain siitä mitä itse teet.

---------------------
Tämä on minusta ollut keskustelun punainen lanka koko ajan. Jos etuajo-oikeus aiheuttaa moisia konfliktitilanteita, eikä lain vaatimusta varovaisuudesta siksi haluta noudattaa tai muut tienkäyttäjät nähdään esteinä radalla, joista halutaan eroon, on perusteltua kysyä, pitäisikö lakia muuttaa. Laki ei voi olla tekosyynä uhkailla toisia tai luopua omasta vastuusta liikenteessä.

Lain tulkinta tuomioistuimessa voi olla mitä tahansa, joten on hyvin arveluttavaa riskinottoa ulkoistaa heikompien osapuolien kohtalo lakipykälälle omavastuun sijaan. Juuri tässä piilee uuden liikennesuunnittelun ja shared space -konseptin suurin oivallus: jokainen on vastuussa siitä mitä itse tekee, yhteistoiminta on parempi kuin valvonta ja ihmisten välinen kanssakäyminen on paras avain liikenneturvallisuuden kohentamiseen. Shared space -periaatteen mukainen katu käyttää hallittua kaaosta ajonopeuksien laskemiseen ja luottaa epävarmuuteen. Epätietoisuus etuajo-oikeudesta johtaa siihen, että kuljettajan on itse hallittava oma ajotapahtumansa. Tienkäyttäjät seuraavat katseella muita liikenneopastuksen sijasta.

Jos rakennettu liikenneympäristö edellyttää aivojen laittoa narikkaan tai tukee idiotismia, ihmiset alkavat käyttäytyä kuin edesvastuuttomat idiootit. Aina on kuitenkin olemassa 15 prosenttia tienkäyttäjistä, joita mikään tie, katu tai laki -- vaikka kuinka hyvin suunniteltuja -- ei voi auttaa. Heidän varaltansa on turha laittaa 85 prosenttia asiallisista tienkäyttäjistä tiukkaan syyniin tai pakkopaitaan. Valtaosa tienkäyttäjistä osaa toimia luontaisesti oikein, kunhan heille annetaan mahdollisuus tai tehdään selväksi, että valtio ei ota vastuuta ajosuoritteesta.

[jjpeltola]

[…]jokainen on vastuussa siitä mitä itse tekee, yhteistoiminta on parempi kuin valvonta ja ihmisten välinen kanssakäyminen on paras avain liikenneturvallisuuden kohentamiseen. Shared space -periaatteen mukainen katu käyttää hallittua kaaosta ajonopeuksien laskemiseen ja luottaa epävarmuuteen. Epätietoisuus etuajo-oikeudesta johtaa siihen, että kuljettajan on itse hallittava oma ajotapahtumansa. Tienkäyttäjät seuraavat katseella muita liikenneopastuksen sijasta.

Anteeksi kyynisyyteni, mutta kuulostaa kaunillta – ja uskomattoman naivilta. Kuvittelen vaikkapa Finnoon liikenneympyrää ruuhka-aikaan ja sitä miten ”tienkäyttäjät seuraavat katseella muita liikenneopastuksen sijasta”. Nyt sen sujuu poikkeuksia lukuunottamatta varsin juoheasti – sen sijaan että 10-15 katsekontaktin ulottuvissaolevista etsiskelisivät toistensa katseita edestä, takaa, oikealta ja vasemmalta ja yrittäisivät sitten ”sopia” kuka menee, minne menee, koska menee ja missä järjestyksessä.

Aina on kuitenkin olemassa 15 prosenttia tienkäyttäjistä, joita mikään tie, katu tai laki ei voi auttaa. […] tai tehdään selväksi, että valtio ei ota vastuuta ajosuoritteesta.

Osa on urpoja, piittamattomia, itsekkäitä yms. Mutta musta on maanalaisen paikan kiva että on yhteiset säännöt (esim. tieliikennelaki), niin on kuitenkin kohtuullisen hyvä ennustettavuus toisten liikennekäyttäytymisestä – ja ainakin tietää miten muiden pitäisi toimia. Puhumattakaan siitä kun peltiä ruttaantuu, ihmisiä vammautuu ja kuolee, niin ei tarvitse ihmetellä raastuvuvassa (vai katsekontaktientulkintasalissa?) siitä kuka katsoi ketäkin ja kuka näki minkäkin katsekontaktin ja miten niitä piti tulkita ja millä perusteella. Enkä hyvällä mielikuvituksellakaan ymmärrä miten ”valtio ottaa vastuuta ajosuoritteesta”. Jos minä törttöilen liikenteessä (ja jään kiinni), niin minä siitä sen vastuun kannan. Vai maksaako Valtio osan sakoistani tai istuu osan vankeustuomiostani.

