Homppulaisten parisuhdekiemurat

[KunkkuJ]

Hyvä on , hyvä on. Ota se, kummalla on enemmän varallisuutta ja perintöä tulossa. Tunteet ovat katoavaisia, mutta rahaa tarvii aina.

[adele]

Vientiä ois, mutta en tiijä ketä ottaa .__.
Martan kanssa olen ollut jo 2 kk mutta Minnan kanssa oleminen on paljon mukavempaa.

Minkä takia pitäisi valita? Kuten arvostettu guru on sanonut, se että tykkää perunamuhennoksesta ei tarkoita että sitä pitäisi einehtiä koko ikänsä joka päivä hamaan loppuun asti. Hommaat pari typykkää lisää rundiin ja elät vapaasti sitoutuneen miehen elämää.

Jos joku hinnoittele p***unsa hinnan niin korkealle, että joudut luopumaan kaikesta muusta, niin se on lopulta huono kauppa eikä investoimasi pääoma ole lopulta sen arvoinen.

[Peitsamo]

Näin on. Jos joskus tekee mieli maitoa niin ei sen takia tarvitse koko lehmää ostaa!

[Erño]

Minä taas olen vahvasti sitä mieltä, että yhdessäkin riittää sietämistä. Hommaa kerralla hyvä.

[adele]

"Hommaa kerralla hyvä" yleensä tarkoittaa KTM:n tai alemman KTM:n taktiikkaa, jossa valinnanvara naisten suhteen on .... kapea mutta niukka. Tai mitään valintaa ei itseasiassa miehen puolelta ole, kysymys on lähinnä saako suhteen ja seksin portinvartijana toimivan naisen, joka täyttää miehen kriteerit, avajamaan porttinsa.

Noissa suhteissa miehen kulut ovat käsittämättömän suuret, sillä investointipakko koskee koko hänen elämäänsä. Alkaen ajasta ja taloudesta jatkuen käyttäytymisen "korjaamiseen" joka vaikuttaa harrastuksiin, ystäviin jne. Viimeisenä vaiheena mies on eräänlaisen ajatuspoliisin kohde.

Jos sitten tämä "kerralla hyvä" saa miehen koulutetuksi sisäsiistiksi on suuri riski että "kerralla hyvän" kiinnostus mieheen laimenee. Joka tapauksessa kun parisuhde on vakiintunut ja mukulat tehty, kuiva kausi on koittanut miehelle. Sitten sitä ihmetteleekin miten tässä näin kävi.

Tässä auttaa jos on vahingoniloinen, saaden lohtua kanssamatkustajien huonosta kohtalosta. Itsehoitoa voi pi**un puutteessa harrastaa vaikka lukemalla naisten kirjoittaman 38-sivuisen Ärsyttävin tapa, jolla miehesi tapa ehdottaa rakastelua?-ketjun Vauvan-lehden "keskustelu"foorumilta.

Kun on päässyt 2 sivua eteenpäin, ymmärtää että ei tuossa ole kysymyksessä mitkään poikkeukset, vaan näin se KTM:n elämä menee.

Ehdotan miehille runsasta investoimista itseensä, jotta saa naisten silmissä statusta ja siten voi kokea parisuhdemarkkinat kuin tavallinen nainen, jossa kysynnästä eikä tarjonnasta ole pulaa.

Punttieinarius ei riitä, mutta se on hyvä alku. Kun tuohon lisätään arvostettu ammatti, reilusti varallisuutta, hyvä supliikki, älykkyys, hyvät markkinointitaidot ja huoliteltu ulkonäkö, niin ei todella tarvitse lukea muijansa tarinaa Vauva-lehden palstalta.

[MacFinn]

Luettuani Adelen vuodatukset, en voi olla toteamatta millaisen lottovoiton olen aikoinani saanut näillä markkinoilla. Ilman kiemuroita kohta neljä kymmentä vuotta.

[amanita]

Jos ei kumppanin valinnan perustana ole syvä tunne ja sekä henkinen että fyysinen vahva vetovoima, vaan järkeily ja jopa laskelmallisuus, ei hommasta tule pitkän päälle mitään.

Itsestään selvää on, että kumppanin "kasvattaminen " on typeristä typerin ajatus, yhdessä eläen oppii kumpikin tekemään tarvittavia kompromisseja, toisen ihmisen perusolemusta ei voi eikä missään nimessä edes saa yrittää muuttaa. Jostain vauvalehden synnytyksen jälkeisen hämmennyksen aikojen nettikirjoitteluista jos luulee löytävänsä naisen ja kumppaninvalinnan perustan syvimmän olemuksen, on totaalisesti väärässä.

