Muistakaa nyt sinne ruuhkaan jääneet kiitellä peräänajajaa, kameratolpilla kun ei tainnut tälläkään kertaa olla osuutta tähän peräänajajan vähintäänkin tuottamuksellisesti aiheuttamaan kolariin.Onnettomuus sattui Suutarilan liittymästä noin sata metriä itään, kun pakettiauton kuljettaja joutui hidastamaan rikkoutuneen renkaan takia. Takana tullut henkilöauton kuljettaja ei huomannut tätä ajoissa ja osui pakettiautoa perään.
![[8-|]](./images/smilies/49_49.gif "Nörde"){kind=small}
Ei kai ajokortti koskaan ole virallinen henkilöllisyystodistus ollut.hatey kirjoitti: Paitsi että ajokortti ei enää kelpaa henkilökorttina, se poliisin mukaan vain osoittaa ajo-oikeuden. Tosin en ymmärrä kenen ajo-oikeuden se todistaa, jos ei kortin haltijan henkilöllisyyttä samalla todista.
Ajokortti ei joissain pankeissa eikä poliisilaitoksen kansliassa ainakaan kelba. Asiamiesposteissa, matkahuollossa, kaupoissa yms missä henkilökunta saa ajatella, ajokortti vielä kelpaa.
![[:/]](./images/smilies/icon_eek.gif "Pettynyt"){kind=icon}
Tollasia on alettu tekemään että pyörätuolit, rollaattorit jne... pääsisi kadun yli. Pyöräilijät tietty nauttivat.PKivireki kirjoitti:ja tuohon suojatien kohtaan on vielä tehty tuollainen "pyörän mentävä luiska, ettei tarvitse hidastaa..
No. Tehdään pyöräkorttikurssista pakollinen peruskoulun 8 luokan oppimäärään kuuluva kurssi ja reputtajat jääkööt luokalle niin case closed..vinouma kirjoitti:Joo, eli köyhän perheen lapsi ei saa ajaa fillarilla ollenkaan?
Saavatpas ajaa, jos siihen pääsee pyörätieltä. Väistää toki täytyy!PKivireki kirjoitti:Saanko esitellä täysin älyvapaasti suunnitellun risteyksen Jyväskylässä, olkaa hyvät:
Kaupungin tapa, suorastaan.
Menin tänään aamusella hakemaan Mäkisen kalakaupasta järvikalaa, ja kääns pyöräilijä eteen suojatielle tuosta vasemmalta pyörätieltä hidastamatta yhtään. Onneksi on tultua mentyä tuosta ennenkin autolla, niin hidastin vauhdin n. 5 km/h:hen ennen suojatietä - jota pitkin pyöräilijät eivät saisi edes ajaa..ja tuohon suojatien kohtaan on vielä tehty tuollainen "pyörän mentävä luiska, ettei tarvitse hidastaa..
Vaarallista suunnittelua on!
![[:|]](./images/smilies/icon_neutral.gif "Neutraali"){kind=icon}
Pyörätien jatke on pyöräilijöille merkitty paikka tien ylittämistä varten. Pyörätien jatke ei kuitenkaan ole sama asia kuin suojatie. Näin pyöräilykauden kiihtyessä Liikenneturva muistuttaa pyörätien jatkeen väistämissäännöistä: pyöräilijän on pyörätieltä ajoradalle tullessaan väistettävä sekä oikealta että vasemmalta tulevaa muuta liikennettä.
Varpulle puhelua tarvittaessa.6.5.2013
Pyöräilijä väistää pyörätien jatkeella
Pyörätieltä tuleva pyöräilijä saa ajaa tien yli pyörätien jatketta pitkin, mutta hänen on väistettävä sekä oikealta että vasemmalta tulevaa ajoradan muuta liikennettä. Autoilijan tai motoristin puolestaan on väistettävä, kun hänellä on liikennemerkillä osoitettu väistämisvelvollisuus tai hän on kääntymässä pyörätien jatkeen yli.
”Tosin silloin kun pyöräilijä nousee satulasta ja taluttaa pyöräänsä, on hän jalankulkija ja tällöin ajoradalla liikkuvat väistävät suojatiellä kävelevää jalankulkijaa”, huomauttaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Varpu Tavaststjerna.