Kyllä Vilenin vanha sanonta sopii liikenteeseen: Luottamus hyvä, kontroli parempi.

[khaosaming]

^ Finnoon liikenneympyrä on varmasti oma lukunsa, kuten jokainen risteys tai paikallinen keskus, jossa ideaa on sovellettu. Ehkä näistä minun repustuksistani on tullut tahaton mielikuva, että shared space soveltuu kaikkialle. Jokainen tapaus täytyy harkita erikseen. Shared space -konseptin mukaisilla paikallisilla tieverkoilla on oltava tukenaan isompi tieverkko, jossa erilliset tienkäyttäjät on eristetty toisistaan. Monderman korosti erityisesti tätä kohtaa.

Shared space ei ole mikään one-size-fits-all -ratkaisu, sillä toteutuksen räätälöinti on tuiki tärkeätä. Tässä suhteessa idea on vallitsevan liikennesuunnittelun vastakohta, koska perusinsinöörioppien mukaisesti kaikkialle tarjotaan samanlaista ratkaisua (lisää valoja, esteitä, hidasteita, kaistoja tai varoitusmerkkejä). Poyntonin kaltaisissa ympäristöissä konsepti toimii hyvin. Nämä seikat käyvät ilmi antamistani lainauksista ja linkeistä, mutta korostettakoon tätä vielä tässä.

Tampereella esimerkiksi Hervannan keskusta olisi vallan mainio kohde shared space -periaatteen mukaisesti rakennetulle liikenneympäristölle. Pelkkä valojen ja liikenneopastuksen poisto ei tietenkään tee valmista yhteistä tilaa. Käsittelyn jälkeen Finnoon liikenneympyrää ei enää tunnistaisi lainkaan. Rakennetun ympäristön täytyy tukea konseptia. Poyntonin risteyksessä on kuitenkin melko paljon liikennettä -- noin 26 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Drachtenin Laweipleinissä 20 000. Ennen toteutusta liikenne simuloitiin ja havaittiin toimivaksi. Tienkäyttäjät ovat ottaneet muutoksen hyvin vastaan.

Edellä mainitsemani kielikuva "hallittu kaaos" saattaa sekin johtaa lukijaa harhaan. Shared space -normiston mukaisesti suunnitellulla kadulla eteneminen on aivan loogista ja jokainen tietää luontaisesti, millaista käytöstä edellytetään. Järjestelmästä voidaankin käyttää nimitystä "itseohjautuva tai -selittävä katu".

[jjpeltola]

Poynton tsekattu. Myönnettäköön että siinä on jotain ideaa.

[khaosaming]

Enkä hyvällä mielikuvituksellakaan ymmärrä miten ”valtio ottaa vastuuta ajosuoritteesta”.

----------------------
Voi olla, että tässä täytyy käyttää ajatuksen akrobatiaa. Sikäli käänteinen vallitsevaan tilanteeseen ajatus on. Omasta puolestani voin yhtyä tähän näkemykseen.

Mondermanin mukaan turvallisuusajattelun kehitys on johtanut vaivihkaa ja huomaamatta tilanteeseen, jossa valtio on sitoutunut takaamaan turvallisen ajoympäristön. Tie on varustettava merkeillä, valoilla, esteillä, hidasteilla, kavennuksilla, levennyksillä ja kaistaviivoilla ja lain on sisällytettävä pykälistöönsä jokaikinen mahdollinen törttöilyn mahdollisuus jokaisen idiootin ja mahdottomammankin sattumuksen varalta. Aina jos jotakin tapahtuu, katsotaan raastuvassa ensimmäiseksi, onko tienpitäjä hoitanut velvollisuutensa turvallisuuden suhteen. Tienkäyttäjän ei tarvitse ottaa mistään vastuuta -- kunhan ajaa rännissä tai putkessa merkkejä seuraten mitään ei voi tapahtua. Kunnes sitten kumminkin tapahtuu, koska turvallisuuden ja ohjauksen tunteeseen tuuditettu tienkäyttäjä ei käyttänyt omia hoksottimiaan.

