Maamme peruskoulun tiimoilta pohdintaa

[Ötsi Vik]

Typerien näkemysten esittäminen pitäisi muuttaa kielletyksi tai vähintään maksulliseksi.

[jjpeltola]

Paljonko haluat maksaa ja kenelle?

[Ötsi Vik]

Jos kysyit minulta, niin en kenellekään. Minä kommentoin edelisen kirjoittajan älyvapaata kommenttia siitä, että pieniä lapsia pidettäisiin nälässä koulupäivän ajan. Koulu on monelle lapselle ainoa paikka jossa saavat päivän lämpimän ruoan.

[jjpeltola]

Typerien näkemysten esittäminen pitäisi muuttaa kielletyksi tai vähintään maksulliseksi.

Tähän näkemykseesi soveltuu oma periaatteesi. Joten kennelle haluaisit maksaa ja paljonko?

Oikeasti tämä on kauhistuttava ajatus. Ymmärrätkö minkälaista yhteiskuntaa se tarkottaisi?

[Ötsi Vik]

Typerien näkemysten esittäminen pitäisi muuttaa kielletyksi tai vähintään maksulliseksi.

Tähän näkemykseesi soveltuu oma periaatteesi. Joten kennelle haluaisit maksaa ja paljonko

Minä en esitä typeriä näkemyksiä.

[Sauerkrautzi]

Ennen peruskoulua oli vallalla kaksi rinnakkaista koulujärjestelmää - ehkä kolmekin kun oli erillisiä poika- ja tyttökouluja. Toinen järjestelmä oli oppilaalle maksullinen toinen ei.

Tyttökoulujen erikoisuus oli, että tytöt arvioitiin niin kovapäisiksi jotta keskikoulu vaati yhden vuoden enemmän kuin poika- tai yhteiskouluissa.

Juuri tämä. Ei yritetty tunkea kaikkia samaan tuubin, mikä on sula mahdottomuus, vaan oli lukuisia koulupolkuja, jotka veivät eteenpäin. Vaihtoehtoja oli paljon enemmän kuin kaksi. Maauntakeskuksissakin oli ainakin viisi erilaista tietä eteenpäin. Oli erilaisia mahdollisuuksia erilaisille oppijoille, eikä mikään johtanut umpiperään, vaan aina pääsi eteenpäin, jos rahkeet riittivät.

En oikein ymmärrä, miten joku voi kaipailla aikaan ennen yhtenäistä peruskoulutusta. Väyliähän oli silloin tasan kolme: kaikille sama lyhyt kansakoulu. Sitten siitä tavikset jatkoivat kansalaiskouluun ( 1 v) ja ammattikouluun. Muut menivät oppikouluun joita oli kaksi lajia, valtion maksuton linja (joka oli ahdas, sinne mahtui pieni prossa) ja yksitynen oppikoulu (johon kaikilla ei ollut varaa) + kummankin linjan lukio. Koulutustaso oli jotain ihan muuta mihin OECD Suomeakin nyt käskyttää. Pienessä maassa tulee ottaa kaikki resurssit käyttöön. Valitettavasti tässä tapahtui huonosti harkittu muutos Sipilän hallituksen aikana ja nykyisen. Se on tulevaisuudesta syömistä. Suomella ei ole oikein mitään mahdollisuuksia kilpailla perustuotannossa ja bulkissa. Pitää osata tehdä lisäarvoa, se taas ei oikein onnistu vesitetyltä amispohjalta: https://www.hs.fi/feature/art-2000011115778.html

[homenamsi]

Tänäänkin opin sitten jotain uutta - en tiennytkään että jossain oli lukukausimaksuttomia oppikouluja ja lukioita.

[amanita]

Luonnehdinnat viestin kirjoittajasta eivät ole sallittuja. yksi viesti on poistettu..

[Sauerkrautzi]

Tänäänkin opin sitten jotain uutta - en tiennytkään että jossain oli lukukausimaksuttomia oppikouluja ja lukioita.

No, käytännössä maksuttomia verrattuna yksityisiin. Klassiset lyseot ja normaalikoulut olivat valtion, niissä oli lähinnä nimellinen se lukukausimaksu, sitten oli myös kunnan kouluja, kalliimpia kuin valtion. Kirjat piti itse hankkia kyllä.

[KB7s]

Voi ei, pitikö kirjat ja kynät ostaa itse? Huhuh, miten aiemmin on pärjätty, voi kamala sentään.

