Joo on linjuri hieman erilainen tässä suhteessa kuin hlöauto. Potku on aina takana ja vetoakselilla on lähes aina 4 vetokuvioutua pyörää joissa myös suht ok sivuttaispito. Mulla on takana yhteensä 6 pyörää 2 eri akselilla eli lisäksi sellainen ns. "sippiteli" jossa 2 rengasta jotka vaan kantaa ja vakauttaa menoa. Tämä on vielä ohjaava eli se hieman kääntyy kun eturenkaat kääntyy ja helpottaa näin auton kääntymistä. Eli takapää pysyy kyllä tiessä mutta juurikin tuo mainittu puskeminen on ongelma. Ko. autossa on todella pieni maavara ja renkaat koteloituna lähes kokonaan auton sisällä. Tämä taas aiheuttaa sen että varsinkin edessä jousitusratkaisu on hieman erilainen kun normaalisti. Auto ei puske sinällään mutta ongelma on se että kun talvikelissä ajaa tiukkaan mutkaan jossa on samalla pomppu niin se on hurja tunne kun auto palaa pompusta alas ja etuset alkaa livetä sivusuuntaan kohti ojaa ja kokonaispaino on kuitenkin 23500kg. Siinä ei auta oikein muu niin hyvin kun nastarengas. Toki hyvä kuski ja auto on kaiken a ja o.EL5 kirjoitti:Pitaa muistaa etta naita juttuja lukee ja kuuntelee paljon ne jotka ns. eivat tieda mistaan mitaan. Hallitsematon takapyoraluisto on paha. Ja osaamattomalle etuvetoon tottuneelle ne on kaikki hallitsemattomia. (osaava kuski sopivalla autolla vetaa etuvedollakin mutkat sivuluisua, koskematta kasijarrukahvaan.)Repe Ruutikallo kirjoitti:Mä olen kyllä lukenut alan julkaisuista niin kauan kuin muistan, että selvästi pitävämpiä renkaita ei missään tapauksessa saa laittaa muualle kuin taka-akselille.Jone kirjoitti:Hlönykyiseen ajokkiin meinasin hankkia nastarenkaat ohjaavalle akselille eteen.
Johtunee siitä, että hallitsematon takapyöräluisto on aika paha. Tai jostain. Joka tapauksessa ovat aina naamasta, nimestä ja lehdestä riippumatta varoittaneet laittamasta parempia kummeja eteen. Tietysti linjuri voi olla tässä suhteessa jotenkin erilainen kuin henkilöauto, mistäpä minä tiedän.
Raskas kalusto on muutenkin ihan eri kamaa kuin henkiloautot, sen takia niille onkin erilliset korttivaatimukset.
Mainittakkoon viela etta itselleni takapyoraluisto ei ole ongelma, sen sijaan puskeminen on. Tama johtuu tottumuksesta, aloitin autoilun takavedolla ja vaikka pari etuvetoa olenkin omistanut ovat autoni lahinna olleet takavetoja. Ajan usein myos etuvedoilla (ja myos radalla, niin asfaltti, hiekka kuin jaakin), mutta silti kun auto lahtee puskemaan se tuntuu inhottavalle ja hallitsemattomalle.
Auton balanssi tuo kanssa muuttujan peliin. Kone kun voi olla edessä, keskellä mahan alla tai takana akselin päällä. Tässä mallissa se on takana. Rahtia/painoa voi olla myös siellä ja täällä. Ihan pienistä painoista linjuri ei sinänsä muutu ajoltaan mutta vaikuttaa se lopputulokseen. Keikkabussin kun linttaa sladiin talvella niin se vasta on villiä touhua. Silloin sen auton massan/painojakauman älyää kunnolla. Ei ihan oikene kuten takapotku hlöauto ja onneksi tämä riemu ei ole kun kerran tarvinnut kokea ja toiste en välittäisi kokea.
Edessä noita nastarenkaita näkee esim kirjastoautoissa. Ne kun sukkuloi täällä korvessa vaikka missä ja tiet on mitä on. Sellainenkin jännä näiden härvelien kanssa on että kun ajaa pitemmän siivun ja vetää pysäkille tms niin rengas on sen verran lämmin että se sujattaa jäätä alta ja auto alkaa lipua itsestään kohti ojaa kaltevalla pysäkillä. Tämä on muutamalla kusistopilla havaittua. Myös paikalleen voi jäädä kun pysähtyy kaffelle niin auto sulattaa altaan jäähän kuopan ja siinä saa sutia aikansa että pääsee irti.
Sen oon ite huomannut että kun ikää tulee ja sen myötä sitä malttia niin se tuntuuu olevan melko hyvin tiessä pitävä asia. Ennakointia ja pelisilmää lukea tilannetta oikein ja valita nopeastikin se turvallisin tapa suoriutua tilanteesta vaikka se olisi kiperäkin. Ite en aja ammatikseni linjuria vaan noiden keikkabussien kanssa on tullut pelattua jokunen vuosi ja 3.moinen härveli on työn alla.