Vaikka pyörätieltä ajoradalle tulevan pyöräilijän väistämisvelvollisuus on ollut voimassa jo vuodesta 1997, sääntötuntemuksessa on edelleen puutteita. Vuonna 2012 valmistuneessa tutkimuksessa vain noin 34 prosenttia vastaajista tiesi pyörätien ja ajoradan risteämiskohdan väistämisvelvoitteen oikein.
Pyöräilijä väistää pyörätien jatkeella ajoradan molemmista suunnista tulevaa muuta liikennettä. Kuvitus Liikenneturva / Jukka Fordell.
Pyörätien jatke ei ole suojatie
Kun kävelytie ja pyörätie kulkevat rinnakkain tai ne on yhdistetty, kävelijä käyttää tietä ylittäessään suojatietä ja pyöräilijä pyörätien jatketta. Jatkeen erilaiset merkitsemistavat voivat kuitenkin aiheuttaa sen tunnistamisessa sekaannusta
”Kun pyörätie jatkuu toisella puolella tien ylityskohtaa, voi perinteiset suojatien valkoviivat lukea pyörätien jatkeeksi ja ylittää ajorata satulassa pysyen”, Tavaststjerna tiivistää.
Suojatiemerkinnät selkiytyvät vuoden 2017 loppuun mennessä, jolloin kaikista ylityskohdista ja niiden tiemerkinnöistä tulee käydä selkeästi ilmi, milloin kyse on jalankulkijoille tarkoitetusta suojatiestä ja milloin pyörätien jatkeesta.
Kahdessa ensimmäisessä kuvassa on kaksi vaihtoehtoista tapaa merkitä selkeästi pyörätien jatke. Myös kolmannen kuvan perinteistä suojatien seepraraidoitusta näkee vielä. Kuvitus Liikenneturva / Jukka Fordell.
Lisätietoja
Yhteyspäällikkö Varpu Tavaststjerna, Liikenneturva, 020 7282 339
Liikenneturva edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla ihmisten liikennekäyttäytymiseen ja liikennekulttuuriin. Liikenneturva on valtakunnallinen liikenneturvallisuustyön keskusjärjestö, jolla on 57 jäsenyhteisöä. Toiminta ulottuu koko maahan 12 aluetoimiston kautta.
Julkaistu: 15.4.2016 12:35
Jokakeväinen ilmiö, eli polkupyöräilijöiden väistämissäännöt aiheuttavat jälleen päänvaivaa monelle. Kuka väistää ja ketä? Näin se oikeasti menee.
Pääsääntö on se, että pyörätieltä ajoradalle tullessaan polkupyöräilijä väistää.
Tähän on kuitenkin kaksi poikkeusta: Liikennemerkillä (kärkikolmio tai stop) osoitettu muu väistämisjärjestys ja se, että risteyksessä kääntyvä ajoneuvo väistää risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää.
Pääsäännön mukaan polkupyöräilijä ei saa käyttää suojatietä ajoradan ylittämiseen. Mikäli suojatie on pyörätien jatkeena tai suojatie on ajoratamerkinnöin merkitty pyörätien jatkeeksi, saa polkupyöräilijä ylittää ajoradan. Silloinkin polkupyöräilijän on aina väistettävä, lukuun ottamatta edellä mainittuja poikkeuksia.
Eli suojatiellä polkupyöräilijä ja jalankulkija ovat aivan eri asemassa. Muun liikenteen on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, mutta vastaavassa tilanteessa polkupyöräilijän on väistettävä muuta liikennettä.
Ja vielä kerran: Tässä yleisimmät hankalat tilanteet ja selitykset, kuinka niissä pitäisi toimia.
1. Kääntyvä väistää
Kääntyvä väistää aina. Kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävällä tiellä (pyörätien jatkeella) kulkevia.
2. Kolmion takaa tuleva väistää
Kärkikolmion takaa tuleva väistää kaikkia eli risteävää tietä pyörätien jatkeella ylittäviä pyöräilijöitä sekä vasemmalta tulevaa ajoneuvoa.
3. Pyöräilijä väistää
Pyöräilijä väistää, kun autoilijoilla ei ole liikennemerkeillä osoitettua väistämisvelvollisuutta. Pyörätien jatke on pyörällä kulkevalle merkitty paikka tien ylittämistä varten. Eli kuvan tilanteessa pyörätieltä ajoradalle tuleva saa ajaa tien yli, mutta hänen on väistettävä sekä oikealta että vasemmalta suoraan ajavaa ajoradan muuta liikennettä.
