Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona

[Tauvo]

^ Näin hätäisesti etsimällä löysin tietoa ainoastaan laitteiden värilämpötiloista, ei niinkään fysikaalisesta spektrin laajuudesta.

Yllättävää oli: Metz 76 MZ-5 (5600 Kelviniä) ja Elinchrom BXRi (5500 Kelviniä).

Jännä huomio Elincan setistä:
Paketti sisältää seuraavat osat:
2 kpl Elinchrom BXRi studiosalama
2 kpl Verkkojohto
1 kpl Synkkajohto (PC -> 3,5mm mono)
2 kpl Softbox 65 x 65 cm
2 kpl Suoja välähdyspäälle
1 kpl Pehmustettu kantolaukku
1 kpl Skyport Speed lähetin
1 kpl Käyttöohje (Englanti)
2 kpl mallivalo

yht.849 €

Metz Mecablitz 76 MZ-5
Sisältää salamalaitteen ja akun hintaan n. 750-830 €

[Tauvo]

Luonnonvalosta ja sen valon käyttäytymisestä kun puhutaan, niin pitää ottaa huomioon myös sen valon spektri, ei pelkästään sen valon väri. Tämä on tärkeää siksi, että vaikka valo olisikin samanväristä, niin siitä puuttuvat spektrin osat saattavat aiheuttaa kuvattavalla pinnalla erilaisen valon heijastumisen kuin mitä luonnonvalon spektri. Hifistelyä? Kyllä. Mutta siitähän tässä on kyse. Sitten tietysti luonnonvalon spektri riippuu päivämäärästä, kellonajasta ja säätilasta.

Löysin tällaisen:

"Luonnonvalon spektri muuttuu suhteellisen vähän eri vuorokauden aikana. Tärkein ero on UV-säteilyn määrässä. Se on pienimmillään aamuisin ja iltaisin sekä talvisaikaan."

Linkki: http://www.adlux.fi/public/pdf/luonnonvalo/lv10.pdf

[Mikael K.]

Löysin tällaisen:

"Luonnonvalon spektri muuttuu suhteellisen vähän eri vuorokauden aikana. Tärkein ero on UV-säteilyn määrässä. Se on pienimmillään aamuisin ja iltaisin sekä talvisaikaan."

Linkki: http://www.adlux.fi/public/pdf/luonnonvalo/lv10.pdf

Eikös kameroissa ole UV-suodin jo valmiina? Se siis estää ainakin kameran osalta säteilyn vaikutuksen kuvaan. Joissakin vanhoissa D-Luxeissa ei ilmeisesti ollut UV-suodinta ja se teki kuvista muistaakseni sinisiä, kun tarkoituksena oli saada mustaa.

[Tauvo]

Löysin tällaisen:

"Luonnonvalon spektri muuttuu suhteellisen vähän eri vuorokauden aikana. Tärkein ero on UV-säteilyn määrässä. Se on pienimmillään aamuisin ja iltaisin sekä talvisaikaan."

Linkki: http://www.adlux.fi/public/pdf/luonnonvalo/lv10.pdf

Eikös kameroissa ole UV-suodin jo valmiina? Se siis estää ainakin kameran osalta säteilyn vaikutuksen kuvaan. Joissakin vanhoissa D-Luxeissa ei ilmeisesti ollut UV-suodinta ja se teki kuvista muistaakseni sinisiä, kun tarkoituksena oli saada mustaa.

Kyllä tietääkseni useimmissa ainakin jonkinlainen on. Laitoin tähän linkin noiden filttereiden vaikutuksesta, jos kiinnostaa. Itse en jaksanut kahlata ihan kokonaan läpi, vielä.

http://photo.net/equipment/filters/

[Touho]

^ Jatkan tätä ulkoisen salaman pohdintaa tänne, kun käsittääkseni aika monta Panasonicin LX3 käyttäjää täällä on. Löysin hyvän sivuston, jossa listattu LX3/LX5 sopivia salamalaitteita: http://homepages.ihug.com.au/~parsog/pa ... flash.html

