Kielikeskustelua

[arisel]

Ikuisia suosikkejani tuo - tosin pidän enemmän alkuperäisversiosta; Nurmio on tehnyt paljon hyvää musiikkia, mutta Kohdusta hautaan on edelleen tuotannon kärkeä.

[Mikael K.]

Musiikin lisäksi Tuomari Nurmio on nostanut esiin kielen. Vanha stasdin slangi on saanut virallisen aseman. Uusia syntyy sitä mukaa ettei niiden perässä pysy tutkijatkaan. Joskus syntyy koomisia tilanteita, kun joku puhuu jotakin murretta tai slangia niin vahvasti, että siitä ei ota selvää. Joensuuhun muutettuani koin ensimmäisen jalat alta pois kokemuksen, kun paikallinen murre oli joillakin niin vahva ettei siitä saanut selvää vaikka olisi halunnut. Nykyisin jo melko vanhana olen kaiketi pudonnut kehityksen kelkasta, niin että kaikkea ei jaksa edes yrittää ymmärtää.

[jjpeltola]

No nih! Taas on jätetty Hesarin kesähessut yövuoroon ilman valvontaa; turpasauna! Turpaan otetaan/annetaan/saadaan tai annetaan selkäsauna. Mutta yön pimeydessä keksittiin sitten epäsana: Turpasauna.

[Kuutio]

Kyllä turpasauna on ainakin minulle täysin tuttu sana. Eikä vähiten YUP:n Turpasauna! EP:n (julkaistu 1990) ansiosta.

"Se, joka vitsaa säästää saa kaatumataudin..."

[Mikael K.]

Minua hämmentää ennen kaikkea se, että sana turpasauna on lehtijutussa alatyylinen ilmaus. Se sopii kyllä muuhun yhteyteen mutta lehtijutut ovat toinen asia. Niissä pitäisi käyttää hyvää kieltä.

[arisel]

Hesarin kieliasu valuu alaspäin koko ajan - huolimattomuuksia, epäsanoja ja lastenkielisiä ilmauksia asiatekstissä on alkanut näkyä tavan takaa. Tämä lienee kehitystä, jolle ei voi mitään, koska lukijat ja toimittajat nuortuvat ja "mitä välii" -väki pääsee huseeraamaan mielensä mukaan; tulevaisuuden median kielenkäyttö tulee olemaan surkeaa seurattavaa. Tulevaisuus on näkynyt jo pitkään Hesarin Nyt!-liitteessä surullisella tavalla.

Asiaan vaikuttaa paljon se, miten näihin "mitä välii" -kakaroihin - jotka ovat ihan aikuisia - suhtaudutaan: paitsi yllämainitun kaltaista kieltä käyttävät, myös kaupunkia roskaavat, muista piittaamattomat tupakoijat, "lievän ylinopeuden" ajajat, "kyllä yhden voi ottaa" -rattijuopot, "kyllä tästä voi oikaista"-pissipää ansaitsisivat jatkuvaa kielteistä palautetta, jonka antamista tunnutaan pitävän niuhottamisena. Mutta sitä saa, mitä tilaa - jos halutaan kaupunkien pysyvät siistinä, kovaa palautetta roskaajille on tultavat myös välittömästi roskaamisen tapahtuessa tavallisilta ihmisiltä, niiltä, jotka ovat paikalla - eikä vasta törkeimpien tapausten kohdalla virkavallan suunnalta, sillä törkeät tapaukset johtuvat siitä, ettei rajoja ole aikaisemmin ollut.

Tämäntyyppisen käytöksen hyväksymisen seuraukset saa lukea myös mediasta - sen lisäksi, että muutenkin kärsitään asiattomasta, ylimielisestä ja piittaamattomaste "heti mulle kaikki tänne" -käytöksestä kaikkialla. Onnettomuudet lisääntyvät, ja sitten surraan Toholammin ulosajon kaltaisia "onnettomuuksia". Voisi ainakin kysyä, mitä ja miten pojille oli opetettu turvavöiden käytöstä ja nopeusrajoitusten noudattamisesta - onko nyt kovasti sureva isä kenties omalla ajotavallaan ja puheillaan antanut "esimerkkiä"?

[M.P.T]

Ärsyttävät sanat ja sanonnat.
1. Mennään spåralla.
2. Se asuu böndellä.
3. Peräkärri....

Stadin slangi nostaa ärsytyskynnyksen korkealle. Menee jopa yli mittausarvojen. En vaan voi sietää. Tämä ässän korostaminen puheessa ja jatkuva sössöttäminen ärsyttää. En kuule vastaavaa ässän korostusta edes Turussa, Tampereella, Oulussa tai Jyväskylässä.