[Ötsi Vik]

Kyllä! Köyhät kyykkyyn, ei mitään oppimateriaaleja köyhille! Parempi olisi kun kuolisivat pois kunnon ihmisten tieltä.

[KenSu]

Kyllä pienituloisille, esim huonopalkkaisille yksinhuoltajille, koulukirjojen ostaminen on ollut oikea taloudellinen rasite. Ei siitä ole pitkä aika kun lukio”kirjat” piti itse maksaa - eli oikeesti tietokone ja lisenssit niihin e-kirjoihin.

[Ötsi Vik]

Nykyään oppilaitoksen on myös kustannettava oppilaalle tietokone, jos hänellä ei ole varaa sitä ostaa. Siis toiseen asteeseen saakka. Se on reilua. Muistan kun itse kävin lukion, niin välillä oli tiukkaa rahasta, eikä mulle aina voitu ostaa uutta kirjaa, vaan joitakin vuosia vanhoja. Ne oli ihan ok, vaikka niissä vähän eri asioita olikin ja eri järjestyksessä kuin uudemmassa painoksessa.

[Konsta48]

Ehkä kuulun siihen vähemmistöön ikäni puolesta , että olen tämän vanhan systeemin läpsinyt läpi yo- tutkintoon saakka. Köyhän perheen köyhänä kakarana sain vapaaoppilas-statuksen , mikä tarkoitti senaikaista maksutonta opiskelua. En muista siltä ajalta , että kukaan opiskeluun ja oppimiseen kykenevä olisi rahanpuutteen takia jäänyt oppikoulusta pois- puhun tietysti vain omasta elinpiiristäni. Vanhemmat venyivät ja säästivät tarvittaessa , koska koulunkäynti oli tae paremmasta tulevaisuudesta.
Tämä näin nostalgisena katsauksena asiasta paremmin tietäville.

[KPy]

Ennen peruskoulua oli vallalla kaksi rinnakkaista koulujärjestelmää - ehkä kolmekin kun oli erillisiä poika- ja tyttökouluja. Toinen järjestelmä oli oppilaalle maksullinen toinen ei.

Tyttökoulujen erikoisuus oli, että tytöt arvioitiin niin kovapäisiksi jotta keskikoulu vaati yhden vuoden enemmän kuin poika- tai yhteiskouluissa.

Juuri tämä. Ei yritetty tunkea kaikkia samaan tuubin, mikä on sula mahdottomuus, vaan oli lukuisia koulupolkuja, jotka veivät eteenpäin. Vaihtoehtoja oli paljon enemmän kuin kaksi. Maauntakeskuksissakin oli ainakin viisi erilaista tietä eteenpäin. Oli erilaisia mahdollisuuksia erilaisille oppijoille, eikä mikään johtanut umpiperään, vaan aina pääsi eteenpäin, jos rahkeet riittivät.

En oikein ymmärrä, miten joku voi kaipailla aikaan ennen yhtenäistä peruskoulutusta. Väyliähän oli silloin tasan kolme: kaikille sama lyhyt kansakoulu. Sitten siitä tavikset jatkoivat kansalaiskouluun ( 1 v) ja ammattikouluun. Muut menivät oppikouluun joita oli kaksi lajia, valtion maksuton linja (joka oli ahdas, sinne mahtui pieni prossa) ja yksitynen oppikoulu (johon kaikilla ei ollut varaa) + kummankin linjan lukio. Koulutustaso oli jotain ihan muuta mihin OECD Suomeakin nyt käskyttää. Pienessä maassa tulee ottaa kaikki resurssit käyttöön. Valitettavasti tässä tapahtui huonosti harkittu muutos Sipilän hallituksen aikana ja nykyisen. Se on tulevaisuudesta syömistä. Suomella ei ole oikein mitään mahdollisuuksia kilpailla perustuotannossa ja bulkissa. Pitää osata tehdä lisäarvoa, se taas ei oikein onnistu vesitetyltä amispohjalta: https://www.hs.fi/feature/art-2000011115778.html

Mistä olet kuullut tuollaisia satuja?

