Nimenomaan, ja sehän tässä juuri on se ongelma, että vastapuoli löytää aina suunnittelijan mentävän aukon ja keskustelusta ei koskaan tule valmista. Puhuin tästä havainointiin perustuvan ja oletuksiin perustuvan dialogin mahdottomuudesta jo aiemmin.Teppo Tulppu kirjoitti:Ei tieteessä lähdetä siitä että ei olisi suunnittelijaa. Kyllä sellaisenkin teoriankin voi esittää mutta sitten sille pitäisi löytää tukea. Sellaista ei vaan ole oikein tahtonut löytyä. Sen sijaan evoluutioteorialle on löytynyt tukea melkoisesti.Simppa kirjoitti: Mutta sitten vielä tohon sun vasta-argumenttiin, mihin mä siis oon toisaalta väärä ihminen vastaamaan, kun en ole vieläkään mihinkään ottanut kantaa, mutta se on ihan yhtä paljon oletuksille perustuva kuin tuo tarinakin: suunnittelija on ja suunnitelijaa ei tarvitse olla. Ei tälläisellä argumentoinnilla kait ole paljoakaan virkaa.
Onhan siitä aikaa, kun mä kouluni kävin, mutta eikö painovoimalait ole enää voimassa? Vai puhutaanko tässä nyt siitä Newtonin kuuluisasta alkemiaharrastuksesta. No ei, kyllä mä tajusin.Teppo Tulppu kirjoitti:Tieteen luonteeseen kuuluu se että teoriat tarkentuvat ajan kuluessa ja joskus pitää vetää teoriat uusiksi. Esimerkiksi Newtonin teoria sai kyytiä kun Einstein esitteli suhteellisuusteorian.
Ja tässä on taas se aukko, koska erittäin epätodennäköinen voi yhtä hyvin olla suunniteltu, vaikka siis tieteen näkökulmasta se on vain epätodennäköinen sarja.Teppo Tulppu kirjoitti: Mutta ihan sama ilmiö on että jos heität lanttia monta kertaa niin jossain vaiheessa tuleee kolme klaavaa peräkkäin. Ja jos heität vielä kauemmin niin jossain vaiheessa tulee viisi klaavaa peräkkäin. Ja jos heität vielä kauemmin niin jossain vaiheessa tulee kymmenen klaavaa peräkkäin. Ja niin edelleen. Tämä havainnollistaa sitä, että satunnaisissa ilmiöissä tulee eteen tilanteita jotka näyttää suunnitelluilta vaikka ne sitä ei ole.
Siis jos vastapuoli todistaa itselleen olemassaolonsa perusteita, niin tottakai erittäin epätodennäköinen muuttuu suunnitelluksi: ja toisaalta, se on myös looginen päättelyketju, koska kumpikin tulkinta pohjimmiltaan perustuu oletukseen. Oletukseen siitä, että epätodennäköinen sarja on tapahtunut luonnon lakien vallitessa tai oletukseen siitä, että näin ei ole. Tiedän, ettei tiede perustu oletuksiin, mutta vastapuolen näkökannalta tiedemiehet nimenomaan olettavat, että jotain asiaa ei ole, pitäessään sitä erittäin epätodennäköisenä. Siis Jumala. Tää keskustelu on enemmän filosofinen paradoksi kuin väittely.
Mutta jos todella haluaa havainnollistaa tän keskustelun vaikeutta, niin siirrytään tietysti alkuräjähdykseen ja kysymykseen kaiken alusta, mistä tässäkin keskustelussa on pohjimmiltaan kysymys. Mitä on tyhjyydestä syntyvä aine? Mikä aloitti laajentumisen? Mitä oli ennen aikaa? Ja mitä on aika, jos se on vain ilmenemä nollahetkestä tähän laajentumisen pisteeseen? Uskallan väittää että, niitä Jessen mentäviä aukkoja taas löytyy.
Joku voiskin muuten selittää kansantajuisesti sen, että miten tyhjästä syntyy ainetta. Se kait liittyy kvanttifysiikaan, jonka mukaan hiukkaset voivat syntyä tyhjästä?