Minua hämmentää ennen kaikkea se, että sana turpasauna

Ilmaisu on todella vanha. Sitä käytettiin jo aikaisemmin kun mummosi tai pappasi oli edes syntyneet. Siitä pitäisi vaan keksiä uusi sanonta.

haltia...haltija.

Toisella on munat ja toisella ei.

[Mailia]

Ärsyttävät sanat ja sanonnat.
1. Mennään spåralla.
2. Se asuu böndellä.
3. Peräkärri....

Oot vai kateellinen kun teill ei ole spåraa böndell.

[JHA]

Ärsyttävät sanat ja sanonnat.
1. Mennään spåralla.
2. Se asuu böndellä.
3. Peräkärri....

Oot vai kateellinen kun teill ei ole spåraa böndell.

Noo.. voihan sitä olla sitten kohtelias ja käyttää vaikka ilmaisua landella tai skutsissa. Jossain susirajan takana kuitenkin

[JHA]

No nih! Taas on jätetty Hesarin kesähessut yövuoroon ilman valvontaa; turpasauna! Turpaan otetaan/annetaan/saadaan tai annetaan selkäsauna. Mutta yön pimeydessä keksittiin sitten epäsana: Turpasauna.

Turpasauna, turpajuhlat, turpakäräjät.. vuosien varrella on samalle asialle kertynyt kieleemme monia värikkäitä synonyymejä ilman että yksikään noista edustaisi erkkobladetin toimituksen keksimää uudissanoitusta.

[Mikael K.]

Hyvää ja kaunista kieltä ne eivät kuitenkaan ole. Etusivun jutussa luulisi tällaisen pienen yksityiskohdan painavan enemmän kuin jonkun kielipuolen sanan.

[Kauppalopo]

Stadin slangi nostaa ärsytyskynnyksen korkealle. Menee jopa yli mittausarvojen. En vaan voi sietää.

Aika matalalla on ärsytyskynnys, jos toisten oma alueellinen puhetapa ärsyttää noin paljon. Oletko miettinyt mistä ärsytys johtuu? Ei minua stadilaisena ärsytä minkään murrealueen ominainen puhetapa. Joskus tulee vastaan vieraita sanoja, joiden merkitys selviää useimmiten asiayhteydestä, tai poikkeuksellisia merkityssisältöjä tutuille sanoille. Murteet, myös Stadin slangi, ovat rikkaus.

jatkuva sössöttäminen

Kyse on siis korvien välistä, koska stadilainen ei sössötä.

[Tauvo]

Kyse on siis korvien välistä, koska stadilainen ei sössötä.

Kyllä se ulkopaikkakuntaiselle siltä kuulostaa. Opiskeluaikana piruiltiin samoissa porukoissa oleville itäsuomalaisille (vantaa/helsinkiläisille) heidän käyttämästään heeeŝa äŝŝäŝtä. Eipä tuo sen ärsyttävämpää kuitenkaan ole, kuin muutkaan paksut murteet.

[pallo]

Ärsyttävät sanat ja sanonnat.
1. Mennään spåralla.

Aito stadilainenhan ei käytä spåraa tai sporaa, vaan skurua. Tsori. Näinoonkuullu. Ja aitoja stadilaisia kohtaa ääriharvoin, useimmat stadilaiset on junalla tuotuja hesalaisia. Jaennookumpaakaan.

[Kauppalopo]

Skuru on katoavaa kansanperinnettä, kyllä aito stadilainen ajaa useammin sporalla. Ja mulle on ihan sama mitä nimitystä tuosta käyttää, stadilaisuus ei ole ahdas karsina joka määriteltäisiin muutamilla yksittäisillä termeillä. Isoisäni, paljasjalkainen stadilainen hänkin, ei koskaan minun kuulleeni puhunut muuta kuin puhdasta kirjakieltä. Hän siis matkusti raitiovaunulla. Mummoni on myös paljasjalkainen stadilainen ja hän taitaa kutsua raitiovaunua ratikaksi, joka toisten mielestä on maalainen ilmaus.

[arisel]

Siinä meni monta myyttiä kerralla!

Mitä isoisäsi muuten teki työkseen? Jos tällaista sopii kysyä.

[Kauppalopo]

No perhana, pääsit kirjakielen ytimeen. Hän oli kustannustoimittaja ja myöhemmin kotimaisen kirjallisuuden professori. Kyllä hän kuulemma slanginkin taisi, mutta ei tosiaan käyttänyt myöhemmällä iällä.

[tuomas92]

Minä kuljen aina ratikalla. Olen pyrkinyt säilyttämään mahdollisimman hyvin kotipaikkakuntani murteen. Helsinki ei tunnu jotenkin omalta paikalta vaikka siellä opiskelujen ohessa viihtyy – oma murre tekee olon vähän kotoisammaksi. Jotkut sitä ihastelevat ja toiset kauhistelevat, mutta en välitä.