Monderman demonstrated that vehicles could be integrated into the social fabric of communities by treating drivers as intelligent citizens. This raised important questions about the role of the state and regulation, and its effect on social behaviour and collective responsibility.

http://www.theguardian.com/news/2008/fe ... obituaries

"All those signs are saying to cars, 'This is your space, and we have organized your behavior so that as long as you behave this way, nothing can happen to you,' " Mr. Monderman said. "That is the wrong story."

[...] " 'They're treating you like you're a complete idiot, and if people treat you like a complete idiot, you'll act like one.'

"Here was someone who had rethought a lot of issues from complete scratch. Essentially, what it means is a transfer of power and responsibility from the state to the individual and the community."

http://www.nytimes.com/2005/01/22/inter ... erman.html

“When government takes over the responsibility from citizens, the citizens can’t develop their own values anymore,” he told me. “So when you want people to develop their own values in how to cope with social interactions between people, you have to give them freedom.” But his philosophy consisted of more than a simple dislike of constraints. He was questioning the entire way we think about traffic and its place in the landscape.

http://www.wilsonquarterly.com/essays/traffic-guru

[arisel]

Kyllä khaosaming on oikeilla jäljillä, jos ajatellaan kuinka paljon sujuvampia ovat nykyiset kiertoliittymät entisiin valoristeyksiin verrattuna; niissä pitää olla tarkkana, mutta odotusajat ovat huomattavasti pienempiä kuin liikennevaloissa. Toki kiertoliittymissäkin olisi hiukan parantamisen varaa, etenkin raskaan liikenteen kulku voi olla niissä hankalaa, mutta yllättävän hyvin toimivia ne ovat - etenkin verrattuna ennakkokritiikkiin, joka oli jokseenkin samankaltaista kuin tässä ketjussa nyt nähdyt.

Liikennemerkkiviidakko ei todellakaan ole paras tapa ohjata liikennettä - toki sellaisessa kohdassa pitäisi nopeudenkin olla pienempi, ja siinä tulee se miettimisen paikka, sillä suositusnopeuksia ei noudata juuri kukaan, jolloin merkkejäkään ei ehdi lukea. Kaiken lisäksi ne harvat järkevästi ajamaan pyrkivät joutuvat painostuksen kohteeksi, ja aremmat saattavat hätääntyä mulkun hipoessa takaluukkua.

[jjpeltola]

…jossa valtio on sitoutunut takaamaan turvallisen ajoympäristön.

Tämä on oikein hyvä. Vastakohta särähtäisi ainakin omaan korvaani: Valtio ei ole sitoutunut takaamaan turvallisen ajoympäristöä. Joskin miksi se nyt koskisi vain ajamista?

Tienkäyttäjän ei tarvitse ottaa mistään vastuuta.

Juu höpsistä. Jokainen kulkija vastaa omista teoistaan.

"All those signs are saying to cars, 'This is your space, and we have organized your behavior so that as long as you behave this way, nothing can happen to you,' " Mr. Monderman said. "That is the wrong story."

Kyllä Mondeomies on saanut rakennettua sellaisen olkinuken, jota minun on vaikea tunnistaa. Minä pidän siitä että jalkaytävällä ei (yleensä) tarvitse pelätä jäävänsä autonalle eikä tiellä ajaessa kukaan ei (todennäköisesti) tallustele keskiviivan tuntumassa.

Mutta on tossa visiossa ideaa.

[Jamac]

Junarata on muusta liikenteestä erotettu erillinen väylä.

Ei ole. Jo se olisi, niin muunmuassa liikennevakuutus ei olisi voimassa junaradalla. Edes moottorirata ei ole muusta liikenteestä erotettu alue. Juridisesti.

[theinonen]

Kyllä khaosaming on oikeilla jäljillä, jos ajatellaan kuinka paljon sujuvampia ovat nykyiset kiertoliittymät entisiin valoristeyksiin verrattuna; niissä pitää olla tarkkana, mutta odotusajat ovat huomattavasti pienempiä kuin liikennevaloissa. Toki kiertoliittymissäkin olisi hiukan parantamisen varaa, etenkin raskaan liikenteen kulku voi olla niissä hankalaa, mutta yllättävän hyvin toimivia ne ovat - etenkin verrattuna ennakkokritiikkiin, joka oli jokseenkin samankaltaista kuin tässä ketjussa nyt nähdyt.