Vertailin hiukka kokoa ja painoa, kuten myös hintaa ja ominaisuuksia. Saatanpa tuon edellä mainitsemani Nissinin hylätä turhan suurikokoisena. Jos pudottaisi salamat kahdella AA kokoisella akulla/paristolla toimiviin, niin pikkupokkarin kanssa olisi huomattavasti helpompi niitä käyttää. Vanhassa G-sarjan Canonissa mulla oli Canonin pieni 270EX joka oli kokonsa puolesta sopiva pieneen kameraan. Sitä ennen oli isompi Marui ja Vivitar käytössä, mutta kokonsa puolesta ne oli hankalia jos ne kiinnitti suoraan salamakenkään.

Samaa kompaktia kokoluokkaa Lumixiin olisi Metzillä 24 AF-1 (välähdyspää kääntyy ylös + 90° ) ja Panasonicin oma DMW-FL220. Metz olisi hieman painavampi, tehokkaampi ja halvempi. Panan omaa saisi käännettyä sivullekkin (edit: useassa paikassa väitetään että tuo kääntyisi, mutta ilmeisesti ei kuitenkaan käänny), ja hieman kevyempänäkin se houkuttaisi. Se sitten keventää rahapussiakin apaut tuplasti mitä Metz, joten pitää tässä vielä miettiä klikkaako sen jostain ostoskoriin vai ei.....

Tuo pikkumetzin ylöspäin kääntyvä tuikku on toki hyödyllinen ominaisuus, mutta toisaalta sen heijastetun salaman teho ei sitten välttämäti riitä kovin pitkälle, tai vastaavasti kovin laajalle. Itse saattaisin harkita jopa tuota pientä Panasonicin omaa tuikkua. Jos salamakuvien tarve äityy vaativammaksi, sitten voisi harkita vaikka jotain lisähärpäkkeitä, joillla isommankin salaman saa kameran pohjaan kiinni kiskolla, vähän niinkuin semmoisen ison nuijamallisen salaman.

Vaikka nyt päätyisitkin siihen pieneen kiinteäpäiseen salamaan, sen tuottamaa valoa voi yrittää vähän parannella, tilanteen mukaan. Eli sen välähdyspään eteen kannattaa viritellä joku vaikka omatekoinen diffuusori, joka pehmentää ja tavallaan laajentaa sitä valoa. Suoraan kohdetta päin ammutusta salamavalosta tulee siten hiukan vähemmän raaka, tosin ei sekään ihmeitä tee.

Hyvin varustetuissa alan kaupoissa ja netissä on tarjolla erilaisia, usein hiukan höntin näköisiä ilmapallodiffuusereita, mutta ulkonäöstään huolimatta niistä on useimmiten hyötyä. Osa on mallikohtaisia, mutta osan saa viriteltyä eri muotoisten salamalaitteiden eteen. Ziisus- tai maalarinteippi tai peräti ritsräts-nauha ovat kavereitasi.

Auttavan diffuusorin voi toki improvisoide itsekin. Itse olen joskus kiireessä kyhännyt ex tempore pehmentimen vaikka valkoisesta talouspaperiarkista, jonka olen teipannut (tai rullannut kumirenksuilla ja sukkanauhalla) välähdyspään eteen semmoiseksi väljäksi palleroksi. Ei ole tietenkään kovin kaksinen, tai niin hyvä kuin nuo oikeat isommat diffuusorit, mutta onpahan monesti parempi kuin ei mitään.

Melkein saman asian voisi varmaan hoitaa valkoisella muovipussilla, jos vaan se ei värjää valoa millään ihon sävyjen kannalta ikävällä sävyllä, kuten magentalla. Tai kangas- ja rautalankaviritelmällä, jos vaan löytyy tarpeeksi ohutta harsoa. Konstit on monet, kun tarttee saada vähän parempia kuvia haasteellisella budjetilla tai kiireessä.