Hei miehet, antakaa mennä tunteen viemänä, joskus sattuu, lujaakin, mutta elämä on. Rakastuminen, rakastaminen ja koettelemusten ja vaikeuksienkin jälkeen olevaksi todettu rakkaus ovat niin hienoja, tärkeitä ja kantavia asioita, että niitä ei laskelmallisuudella kannata itseltään sulkea pois, vaan pitää ja tulee niille antaa mahdollisuus aina ja iankaiken!

Ei elämässä kaikki onnistu, ei parinvalintakaan välttämättä osu heti oikeaan, mutta kokemuksista kannattaa ottaa opikseen. Jos elämä on pelkkää laskelmointia ja järkeilyä, unohtuu siinä ohessa helposti elää, kokea ja nauttia.

Hei Kain, anna sydämesi valita!

[Carde]

Itse olen huomannut sellaisen asian jonka joku vanha viksu ihminen on sanonut jossain julkisestikkin. Ihmiset rakastuvat ihastumiseen, sitten ihastuvat rakastumiseen mutt todelliseen rakkauteen tarvitaan vuosia aikaa ja paljon vastoinkäymisiä.
Nykyihmisten ongelmana tuntuu olevan että heti kun tulee suhteeseen pienikin ongelma ollaan eroamassa niin miten siinä suhde voi muuttua rakkaus suhteeksi? Mikä nykyisin on erilailla kuin ennen, silloin suhteet kesti mutta nyt jos avioliitto kestää 7 vuotta se on kuulemma jo pitkä

[adele]

Jos ei kumppanin valinnan perustana ole syvä tunne ja sekä henkinen että fyysinen vahva vetovoima, vaan järkeily ja jopa laskelmallisuus, ei hommasta tule pitkän päälle mitään.

Höpö, höpö.
"Järkeilys ja laskelmallisuus" ovat aina mukana, halusit tai et. Olet joko tietoinen tästä tai et.

Esittämäsi alkeellinen romanttinen teoria, jossa "Jaana ja Pekka tapaavat Venetsiassa, he kiinnostuvat toisistaan, välillä tulee ryppyjä suhteeseen, mutta lopulta roihuava rakkaus voittaa.
Romantiikka jättää kuitenkin paljon selittämättä. Miksi he rakastuivat toisiinsa eivätkä muihin?

Romantiikan mukaan rakkaus on selittämätön mysteeri. Romantiikka ei kerro mitään rakkauden takana olevista tapahtumista, joten tarvitaan muita selitystasoja.

Todellisuudessa selitys löytyy vain vaihtoehtoisista selityksistä. Kuten evoluutioteoreettisesta selityksestä, joka tarkastelee evoluutiohistorian aikana ihmisille muodostuneita seksuaalisia strategioita, jotka ,kuten amasta huomaa, ovat yleensä alitajuisia ja suurelta osin biologian ohjaamia. Tai vaihtoteoreettisesta selitystasosta, jossa ihmiset pyrkivät pariutumaan samantasoisten ihmisten kanssa.

Eri selitystasot eivät välttämättä ole ristiriidassa toistensa kanssa. Evoluutioteoreettisen selityksen mukaan "ihmiset pyrkivät toteutamaan parasta tarjolla olevaa seksuaalista strategiaa ", vaihtoteorian mukaan "ihmiset pariutuvat oman tasoistensa kanssa" ja romantiikan mukaan "ihmiset pariutuvat rakastamiensa partnerien kanssa." Kaikki nuo selitykset voivat olla totta samanaikaisesti.

Evoluutioteorian ja vaihtoteorian ihmiskuvan mukaan laskelmointi on erottamaton osa osa ihmisyyttä. Ihmisen aivot muodostavat "laskentakoneen", joka laskelmoi kaikki päätökset. Laskelmointia on kolmenlaista.

• 1. Tiedostamatonta, jolloin laskennan lopputulos ilmenee tunteena tai viettinä. Rakastuminen on tiedostamattoman laskelmoinnin tulos. Ihmiselle tärkeimmät perustarpeet (selviytyminen ja pariutuminen) sijaitsevat pääosin tiedostamattomassa laskennassa, koska ne ovat liian tärkeitä asioita jätettäväksi pelkän tietoisen pohdinnan varaan.
  
  2. Tiedostettua, jolloin tunne puuttuu. Silloin ihminen pohtii eri valintojen plussia ja miinuksia. Myös parinvalinta voi olla täysin tietoista.
  