Liikennemerkkiviidakko ei todellakaan ole paras tapa ohjata liikennettä - toki sellaisessa kohdassa pitäisi nopeudenkin olla pienempi, ja siinä tulee se miettimisen paikka, sillä suositusnopeuksia ei noudata juuri kukaan, jolloin merkkejäkään ei ehdi lukea. Kaiken lisäksi ne harvat järkevästi ajamaan pyrkivät joutuvat painostuksen kohteeksi, ja aremmat saattavat hätääntyä mulkun hipoessa takaluukkua.

Niissä kiertoliittymissä/liikenneympyröissä nimenomaan on tarkasti määritelty säännöt kuinka niissä pitää toimia ja myös ihan liikennemerkeillä vieläpä osoitetaan. Jos ei olisi mitään yhteisiä pelisääntöjä, ei siitä tulisi kyllä yhtään mitään.

Nykyiselläänkin tarvitaan vain yksi arkajalka pysäyttämään tietyn suunnan eteneminen kokonaan.

[arisel]

Lähinnä tarkoitin sitä, että kiertoliittymän sujuvuus ilman liikennevaloja tukee khaosamingin ajatuksia, ja katsottuani tuon Poyntonin risteysvideon, tuli tämä kiertoliittymän toimivuus kontra niiden vastustus mieleen aika pian.

[amanita]

Vastaan tuli yksi naispuolinen koiran ulkoiluttaja, yksinäinen mieskulkija ja kauempana liikkui jokunen turisti, yhden autonkin näin, jaa juu ja taksin, joka toi meluavaa porukkaa jonkun kämpille. Lapin yö oli tuulinen ja lumoava, taisi lämpötila kohota jonnekin kahden pakkasasteen korville. Muutama puukuva tuli taas otettua, samat känkyrät, eri valaistus.

Maa on niin kaunis...

[Mailia]

Minäkin näin äsken Lapin yössä muutaman auton ja pari ihmistäkin. Ylittivät katua ja minulla oli vihreä valo. Olisi varmaan pitänyt jyrätä ne siihen paikkaan.

[iDock]

Täällä Kouvolassa taas tuntuu olevan liikennekulttuuri sen tyylistä, ettei välitetä onko sinne suojatielle tulossa jalankulkija vai ei. Parhaimmillaan saa tuossa keskustassa minuutteja että pääsee suojatien yli näin kävelijänä. Käsittääkseni autoilijalla olisi kuitenkin velvollisuus pysähtyä tällaisessa tapauksessa, tai näin ainakin autokoulussa on opetettu. Joskus olenkin rynnännyt suojatielle (toki etäisyyden päässä tulevasta autoilijasta) ja osoittanut autoilijalle sormella suojatien liikennemerkkiä. Vastauksena olen saanut murhaavan katseen ja osoituksen keskisormesta.

Edit: Omien kokemuksien mukaan muualla Suomessa tuntuu olevan vähän huomioon ottavampia autoilijoita, näin yleisesti. Mutta Kouvolassa... - -

[Leader dog]

Hurautimpa aikaisin aamusta Sirkasta etelään. Olipa Kittilän ja Rollon väli liukas, etten sanoisi , kuin rasvattu.
Normaalisti ohittelijoita on riittänyt vaikka tuolla välillä on pääasiassa 100kmh. rajoitus sekä mahdollisesti väisteltävä poroja.
Tänään ei ohittanut kukaan nopeuden ollessa <=70kmh. eikä porojakaan onneksi näkynyt.
Hmm. yleensä körötellessäni 100kmh. niin suurin osa paahtaa ohi . Heh, tänään "kiireellisemmät" eivät uskaltaneet! 8)

[arisel]

Olen toisinaan toivonut, että näkisi enemmän poliiseja tien päällä - no nyt on nähty!

Lohjalta kotiinlähtiessä ensimmäiset sinivalot loistivat silmiin jo Osuuspankin "nurkalla" Suurlohjankadulle tullessa; kyllä täytyy sanoa, että toisinaan suomalaiset ovat todella rauhallista väkeä, sillä Suurlohjankadulla keskustasta poispäin suunnassa seisoi kylmäpäisesti neljä autoa punaisissa valoissa poliisiauton sinisten valojen loisteessa: kaksi autoa kahdella kaistalla - eikä yksikään tehnyt minkäänlaista liikettä väistääkseen!

Hetken odoteltuaan maija pyörähti jalkakäytävän kautta suman ohi - voin vain kuvitella mitä virkamiehet ajattelivat siinä vaiheessa...