Eikös siinä Panasonicissakin ole silti ihan siedettävä (2.0->) valovoima siinä linssissä, joten kovin massiivisiin salamaratkaisuihin ei välttämättä ole mieltä edes mennä. Jos ruokahalu kasvaa syödessä, niin sittenhän kannattaa miettiä jo jotain hiukan toisenlaista kamerasysteemiäkin.
...ja taas paloi rahnaa.

[Tauvo]

^ Väärin.

"Normaalissa" tilanteessa, kun ei olla studiolla, kuva valaistaan siten, että kameran asetukset tuottavat mahdollisimman hyvän lopputuloksen. Salama on tuolloin täytevalona, eikä teho ole silloin se johon tuijotetaan. Suuntaavuus ja vaaleiden pintojen kautta heijastamisen mahdollistava kääntyvä välähdyspää on silloin parempi.

[Mikael K.]

^ Väärin.

"Normaalissa" tilanteessa, kun ei olla studiolla, kuva valaistaan siten, että kameran asetukset tuottavat mahdollisimman hyvän lopputuloksen. Salama on tuolloin täytevalona, eikä teho ole silloin se johon tuijotetaan. Suuntaavuus ja vaaleiden pintojen kautta heijastamisen mahdollistava kääntyvä välähdyspää on silloin parempi.

Näin minäkin ajattelen asiasta. Lisäisin tähän vielä pimeät olosuhteet eli iltakuvauksen vähässä valossa, jossa ISO 3200 tai jokin yhtä mielikuvituksekas arvokaan ei riitä kuvaamiseen. Minä olen kääntänyt salaman pään kohti kattoa, jos sellainen on lähellä ja käyttänyt salamaa päävalona. Jos katto tai seinät eivät ole lähellä niin silloin olen käyttänyt paperiarkeista lähtien kaikenlaisia kuvan kaltaisia viritelmiä valaisun apuna. Näin kohde ei näytä säikähtäneeltä jänikseltä auton valokeilassa suoran salaman vaikutuksesta vaan myös tausta saa valoa riittävästi ja kohde valaistuu inhimillisesti.

Heijastin.jpg

[Mikael K.]

Laitoin tähän linkin noiden filttereiden vaikutuksesta, jos kiinnostaa. Itse en jaksanut kahlata ihan kokonaan läpi, vielä.

http://photo.net/equipment/filters/

Vaikuttaa mielenkiintoiselta linkiltä. Selailin sitä hieman ja osa tiedoista oli sovellettavissa vaikka sieltä ei heti kaipaamaani apua löytynytkään. Pitää jatkaa etsintöjä.

[Touho]

Minä olen kääntänyt salaman pään kohti kattoa, jos sellainen on lähellä ja käyttänyt salamaa päävalona.

Niin minäkin, ja säätänyt tarvittaessa pääsalaman + erillisen orjasalamankin tehoa sopivaksi ja tilanteen mukaan, jos se vaan on ollut kussakin tilanteessa ja kullakin kalustolla mahdollista. Jne, jne.

Luulin moisten juttujen olevan itsestäänselvyyksiä, joita ei tarvitse joka käänteessä erikseen mainita. Tuossa aiemmin olikin vaan kyse siitä, mitä voi yrittää tehdä silloin kun moiset konstit eivät ole mahdollisia tai mielekkäitä.

Joskus voi olla paikallaan vaan rohkaista kuvaajia käyttämään sitä hiukan köykäisempääkin kalustoa, eikä miettiä koko ajan mitä rahalla saisi. Nääs kun se paras kalusto on aina se, mikä sattuu olemaan mukana.
Hompussakin yleistyneen insinörttikuvauksen perusteet ja jätän suosiolla muiden huoleksi.

Jos katto tai seinät eivät ole lähellä niin silloin olen käyttänyt paperiarkeista lähtien kaikenlaisia kuvan kaltaisia viritelmiä valaisun apuna.