Fatbike-pyöräilijä jyräsi Helsingin kulttuurijohtaja Tommi Laition katuun pormestarin virka-asunnon edessä – Pyöräili jalkakäytävällä, pakeni paikaltaPäihtynyt pyöräilijä törmäsi Oulussa jalankulkijaan, joka menetti tajuntansa lyötyään päänsä asfalttiin
Laitio puhui puhelimeen jalkakäytävällä, kun takaapäin tullut fatbike-pyörällä liikkunut pyöräilijä törmäsi suurella vauhdilla häneen. Laitio kaatui törmäyksen voimasta maahan.
Pyöräilijä jatkoi matkaansa kuin mitään ei olisi tapahtunut.
”Pyöräilijä huusi, että olisin kävellyt hänen eteensä ja jatkoi matkaa Katajanokan suuntaan. Olin selvästi jalkakäytävällä, mistä todistivat lukuisat silminnäkijät. Kyseisessä kohdassa ei kulje pyörätietä”
Tuo on varmaan jalo ajatus itse kullekin yksittäiselle autoa ajavalle, mutta olet siis sitä mieltä, että kaupunkikeskustojen ongelmat on sillä selvä, että hyväksytään fillaroijien tekevän odottamattomia temppuja..suppo69 kirjoitti:Asia selvenee, kun jokainen autoilija lopettaa tarpeensa olla oikeassa ja tutkii omaa käytöstään liikenteessä, jos siihen kykenee. Jos joku fillaroija tekee odottamattomia temppuja, niin hommalle ei voi mitään.
Niin mistä sä nyt tarkkaan ottaen olet eri mieltä? Ettei isomman tarvitsekaan väistää keveympää?suppo69 kirjoitti:Aasinsiltasi on yhtä toimiva, kuin Genovan tekele.
Opponoi vaan, korkein oikeus on (edelleen, kuten jo aiemmassa viestissäni sanoin) kanssasi eri mieltä.PKivireki kirjoitti:^ Opponoin: jalkakäytävän jatkeena oleva suojatie on tarkoitettu pelkästään jalankulkijoille. Polkupyöräilijä ei saa pyöräillä suojatiellä ellei suojatie jatku pyörätien jatkeena (Tieliikennelaki, suojatien määritelmä), jolloin se ei enää ole suojatie, vaan se pyörätien jatke, joka on merkitty tiehen.
Tuossa Kauppakadun ja Kilpisenkadun risteyksessä yksikään suojateistä ei sisällä pyörätien jatketta..
Mutta edelleen - pyöräilijän olisi tietenkin kuulunut väistää.B on ajanut polkupyörällä asianmukaisella määräysmerkillä (merkki 423) osoitetulta yhdistetyltä pyörätieltä ja jalkakäytävältä suojatielle ylittääkseen Viherlaaksontien ja kääntyäkseen ajamaan sitä pitkin vasemmalle.
B:n käyttämä valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella merkitty suojatie on edellä olevan mukaisesti ollut joko pelkkä suojatie tai yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jatke.
Tieliikennelaissa tai -asetuksessa ei ole säännöstä määräysmerkin vaikutusalueen ulottuvuudesta. B:n tulosuunnasta katsoen merkin 423 vaikutusalue on päättynyt viimeistään Viherlaaksontien toisella puolella olevaan jalkakäytävää osoittavaan merkkiin (merkki 421).
Korkein oikeus toteaa, että B:n tulosuunnasta tarkasteltuna suojatien luonne on ollut epäselvä. Näin ollen B on voinut lähteä siitä, että hän on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen.
Nykyään tuo kohta taitaa olla tosin pihakatua*, jolloin ajoneuvot väistävät toisiaan normaalien väistämisvelvollisuussääntöjen mukaisesti.PKivireki kirjoitti:Tuossa risteyksessä on älyvapaata se, että siinä ei ole mitään mihin pyörätie sujuvasti päättyy, vaan se leikkaa suoraan kulman takaa tuleviin jalkakäytävän jalankulkijoiden reitille -> pyöräilijät väistävät kulamn takaa tulevia suoraan autojen eteen tai kääntyvät Kauppakadulle vasemmalle suojatielle jalankulkijoiden sekaan tai niinkuin eilen autolla tulvan eteen.