Moottoritielle päästyä painoi toinen maija ohi kaikki valot vilkkuen melkoisen kovaa vauhtia, ja vielä yksi Nummelan kohdalla harjun maantien kapeus huomioonottaen todella kovaa vauhtia; väistin heti vilkkuvalot nähdessäni pientareelle pysähdyksiin, etten vahingossakaan olisi mitenkään tiellä.

En tiedä mitä oli tapahtunut ja missä, sillä matkan varrella ei näkynyt mitään, eikä radiossakaan kerrottu muuta kuin paluuliikenteen sujuvan rauhallisesti.

[Don MC]

Hälytysajoneuvon tullessa takaa ei kannata pysähtyä (paitsi tietty jos siinä hollilla on joku bussipysäkki tms. johon voi vetästä). Etenkin ruuhkassa on parempi jos autoletka pysyy liikkeellä, niin voi hälytysajoneuvon tullessa kohdalle näyttää suuntavilkkua ja siirtyä sivuun. Paikallaan seistessä ei kukaan pääse ajamaan sivuun.

Turussa on pelastuslaitos "fiksusti" sijoitettu juuri kahden ruuhkaisimman kadun väliin ja hälytysajoneuvojen on pakko ajaa ruuhkan keskellä (siis voi v*ttu mä sanon). Olen monta kertaa saanut treenata sitä sivuun ajamista kun idiootit laittavat liinat piukkaan heti kun sinivalot vilkkuvat taustapeilissä ja jumittavat koko autoletkan niille sijoilleen. JATKAKAA AJAMISTA, TOLLOT! Ei paikallaan seisovassa letkassa pääse sivuun!

Jos satut seisomaan punaisissa valoissa, niin saat kyllä varovasti ajaa punaisia päin sinne risteykseen ja siirtää autosi sivuun. Mutta katso että taakse jää tilaa muillekin siirtyä sivuun.

Ja suuntavilkku on ehdoton. Näytä selvästi mihin suuntaan olet väistämässä. Hälytysajoneuvo ohittaa sinut vilkun vastakkaiselta puolelta.

[khaosaming]

Shared Space -kadun suunnittelu kaupunkikeskustaan : Esimerkkinä Jyväskylän Kauppakatu (Tiina Niemi, Tampereen ammattikorkeakoulu 2011)

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/ ... sequence=1

Shared Space on Hollannista lähtöisin oleva uudehko suunnittelumetodi. Suora käännös
on ”jaettu tila”, mutta suomen kieleen sopii paremmin käännös ”yhteinen tila”. Se
tarkoittaa kaikkien liikennemuotojen, mukaan lukien yksityisautoilun, yhdistämistä
samaan julkiseen tilaan. Käyttäjien kesken vallitsee vuorovaikutus ja kanssakulkijat
otetaan huomioon. Tämä saadaan aikaan alentamalla ajoneuvojen nopeuksia. Tilan tulee
itse antaa signaalit oikeanlaiseen liikennekäyttäytymiseen. Shared Space -alueelta
poistetaan liikennemerkit, liikennevalot, reunakivet ja omat erilliset ajoradat joten tilalle
jää yksi yhtenäinen alue. Jos kulkuväyliä halutaan kuitenkin erotella, se voidaan
toteuttaa esimerkiksi vaihtelevilla ja erivärisillä pintamateriaaleilla, pollareilla tai
valaisinpylväillä. Viihtyisyyden luomiseksi laadukkaat pintamateriaalit, istutukset,
valaistus ja katukalusteet ovat olennainen osa.

Shared Spacella ei ole kuitenkaan yhtä ja tiettyä valmista mallia, vaan jokaiseen
kohteeseen on erikseen suunniteltava sinne sopivat ratkaisut. Suunnittelijoiden ja alueen
käyttäjien välinen vuorovaikutus on tärkeässä roolissa. Jo suunnittelun alkuvaiheessa
tulisi ottaa alueen varsinaiset käyttäjät mukaan esittämään mielipiteensä ja toiveensa,
jotta lopputulokseksi saataisiin kaikkia miellyttävä ympäristö. Vuorovaikutuksen avulla
saadaan ideoita käyttäjien näkökulmasta ja suunnittelijan vastuulle jää ideoiden
toteuttamiskelpoisuuden arvioiminen. Luonnollisesti kaikkien mieltymykset eivät
kohtaa, eikä joitain asioita ole käytännöllistä toteuttaa, joten suunnittelijan on kyettävä
kompromisseihin.