Aevan, puhut pitkälle samasta asiasta. Kuten sanottua, konstit on monet sano mummo, kun kissalla pöytää pyyhki. Jos/kun kalusto on kuvaustilanteeseen, paikkaan ja assarien määrään yms. nähden haasteellinen, kannattaa improvisoida ja kokeilla kaikenlaista. Jos ei ole rahalla ostettua apua, voi yrittää viritellä jotain itse, ja kokeilla.
Jätetään ne turhat lillukanvarret insinörttien kiduksiin, ja eikun ylös, ulos ja kuvaamaan siitä!

[Mikael K.]

Jätetään ne turhat lillukanvarret insinörttien kiduksiin, ja eikun ylös, ulos ja kuvaamaan siitä!

Se on hyväksi. Joskus on kuitenkin hyvä pohtia mistä on kysymys ja mahdollisesti jakaa tietoja toisille. Aiemmin esillä ollut Metz 24 olisi minun nähdäkseni pätevin mainituista salamoista. Sen antaman valon väri on jo todettu hyväksi. Minulla on kaksi vanhan mallista Metziä ja niissä pää kääntyy vähemmän. 90° on jo hyvä, kun salaman taakse voi tehdä kuvassani olevan Voimariinirasian kannen kaltaisen viritelmän. Laitoin sen tarranauhalla kiinni ja taakse liimasin harmaan kartongin palan. Sen avulla saa väribalanssin ojennukseen tarvittaessa.

Olennaista tuollaisen heijastimen käytössä on valon pehmeneminen. Se ei ole aivan niin julmaa kuin suoralla salamalla kohti ammuttaessa. Lisäksi huone tulee valaistua jos muuta valoa ei ole tarjolla. Tosin tehosta on iloa. Kuvassa oleva EX 380 on niillä rajoilla, että teho riittää kunnolla. EX 550 on jo varsin toimiva. Sillä valaisee jopa pienen kirkon. Pienelläkin salamalla selviää hyvin normaalissa asunnossa, kun katto on yleensä valkoinen ja kohteet lähellä.

Ai niin vielä. Käytän monesti vielä salaman päällä oranssia tai vihreää kääntösuodinta, jonka avulla salaman valon saa vallitsevan valon väriseksi. Näin kuvankäsittely helpottuu, kun valkobalanssin saa korjattua helpommin oikeaksi. Sekavalotilanteet ovat tässäkin haasteellisia. Ne saavat kyllä silmäkulman nykimään, kun joka kohdassa kuva-alalla on erivärinen valo. Olennaista kuitenkin on kohteen saaminen oikean väriseksi.

[Tauvo]

Luulin moisten juttujen olevan itsestäänselvyyksiä, joita ei tarvitse joka käänteessä erikseen mainita. .

Tiedän tuon pitkän ja tyhjän lätinän, jota tuo lainaamani tyyppi kirjoitti muutama viesti sitten olevan itsestäänselvyys. Pakko vaan on jostain syystä taas syytellä muita omista idiotismeistaan.

Onneksi voin kirjoittaa tuosta ammattiloukkaantujasta mitä vaan, ilman että alkaa taas sivukaupalla haukkumaan mielisairaaksi ja hoidon tarpeessa olevaksi, koska olen hänen vihamieslistallaan. 8)

[Tauvo]

Se on hyväksi. Joskus on kuitenkin hyvä pohtia mistä on kysymys ja mahdollisesti jakaa tietoja toisille. Aiemmin esillä ollut Metz 24 olisi minun nähdäkseni pätevin mainituista salamoista. Sen antaman valon väri on jo todettu hyväksi. Minulla on kaksi vanhan mallista Metziä ja niissä pää kääntyy vähemmän. 90° on jo hyvä, kun salaman taakse voi tehdä kuvassani olevan Voimariinirasian kannen kaltaisen viritelmän. Laitoin sen tarranauhalla kiinni ja taakse liimasin harmaan kartongin palan. Sen avulla saa väribalanssin ojennukseen tarvittaessa.

Minulla oli yksi kaveri askarrellut kuvassa olevasta kasaan taitettavasta sukkalaatikosta käsisalamalle toimivan boxin. Toimii läpiampuvana jos on riittävän tehokas salama ja kivasti tasoittaa myös heijastavanakin.