  3. Kombinaatio edellä mainituista, Nainen rakastuu silmittömästi renttuun (tiedostamaton laskelmointi), mutta ajan kuluessa nainen miettii suhdetta tietoisella tasolla tullen lopputulokseen, että rentusta ei ole aviomieheksi. Tietoinen ja tiedostamaton laskelmointi jäävät tuolloin ristiriitaan toistensa kanssa.

[amanita]

Totta kai kaiken perustana on alitajunta, oma persoonallisuus ja kaikki mahdolliset alitajunnan viestit, mutta ei se muuta sanomaani; antaa vaan mennä sen tunteen viemänä, sehän on juurikin johtopäätös tuosta alitajuisesta prosessista!

Ihan eri asia on tietenkin tuon tapahtuman tieteellinen tai muu tutkiminen, mutta...se on ihan eri asia.

Ei kai kukaan ala kirjoittaa paperille kumppaniehdokkaiden plussia ja miinuksia ja räknää sitten viivan alle jäävää tulosta, ei tunne-elämä ole päättämisen asia. Jos on, silloin siis ihminen laittaa tietoisesti tulpan itselleen ja todella vaaralliseen paikkaan. Kun tuo torjuttu tunne elää aikansa pimeydessä ja torjuttuna, seuraa siitä joskus sen räjähtäminen ja paljon selvitettävää.

Tiedän kyllä tietoistakin parinvalintaa olevaa olemassa, on jopa tuntumakin sellaiseen ollut. Vaimo valittiin kuin hevosjalostuksessa ikään, jotta aatelissuku sai taatusti kelvollisia jälkeläisiä, mutta varsinainen avioliitto oli pelkkää kulissia. Toki kukin tyylillään, mutta suositan, että antaa luonnon vetää tikanpoika puuhun, koska niin on tarkoitettu.

[arttula]

Hyvä on , hyvä on. Ota se, kummalla on enemmän varallisuutta ja perintöä tulossa. Tunteet ovat katoavaisia, mutta rahaa tarvii aina.

Harvinaista, mutta kerrankin olen samaa mieltä Kunkun kanssa. Kannattaa tosiaan valita se, jolla tai jonka perheellä on rahaa. Rakastumisen tunne katoaa nopeasti, ja jos rahaa ei ole, tulee vain katkera elämä, kunnes älyätte lopulta erota. Toki rikkaallekin voi ero tulla, mutta ainakin jonkin aikaa on kivampaa, kuin köyhän kanssa.

[adele]

Ei kai kukaan ala kirjoittaa paperille kumppaniehdokkaiden plussia ja miinuksia ja räknää sitten viivan alle jäävää tulosta,....
Tiedän kyllä tietoistakin parinvalintaa olevaa olemassa, on jopa tuntumakin sellaiseen ollut. Vaimo valittiin kuin hevosjalostuksessa ikään, jotta aatelissuku sai taatusti kelvollisia jälkeläisiä...

"Ei kai kukaan ala kirjoittaa paperille"? Miksi paperi on out? Onko iPhonen muisti parempi?
Ei se kumppanin valinta kenelläkään juuri hevosjalostuksesta eroa. Siis jos olemme tietoisia.

Todellisuudessa se, että parinvalinta "hevosjalostuksen" (=tieteellisyyden) parhaita periaatteita noudattaen kuulostaa niin vastenmieliseltä, eli että se ei ole tiedettä, eikä se saa pitää paikkaansa, (eikä se tietysti pidä paikkaansa), koska se on eettisesti väärin. Tieteen pitäisi tuottaa "kivoja" teorioita, eikä inhorealistisia teorioita. Kyseessä on ns. "paha tieto"

Tätä todellista piilomotiivia ei yleensä sanota ääneen, koska pahan tiedon vastustaminen ei kuulosta vakuuttavalta kritiikin muodolta. Kritiikki on motivoitunut, kuin rotujen älykkyystutkimusten kritiikki. On kauheaa, jos rotujen välillä on älykkyyseroja. Siksi rotujen älykkyyttä tarkasteltavat tutkimukset pitää leimata humpuukiksi ja epätieteeksi tai vielä mieluummin tutkimusta ei saisi olla lainkaan.

Lopultahan tässä on kyseessä vain kriitikkojen vinoutuneet arvot. Heille ihmisellä on vain instrumentaalinen arvo. Ihmisellä on seksuaalinen markkina-arvo, kuinka monelle kelpaisit seksuaaliseen kanssakäymiseen, pariutumismarkkina-arvo, kuinka moni kelpuuttaisi sinut kumppaniksi, työmarkkina-arvo, joka määrittelee minkälaista työtä ja palkkaa saat. Näitä arvoja on muitakin lähes loputtomasti.