[homenamsi]

Ehkä kuulun siihen vähemmistöön ikäni puolesta , että olen tämän vanhan systeemin läpsinyt läpi yo- tutkintoon saakka. Köyhän perheen köyhänä kakarana sain vapaaoppilas-statuksen , mikä tarkoitti senaikaista maksutonta opiskelua. En muista siltä ajalta , että kukaan opiskeluun ja oppimiseen kykenevä olisi rahanpuutteen takia jäänyt oppikoulusta pois- puhun tietysti vain omasta elinpiiristäni. Vanhemmat venyivät ja säästivät tarvittaessa , koska koulunkäynti oli tae paremmasta tulevaisuudesta.
Tämä näin nostalgisena katsauksena asiasta paremmin tietäville.

Vapaaoppilaspaikkoja muistan olleen, niitä piti hakea lukukausittain. Ei ainakaan käymässäni koulussa ollut mahdollisuutta pidempiaikaiseen statukseen. Kirjat ja muut tarvikkeet piti tietenkin hankkia erikseen.

Muistan hyvin kotikylältä, että monilapsisissa ’sekatyömiesten’ elättämissä perheissä vain osa lapsista sai mahdollisuuden oppikouluun. Eikä ne olleett aina tyttöjä. Pääsykokeen ohella oli täysin kiistämätön taloudellinen kynnys oppikouopiskeluun. Syrjäisemmillä seeuduilla matkat olivat sitten lisäkynnys.

[Ötsi Vik]

Eikä ne olleett aina tyttöjä.

Tämäkin on yksi erinomainen asia jota peruskoulu on parantanut.

[KB7s]

Olis kyllä ne lukukausimaksut peruskouluissa ja lukioissa paikallaan. Parantaisi huomattavasti motivaatiota ja lisäisi tasa-arvoa.

[Ötsi Vik]

Miten se lisäisi tasa-arvoa?

[homenamsi]

Samalla rahalla sama koulutus, päivänselvää.

[Ötsi Vik]

Entä he joilla ei ole varaa maksaa? Hekö eivät saisi opetusta ja se olisi sitä tasa-arvoa? Välillä ihmetyttää millaisessa maailmassa kultalusikka suussa syntyneet tyypit oikein elää

[arttula]

Peruskoulun käyneenä kärsin eniten tasapäistämisestä. Kaikille piti tuputtaa differentiaaliyhtälöitä ja orgaanista kemiaa. Kiinnosti tai ei. Suurinta osaa ei kiinnostanut, ja sen kyllä huomasi. Väkisinkin mentiin silloin sen hitaamman pään tahdissa - tai ainakaan ei päästy yhtä pitkälle, kuin oltaisiin ilman sitä päästy. Minua kiinnosti, ja kärsin ei-kiinnostuneiden häiriköinnistä oppitunneilla.

Kansakoulu - oppikoulu -systeemissä oli se hyvä puoli, että silloin kaikki saivat perustaidot, eli oppivat lukemaan, ja laskemaan vähintään yksinkertaisia kertolaskuja. Ne, jotka olivat käteviä käsistään, ja halusivat tehdä enemmän jotain konkreettista, pääsivät aikaisemmin ammattiopintojen pariin. Toisaalta ne, joita teoreettiset asiat kiinnostivat enemmän, saivat jatkaa. Minusta näin saisi olla edelleenkin. Maksuttomina toki molemmat vaihtoehdot.

[Ötsi Vik]

Peruskoulun käyneenä kärsin eniten tasapäistämisestä. Kaikille piti tuputtaa differentiaaliyhtälöitä

Eikö nämä tulleet vasta lukiossa?

[Andreas66]

Kun nykyisin kaiken maailman idioottimaiset salaliittoteoriat, kuten rokotevastaisuus leviävät, katsoisin että kyllä on peruskoulussakin tarpeen käydä läpi perusteet biologiasta, kemiasta, fysiikasta ja logiikasta. Muiden tarpeellisten asioiden lisäksi.

Jos joku ei niistä välitä niin on ainakin yritetty.

[arttula]

Eikö nämä tulleet vasta lukiossa?

Saattoivat nuo tullakin. Mutta yhtä lailla pointtini on se, ettei kaikkia peruskoulussa lainkaan kiinnostanut vähänkään pidemmälle menevä matematiikka - oli se sitten differentiaalilaskentaa tai funktiolaskentaa. Samaa oli myös muissa aineissa. Hyviä ammattilaisia noista kuitenkin sitten myöhemmin tuli, ja ovat pärjänneet hienosti omalla alallaan. Joten ehkä vähän vähempikin olisi riittänyt.