[Tauvo]

Niin minäkin, ja säätänyt tarvittaessa pääsalaman + erillisen orjasalamankin tehoa sopivaksi ja tilanteen mukaan, jos se vaan on ollut kussakin tilanteessa ja kullakin kalustolla mahdollista.

Oikeinko on säätänyt tehoa sopivaksi. On se Tuoho aika jätkä. Onkohan tarkentanutkin?

[Mikael K.]

Minulla oli yksi kaveri askarrellut kuvassa olevasta kasaan taitettavasta sukkalaatikosta käsisalamalle toimivan boxin. Toimii läpiampuvana jos on riittävän tehokas salama ja kivasti tasoittaa myös heijastavanakin.

Tuosta voi jo sanoa valaisun olevan vakavamielistä puuhaa. Minä tein Lumiquestin kaltaisen systeemin kirjakaupoissa myytävästä pehmomuovista. Tein siihen Photoflexin diffuusiokankaasta vielä etulevyn, jolloin valo on läheltä kuvattaessa kohtuullisen pehmeää. Löysin kuvaa etsiskellessäni yhden vanhan keskustelun Hompusta.

[Tauvo]

Hmmmm...

Taas on jotain kivaa tulossa Saksan suunnalta:

http://leicarumors.com/2011/08/08/leica ... -x1-and-m9

[Touho]

Se on hyväksi. Joskus on kuitenkin hyvä pohtia mistä on kysymys ja mahdollisesti jakaa tietoja toisille.

Näinpä. Sitähän tässä itse kukin tekee, ja siinäkin asiassa konstit on monet, ja aiheet moninaiset.

Aiemmin esillä ollut Metz 24 olisi minun nähdäkseni pätevin mainituista salamoista.

Saattaa olla, enkä sitä missään nimessä ole edes dissannut.

Pointti olikin siinä, että jos käytössä sattuisikin olemaan joku köykäisempi laite kuin naapurin insinööri-Taunolla, vaikka semmoinen kiinteäpäinen pikkutuikku, ei se kuvaamista estä edes siellä Miihkailin kesäduunikirkossa.

Toinen pointti oli siinä, että lopputuloksen eli kuvien luonteeseen voi yrittää vaikuttaa monella eri tavalla, ja niihin vaikuttaa moni asia. Joskus myös katon tai seinän kautta heijastettu valo saattaa tuottaa ei-toivotun tuloksen, tai niitä ei ole ollenkaan, eli ei kannata lannistua, vaan kokeilla kaikenlaista tilanteen mukaan.

Eli nou ressi, kärri on samaan tyyliin, ja ota kivoja kuvia.

[KunkkuJ]

Vierailin viikonloppuna oikean valokuvaajan luona ja koin valaistuksen. Ymmärsin, että valokuvauskaluston merkitys huippukuvan syntymiseen on osapuilleen samaa luokkaa kuin Ilkka Remeksen käyttämän tekstinkäsittelyohjelman merkitys hänen romaaniensa laadun suhteen.
Kuvauskaluston laadulla on ratkaiseva merkitys vain kameravalmistajille ja -kauppiaille. Näin meitä viedään!

[Tauvo]

Vierailin viikonloppuna oikean valokuvaajan luona ja koin valaistuksen. Ymmärsin, että valokuvauskaluston merkitys huippukuvan syntymiseen on osapuilleen samaa luokkaa kuin Ilkka Remeksen käyttämän tekstinkäsittelyohjelman merkitys hänen romaaniensa laadun suhteen.
Kuvauskaluston laadulla on ratkaiseva merkitys vain kameravalmistajille ja -kauppiaille. Näin meitä viedään!

Olette asian ytimessä. Kamerat, joilla on pystytty ottamaan hyviä kuvia, pysyvät kameroina joilla pystytään ottamaan hyviä kuvia. (Tuo taisi olla lainaus sinulta) Onneksi sellaista laitetta ei vielä ole ole tehty, joka tekee kaiken kuvaajan puolesta.
Pokkarikin on täysin riittävä kamera, jos se vaan taipuu kuvaajan tahtoon.