Shared Spacella on vielä jonkin verran vastustusta, sillä metodi on uusi. Tottuminen
vanhasta poikkeavaan vie aikaa. Yksi suurimmista pelon aiheista on liikenne-
turvallisuuden heikkeneminen. On kuitenkin osoitettu, että todellisuudessa liikenne-
turvallisuus paranee. Valmistuneissa kohteissa, joista on koottu onnettomuustilastoja
vuosilta ennen ja jälkeen muutosten, on havaittu, että onnettomuuksien määrät ovat
vähentyneet. Syynä on pääasiassa se, että kun samassa tilassa kulkevat niin jalan-
kulkijat, polkupyöräilijät kuin autotkin, ihmiset kokevat hieman turvattomuutta ja
liikkuvat siten tarkkaavaisemmin ja hitaammin. On siis järkevää tehdä tilasta hieman
turvattoman oloinen kuin täysin turvallinen. Esimerkiksi sana ”suojatie” tuo valheellisen
turvallisuuden tunteen. Ihmiset kuvittelevat olevansa turvassa eivätkä
huomioi riittävästi ympäristöä suojatielle astuessaan. Kun suojatietä ei ole, ollaan
tarkempia siitä mihin ollaan menossa. Kun on väkisin huomioitava muut kulkijat ja
kommunikoitava heidän kanssaan, nopeudet alenevat ja sitä myöten liikenneturvallisuus
kasvaa.

Englantilainen Shared Space -asiantuntija, Ben Hamilton-Baillie, on todennut, että mitä
turvallisemmalta ympäristö vaikuttaa, sitä enemmän otetaan myös riskejä. Jos paikkoja
muutetaan nimenomaan turvallisemmiksi, onnettomuuksien määrä ei varsinaisesti
vähene vaan ne muuttavat muotoaan tai siirtyvät muualle. Ainoa keino vähentää riskien
ottoa on tehdä alueet vaarallisemman oloisiksi, eli tuoda riskit ihmisten nähtäville
vaarallisina, jotta niitä osataan varoa. Niin kauan kuin on ollut olemassa liikenteen
aiheuttamia onnettomuuksia, on ajateltu että ne loppuvat kun lisätään mahdollisimman
paljon ohjeistusta ja sääntöjä. Ne voivat olla liikennevaloja, liikennemerkkejä tai
ajoratamaalauksia ja etenkin vilkkailla teillä esteitä ja aitoja erottamassa autot ja
kevytliikenne omiin osastoihin. Tällä tavalla ihmiset erotetaan toisistaan ja kulkua
sanelevat säännöt ja varoitukset.

Hollantilainen liikenneinsinööri Hans Monderman on tullut samaan loppupäätelmään jo
1970-luvun lopulla. Hän alkoi sekoittaa liikennemuotoja keskenään, poisti
liikennemerkit, kavensi ajoratoja ja sijoitti tarkkaan mietittyihin paikkoihin puita ja
kukkalaatikoita. Hän totesi, että kun ei tarkalleen tiedä mitä olisi tehtävä, on tarkkailtava
ympäristöä sekä käytettävä kommunikointia. Siten nopeudet hidastuvat automaattisesti.
Pelkästään ympäristön tulisi antaa sellainen viesti, että liikkujat
osaavat suhteuttaa nopeutensa sen mukaan.

Koska metodi on uusi, onnettomuustilastoja ei ole voitu tehdä vielä kovin pitkällä
aikavälillä. Kohteet sijaitsevat Hollannissa, kaksi Drachtenissa ja kolmas Harenissa. Huomattavaa on,
että etenkin vakavat onnettomuudet ovat loppuneet kokonaan muutosten
jälkeen. Myös lievät onnettomuudet ovat pääasiassa vähentyneet. Kohteessa De
Drift/Torenstraat/Kaden onnettomuuksia on edelleen sattunut jonkin verran, etupäässä
polkupyöräilijöille. Heti muutosten jälkeisinä aikoina on kirjattu enemmän
onnettomuuksia kuin myöhemmin, todennäköisesti sen takia, että aluksi alueella ei
osata käyttäytyä, mutta ajan myötä siihen totutaan.

[Tauvo]

En ole tippaakaan empaattinen ihminen...

Muistanko väärin, vai olikos sinulla lemmikkieläin? Kenties joku pieni sylikoira?

Heh heh… Muistin oikein...