Yhteistä vain on että kriitikko vetää yhtäläisyysmerkit ihmisarvon ja näiden muiden arvojen välille. Kriitikon mielestä näillä kentillä menestyvän ihmisen ihmisarvon on suurempi kuin luuserilla. Siksi he eivät halua kuulla moisesta.

Toisaalta he voivat olla oikeassa, sillä onhan ihmisarvo puhdas tuulesta temmattu keksintö vailla substanssia tai perustelua. Ehkä ihmisellä on todella vain instrumentaalinen arvo, jonka voi määritellä suoraan hänen hyödyllisyydestä lauman jäsenenä?

[arisel]

Kyllähän aivan liian monet pitävät tuottamatonta ihmistä arvottomana - tälle "eliitille" tosin ihmisarvoa ei edes ole olemassa, vaan vain raha-arvo.

[Kain]

Tein päätöksen ja valitsin Minnan Martan sijasta.
Oli muuten vaikeaa Martalle soittaminen .__.

[KunkkuJ]

Oli muuten vaikeaa Martalle soittaminen .__.

Eikös nykyään tekstari katsota riittäväksi tuollaisissa asioissa?

[amanita]

Tein päätöksen ja valitsin Minnan Martan sijasta.
Oli muuten vaikeaa Martalle soittaminen .__.

Sympatiaa ja ymmärrystä. Mukavan läheisen ihmissuhteen jättäminen on aina vaikeaa, kun tietää satuttavansa, ja yleensä sattuu itseenkin. Toivottavinta tietenkin olisi, että hyvä ystävyys säilyisi kuitenkin. Sitä toivon sinunkin tapauksessasi.

Kaikkea hyvää uudelle suhteellesi!

[Lihapipo]

Ei elämässä kaikki onnistu...

Miten niin?

Esittämäsi alkeellinen romanttinen teoria, jossa "Jaana ja Pekka tapaavat Venetsiassa, he kiinnostuvat toisistaan, välillä tulee ryppyjä suhteeseen, mutta lopulta roihuava rakkaus voittaa.
Romantiikka jättää kuitenkin paljon selittämättä. Miksi he rakastuivat toisiinsa eivätkä muihin?

Kukaan muu siellä ei puhu suomea?

[Kain]

Hyvä on , hyvä on. Ota se, kummalla on enemmän varallisuutta ja perintöä tulossa. Tunteet ovat katoavaisia, mutta rahaa tarvii aina.

En minä nyt ala sinua naimaan, jos sitä vihjailit.

[KunkkuJ]

En minä nyt ala sinua naimaan, jos sitä vihjailit.

Miten minä tähän nyt aloin liittymään? Sinähän kerroit olevasi kahden naisen loukussa ja kaipasit neuvoa valintaan.

[kakeMBP]

Jos ei kumppanin valinnan perustana ole syvä tunne ja sekä henkinen että fyysinen vahva vetovoima, vaan järkeily ja jopa laskelmallisuus, ei hommasta tule pitkän päälle mitään.

Itsestään selvää on, että kumppanin "kasvattaminen " on typeristä typerin ajatus, yhdessä eläen oppii kumpikin tekemään tarvittavia kompromisseja, toisen ihmisen perusolemusta ei voi eikä missään nimessä edes saa yrittää muuttaa. Jostain vauvalehden synnytyksen jälkeisen hämmennyksen aikojen nettikirjoitteluista jos luulee löytävänsä naisen ja kumppaninvalinnan perustan syvimmän olemuksen, on totaalisesti väärässä.

Hei miehet, antakaa mennä tunteen viemänä, joskus sattuu, lujaakin, mutta elämä on. Rakastuminen, rakastaminen ja koettelemusten ja vaikeuksienkin jälkeen olevaksi todettu rakkaus ovat niin hienoja, tärkeitä ja kantavia asioita, että niitä ei laskelmallisuudella kannata itseltään sulkea pois, vaan pitää ja tulee niille antaa mahdollisuus aina ja iankaiken!

Ei elämässä kaikki onnistu, ei parinvalintakaan välttämättä osu heti oikeaan, mutta kokemuksista kannattaa ottaa opikseen. Jos elämä on pelkkää laskelmointia ja järkeilyä, unohtuu siinä ohessa helposti elää, kokea ja nauttia.

Pitää hyväksyä kumppanin erilaisuudet, vaikka välillä ärsyttäisikin ja pitää muistaa että jos todella rakastat häntä, niin rakastat myös näitä vähemmän hyviä piirteitä.

Nimimerkki: Erilaisuus on rikkaus!