Eilen kävelylenkillä sain osakseni huvittuneita katseita joltain parikymppiseltä Canonistilta kittilinsseineen, kun sähläsin pokkarini kanssa.

[hatey]

^Yhden parhaimmista kuvistani olen kuvannut Olympuksen pokkarilla...kyllä hävettää.

[Mikael K.]

^Yhden parhaimmista kuvistani olen kuvannut Olympuksen pokkarilla...kyllä hävettää.

Kunkku puhuu asiaa. Kolmesta seinälleni päätyneestä kuvasta yksi on kuvattu pokkarilla. Tai millainen luonnehdinta Ricoh 500:sta annetaankaan, vai mikä se nyt olikaan? Vaan silloin, kun joku nyrjähtää pahasti valokuvaukseen niin käyttöesineiden määrän kasvu on rajaton. Tai olisi jos ei olisi rajoja. Kaikkea uutta pitää kokeilla ihan sen vuoksi, että sitä on kiva kokeilla. Köyhänä opiskelijana ne uutuudet pitää rakentaa itse tai luoda jokin muu tapa saada haluttu tulos aikaan, kun raha on sopivasti jarruna. Se lisää luovuutta kovasti, kun se uusin ja kallein Mk XII ja EX9500 ei ole käytössä ja pitää kehittää valoa jostakin. Vielä kiva video siitä mitä yhdellä salamalla voi tehdä jos teho vain riittää.

[M.P.T]

Millainen kamera kannattaisi hankkia seuraavana? Kuvaan pääsääntöisesti eläimä metsässä, Messulla autoja, tyttöjä yms. Matkoilla kuvaan kohteita laidasta laitaam, mutta tuntuu järkkärien puolella olevan aika tyhjää.

Nyt kiinnostaisi Canon PowerShot SX30 IS. 14.1 megapixels. 24 – 840 mm (35×) Tuossa on tuo Zoom jota arvostan. Perus järkkärillä ei esim peuran kuvaaminen ole niin helppoa. Syy tähän on, että en pääse tarpeeksi lähelle elukkaa, mutta tuossa Canonin PowerShotissa on ongelmaa messuilla. Termiä en tiedä, mutta tämä negatiivinen zoom puuttuu tuollaisesta. Tunnetaanko se nyt nimellä laajakuva objektiivi jolla kuvaat esim auton läheltä ja se tulee kokonaan kuvaan. Olen ajatellut harkita uudemman kameran ja hintaluokka voisi olla max 1200e. Nykyinen PowerShot S1IS alkaa olemaan jo tiensä päässä.

[KunkkuJ]

... Perus järkkärillä ei esim peuran kuvaaminen ole niin helppoa. Syy tähän on, että en pääse tarpeeksi lähelle elukkaa...

Tästä asiasta on täällä kirjoitettu vaikka miten paljon. Pokkarin pitkä zuumi kuulostaa hienolta, mutta kun siihen yhdistyy sähköinen ohjaus ja huono valovoima, peuran kuvaaminen sillä on todellinen taitolaji. Juuri tuollaisessa kuvaamisessa järkkäri sopivan objektiivin kanssa on parhaimmillaan.
Osta joku näistä uusista pienikokoisista järkkäreistä, esim. Olympus Pen. Sellainen on hyvä vaihtoehto todella moneen paikkaan.

[Mikael K.]

Millainen kamera kannattaisi hankkia seuraavana? Kuvaan pääsääntöisesti eläimä metsässä, Messulla autoja, tyttöjä yms. Matkoilla kuvaan kohteita laidasta laitaam, mutta tuntuu järkkärien puolella olevan aika tyhjää.

Canonin G12 voisi olla hyvä kamera käyttöösi jos kameran pitää olla Canon. Siitä löytyy testi dpreviewin sivuilta. Matti Sulanto kirjoittaa siitä blogissaan. Kameralla voi kuvata niin tyttöjä kuin autojakin mainiosti. Peurat pitänee jättää sillä rauhaan. Hintakin on kohtuullinen ja voit kuluttaa loput rahat vaikka salamavaloon ja muihin varusteisiin.