[arisel]

Kirjakieltä käyttävän ihmisen kohtaaminen on jossain määrin hämmentävää - muistan koulun alkuvuosilta yhden saman koulun oppilaan, joka puhui kirjakieltä, ja silloin se todellakin oli hämmentävää! Mutta kyllä siihenkin tottui, eikä siitä alkuhämmästelyn jälkeen sen kummempia seurannut. Kielenkäyttötavalla on melkoinen merkitys mielikuvaan, joka ihmisestä jää.

[Erño]

Kirjakieltä käyttävät ovat jotain autisteja tai nokkavia muka-sivistyneitä. Murretta vääntävät taas rehellisiä tyhmiä ihimisiä. *hymiö

[Lare]

Kyllä se ulkopaikkakuntaiselle siltä kuulostaa. Opiskeluaikana piruiltiin samoissa porukoissa oleville itäsuomalaisille (vantaa/helsinkiläisille) heidän käyttämästään heeeŝa äŝŝäŝtä. Eipä tuo sen ärsyttävämpää kuitenkaan ole, kuin muutkaan paksut murteet.

Aika ässä kommentti.

[Mikael K.]

Stadin ässällä saa tärykalvot puhki, joten opetin aikoinaan jokaiselle studioon saapuvalle ensimmäiseksi sen miten s- lauletaan oikein. Jotkut sen oppivat ja toisia ei auttanut edes uhkailu saati kiristys.

Kuuma peruna suussa -alueiden murteet ovat ongelmallisia. Hyvästä tahdosta huolimattakaan niitä ei aina ymmärrä. Suomea kiertäessäni olenkin pyrkinyt siihen, että kielen perusteella kukaan ei tietäisi mistä olen kotoisin ja tästä syystä pyrin puhumaan yleiskieltä.

[M.P.T]

Aika matalalla on ärsytyskynnys, jos toisten oma alueellinen puhetapa ärsyttää noin paljon. Oletko miettinyt mistä ärsytys johtuu?.

Ylimielisyydestä. Se ylimielisyys puheessa aiheuttaa sen ärsytyksen, mutta jos tuota puhuttaisiin nöyränä niin ärsytys ei olisi niin suurta. En pahemmin enää pidä etelän sukulaisiin yhteyksiä. En käy kylässä saati soita. Ei enää vaan jaksa sitä "Ollaan parhaita" asennetta. Mitä myös sukulaisten kavereita nähnyt niin vanne alkaa puristamaan. Kyse on erittäin korkeasti koulutetusta jengistä. Ei täällä professorit, kirurgit, maisterit ole sellaisia. Helsinkiläisyys paistaa hyvin läpi vaikka olisi vasta viidennen polven hesalainen. Jopa Ex-muija oli sieltä kotoisin. Voi luoja sen tapoja.

Stadin ässällä saa tärykalvot puhki, joten opetin aikoinaan jokaiselle studioon saapuvalle ensimmäiseksi sen miten s- lauletaan oikein..

Olet oikeassa. Tämä on todella järkyttävää kun se ässä rikkoo tärykalvot. Vähän kuin liidulla kirkuttaisi liitutaulua. Korvia särkee.

Noo.. Jossain susirajan takana kuitenkin

1. Susiraja kulki kehä III kohdalla.
2. Karhuraja kulkee Hirvaskankaan Esson (Nykyinen ABC) kohdalla. Se Shell on Karhurajan eteläpuolella ja ABC pohjoispuolella. Kyseessä siis 69-tie joka on rajan määritelmä. Käännytään nelostieltä itään.

PS: Onneksi ei ole spåraa. Joku voi tulla viereen istumaan.

[Kauppalopo]

Kyse ei siis ole puhetavasta, vaan siitä että kaikki 1,2 miljoonaa pääkaupunkiseudulla asuvaa ovat koppavia itsekeskeisiä ääliöitä, joita ei edes pidä yrittää sietää. Maalla kaikki on paremmin ja sinne erehtyvät kaupunkilaistollot voi viedä saunan taakse lopetettavaksi tai ampua iltahämärissä jäniksenä.

[arisel]

Hehe!

Meinasin tuohon aiempaan kommenttiin mainita mieleen tulleen - Tauvo hiljaa - aikanaan tuntemani maalle muuttaneen helsinkiläisen rauhallisesta, ystävällisestä ja kaikin puolin hyvästä käytöksestä, joka oli selvästi parempaa kuin monien paikallisten maalaisten. Sanastosta ei ole jäänyt varsinaisesti mitään mielikuvaa, mutta ehkä se oli itselleni sen verran tuttua, etten kiinnittänyt siihen sillä tavalla huomiota; minua on toisinaan syytetty helsinkiläiseksi ja hämmästyessäni perusteltu käsitystä käyttämälläni sanastolla.