Te ja teitin hienot, uudet autot.
Tadaa, Toyota Corolla -87 1,3 litrasella koneella.
Tuolla pääsee kouluun ja takas ja töihin ja takas vallan mainiosti. Yleensä. Nyt se on korjauksessa, että pääsisi katsastuksesta läpi. Eihän siinä muuta vikaa, mutta kori mädäntyy alta pois. Petti vasemman takapyörän ripustukset.. Iskä vinoili, että onko se mikään ihmekään, kun ei siellä ole mitään jäljellä, mihin ne pyörät vois kiinnittyä.
Mutta on tuolla autokoulu (kotiopetus) läpi päästy ja nyt vuosi ja 2 kk kortin kerakin ajeltu. 350 euron autoksi tuo on ollut erinomainen. Nyt korjaus maksaa pari sataa, mutta ei se mitään.. Vakaasti uskon ja toivon, että se vielä vuodeksi leiman saisi. Vuoden sisällä tullee muutto opiskelukaupunkiin, ja mitäs minä kaupungissa autolla? Menee maksuja, parkkipaikatkin maksavat ja kulkumatkat ovat lyhyitä. Ei tässä vaiheessa kannata uutta autoa investoida.
Miun Corolla on maailman paras auto.<3
(Mutta sillä välin, kun tuo on ollut poissa, on ollut ilo ajella välillä äiten diesel-Avensiksella, 2003 vuoden farmari 2-litrasella koneella. Hih, nam.)
E: Pakko vielä lisätä. Vinoilkaa vaan, mutta vanhan auton omistajana oon ainakin oppinut pitämään huolta autosta ja ehkä tietämäänkin siitä jotakin! Itse on öljyt ja muut nesteet katsottava ja lisättävä, jos on tarpeen (öljyä muuten MENEE..), renkaat vaihdettava (sekin korkeimman omakätisesti tunkin ja pulttikoneen avulla), pidettävä huolta renkaiden ilmanpaineista ja auton siisteydestä niin sisältä kuin ulkoakin. Kuinka moni muu ikäiseni tyttö on hionut autostansa ruostetta pienellä hiomakoneella ja sen jälkeen pakkeloinut ja maalannut sitä? Tuntuu joskus vähän siltä, että jotkut korkeintaan tankkaa autoaan itse ja tekee senkin vanhempien rahoilla.. En minä.