[Touho]

Millainen kamera kannattaisi hankkia seuraavana? Kuvaan pääsääntöisesti eläimä metsässä, Messulla autoja, tyttöjä yms. Matkoilla kuvaan kohteita laidasta laitaam, mutta tuntuu järkkärien puolella olevan aika tyhjä.

Tuossa tulikin jo pari hyvää kommenttia, mutta valaisetko hiukan tarkemmin, mitä tuo "aika tyhjää" tarkoittaa?

Nyt kiinnostaisi Canon PowerShot SX30 IS. 14.1 megapixels. 24 – 840 mm (35×) Tuossa on tuo Zoom jota arvostan.

Tavallaan sitä voisi pitää myös sen huonona puolena. Hurjan pitkä kiinteä zoomi alle neljänsadan kamerassa ei onnistune ilman jotain kompromisseja. Samoten isoista megapikselilukemista huolimatta tuossa käytetään ilmeisesti samaa pienempää kennoa kuin Canonin taskupokkareissakin.
Varmaan useimmiten ihan päivittäiseen kuvauksen passeli ja riittävä, mutta jos nyt innostut saamaan mahdollisimman hyviä kuvia sekä niistä peuroista, beibeistä että autoista, homma vaatii käytännössä parhaat mahdolliset olosuhteet ja reilusti valoa, kaikista säätömahollisuuksista huolimatta. Sitähän ei välttämäti aina ole sen kummemmin metsässä kuin messuhallissakaan.
Toisaalta tiedän kyllä yhden luontokuvauksen harrastajan Kuusamosta, joka kuvaa vastaavanmallisella mutta erimerkkisellä kameralla myös metsässä, joten kaitpa se vähän makuasiakin on. Oma tarpeesi ja mieltymyksesi ratkaisee. Jalustaa ym. peruslisukkeita kannattaa harkita tuommoistenkin kanssa kuvatessa.

Esim. tuossa Miihkailin mainitsemassa G12-mallissa on isompi kenno paljon lyhyempi optinen zoom kamerassa, joka maksaa hiukan enemmän. Sen kanssa pitää ujommankin pojan mennä pari askelta lähemmäs niitä messutyttöjä, mutta tulos on todennäköisesti laadukkaampi myös vähemmässä valossa. Nikonilla on yksi pitkälle samanlainen mutta ei ihan yhtä monipuolinen malli.

Sitten on vielä nuo pienikokoiset, ilman optista etsintä mutta hiukan isompaa kennoa käyttävät Panasonicin/Leican ja Olympuksen mallit, joissa esim. Olympuksen XZ-1 -mallissa linssin valovoima alkaa peräti 1.2.sta, ja säätömahdollisuuksia ja lisälaitevalmiuksia löytyy näistäkin malleista. Hintakin on samaa luokkaa. Näiden mallien optiikan ulottuvuus ei ole samaa luokkaa kuin tuossa mainitsemassasi Canonissa, mutta kuten sanonta kuuluu, määrä ei välttämäti korvaa laatua, ja joskus "paperilla" vähemmän voi olla käytännössä enemmän.
Noiden mainittujen mallien zoomien pitempi pää on vallan passeli esim. niiden tyttöjen kuvaamisiin, mutta peuraa pitäisi päästä melkein yhtä lähelle.

Toisaalta jos intoudut kuvaamaan niitä metsän elikkoja enemmänkin, tai jos ruokahalusi messukuvien laadun ja haastavienkin tilanteiden hallinta alkaa kiinnostamaan, kannataa silti harkita myös jotain järkkäriä.

Perus järkkärillä ei esim peuran kuvaaminen ole niin helppoa. Syy tähän on, että en pääse tarpeeksi lähelle elukkaa, mutta tuossa Canonin PowerShotissa on ongelmaa messuilla. Termiä en tiedä, mutta tämä negatiivinen zoom puuttuu tuollaisesta. Tunnetaanko se nyt nimellä laajakuva objektiivi jolla kuvaat esim auton läheltä ja se tulee kokonaan kuvaan. Olen ajatellut harkita uudemman kameran ja hintaluokka voisi olla max 1200e. Nykyinen PowerShot S1IS alkaa olemaan jo tiensä päässä.

Reilulla tonnilla tosiaan saa jo monenlaista vempainta, vaikka järkkärin ja/tai niitä tähdellisiä lisälaitteitakin, kuten jalustaa ja salamaa. Jos kuvaat paljon messuilla, tarvitset tosiaan sekä laajakanttisuutta että valovoimaa. Toisaalta sen hyvän kuvan saaminen siitä arasta peurasta metsässä ei ole niin itsenstäänselvä juttu tuolla Canonillakaan.

Itse suosittelisin myös jotain pienemmällä mutta valovoimaisemmalla zoomilla varustettua kameraa, tai sitten jotain itseäsi miellyttävää järjestelmäkameraa ja paria eri optiikkaa. Eli messukuvauksiin valovoimaista laajakanttia ja tyttö -ja peurakuviin hiukan pitempää, mutta mielellään myös siedettävän valovoimaista linssiä.

... Perus järkkärillä ei esim peuran kuvaaminen ole niin helppoa. Syy tähän on, että en pääse tarpeeksi lähelle elukkaa...

Tästä asiasta on täällä kirjoitettu vaikka miten paljon. Pokkarin pitkä zuumi kuulostaa hienolta, mutta kun siihen yhdistyy sähköinen ohjaus ja huono valovoima, peuran kuvaaminen sillä on todellinen taitolaji. Juuri tuollaisessa kuvaamisessa järkkäri sopivan objektiivin kanssa on parhaimmillaan.
Osta joku näistä uusista pienikokoisista järkkäreistä, esim. Olympus Pen. Sellainen on hyvä vaihtoehto todella moneen paikkaan.

Juu, ihan mielenkiintoinen vaihtoehto etenkin ennakkoluulottomille. Itsekin olen alkanut hiukan lämmetä tuolle "kolmen vartin" Pen-systeemile, vaikka sitä aiemmin vähän vierastinkin. Voisi olla ihan jännä vaihtoehtosysteemi.

Jos järkkärisysteemin kanssa pitää liikkua ties missä ja ties millä tyylillä, alkaa tuommoisen systeemin koko ja paino tuntua suht viehättävältä. Eikä tuo ulkonäöltäkään pöllömpi ratkaisu olisi. Varsinkin jos se muu tekniikka on järkevästi toteutettu.
Pitkälle makuasia ja tarvekysymys tuommoisenkin hankinta, kun hinnaltaan ei paljoa eroa noista APS-kennoisten karvalakkimalleista.

[kurkinen]

Vierailin viikonloppuna oikean valokuvaajan luona ja koin valaistuksen. Ymmärsin, että valokuvauskaluston merkitys huippukuvan syntymiseen on osapuilleen samaa luokkaa kuin Ilkka Remeksen käyttämän tekstinkäsittelyohjelman merkitys hänen romaaniensa laadun suhteen.
Kuvauskaluston laadulla on ratkaiseva merkitys vain kameravalmistajille ja -kauppiaille. Näin meitä viedään!

Tää on tietysti sellainen comsi, comsa -juttu (niin tai näin). Totta, laitteet eivät tee kuvia, vaan kuvaaja ja hänen näkemyksensä. Mutta kerrotko millaisella kalustolla tämä kyseinen ammattilainen tekee kuviaan? Itse olen tullut siihen tulokseen, että näin voi sanoa silloin, kun kuvaaja, kalusto ja näkemys ovat kaikki samalla tasolla. Ei tarkoita välttämättä kalleinta mahdollista kalustoa, mutta hyvin harvoin myöskään sitä kaikkein surkeinta kalustoa. Poikkeukset sitten vain vahvistavat sääntöä.

Enpä toisaalta vähättelisi noita kirjoittajienkaan välineitä, ja heidän suhdettaan niihin, olivat ne klassisia tai digitaalisia.