Varusmies kuollut ampumatapauksessa Niinisalossa

[KunkkuJ]

Leader Dogin kanssa samaa mieltä. Käsittämätöntä on sekin, että kun nuorilla miehillä on enenevässä määrin henkisiä ongelmia, eikä yläpää kestä sopeutua kuriin ja järjestykseen, vaaditaan armeijaa löysäämään vaatimuksia. Eikö ennen pitäisi miettiä, mikä tässä yhteiskunnassa mättää?

[Pbman]

Meillä intissä -70 luvun lopussa sanotiittiin että täällä miehistä hiotaan särmät , eikä kukaan keskeyttänyt saatikka riistänyt henkeä itseltään . Toki jupinaa oli ilmassa aika usein ja se jäi myös siihen.
Käsittämätöntä on se että nykyään porukka keskeyttää intin , vedoten kuka mihinkin vaivaan.
Vahvistamaton tieto kertoo , että Hennalan varuskunnasta on ensimmäisen viikon jälkeen keskeyttänyt useampi kymmentä alokasta. niin että huh huh.

Mikä lie syynä kun metsässä rämpiminen puupalojen kanssa tai ilman, rivissä jumppaaminen, turhan vittuilun sietäminen ja kaikki muut hauskat aktiviteetit eivät kiinnosta? Olisiko porukka viisastunut ja todennut, että eihän tässä ole hitsinpitsi mitään järkeä!

Se on maailmallakin tunnettu asia mitä Suomalaisesta miestä tulee kun armeija hioo särmät pois: ei puhu ei pukahda, viinapullo liiterin klapipinossa ja kirveen kanssa vaimo ja lapset lumihankeen. Onneksi yhteiskuntaamme on tullut myös hieman humaanimpia arvoja, joiden mukana miehinen tankkien ihannointikin on menettänyt arvoaan.

[adele]

Eikö ennen pitäisi miettiä, mikä tässä yhteiskunnassa mättää?

Yhteiskunnassa? Ajattelet liian pienesti. Vika on Universumissa.
Katsos olen jo pitkään ihmetellyt Universumin napana, että jotain tökkää kun kaikki ei mene niin kuin haluaisin. Kun teen yksityiskohtaisen viiden vuoden suunnitelman elämäni kulusta, niin jo heti ensimmäisen päivänä, joku tökkää. Eihän sen näin tulisi mennä? Aivan perßeestä!

Kyllä kaiken, siis koko Universumin tulisi olla meikäläistä, Luomakunnan Kruunua, varten suunniteltu ja palvella pienimpiäkin oikkujani. Parhaillaan ihmettelen mistä moinen virhe on kotoisin. Onko vinkkejä?

[Jone]

Se on maailmallakin tunnettu asia mitä Suomalaisesta miestä tulee kun armeija hioo särmät pois: ei puhu ei pukahda, viinapullo liiterin klapipinossa ja kirveen kanssa vaimo ja lapset lumihankeen. Onneksi yhteiskuntaamme on tullut myös hieman humaanimpia arvoja, joiden mukana miehinen tankkien ihannointikin on menettänyt arvoaan.

Kyllä minulle tätä kuvaus sopii mieluummin kuin U2 itkien kuunteleva tyhjästä narisija. Ja tankkien ihannointi ei menetä arvoaan koskaan Jos on syntynyt nyhveröksi niin pitäisi olla reilusti sellainen ja rehellisesti. Syytä siihen on turha kaivella mistään intistä ja aseista.

[Sherukka]

Aseilla tappeleminen on nynnyjen hommaa! Kunnon nyrkkitappelu, sen sijaan, on miehistä hommaa mutta ihan yhtä typerää sekin on!
Itse ratkaisisin konfliktit arpomalla. 8)

[KunkkuJ]

Katsos olen jo pitkään ihmetellyt Universumin napana, että jotain tökkää kun kaikki ei mene niin kuin haluaisin. Kun teen yksityiskohtaisen viiden vuoden suunnitelman elämäni kulusta, niin jo heti ensimmäisen päivänä, joku tökkää. Eihän sen näin tulisi mennä? Aivan perßeestä!

Kyllä kaiken, siis koko Universumin tulisi olla meikäläistä, Luomakunnan Kruunua, varten suunniteltu ja palvella pienimpiäkin oikkujani. Parhaillaan ihmettelen mistä moinen virhe on kotoisin. Onko vinkkejä?

Tavallisesti ihmiset hoitavat nuo pienet tökkimiset rahalla, sitä vartenhan se on keksitty. Saattaa tosin olla, että kukkahattutädillä on joko liian herkkä mieli, tai liian vähän rahaa selvitäkseen noista koettelemuksista.

[Pasteur]

... turhan vittuilun sietäminen ja kaikki muut hauskat aktiviteetit eivät kiinnosta?

...odottelua, tyhmiä ihmisiä ja v.....ksen sietoa...

...kylmää, sitä että joku muu käskee... nimenomaan! Joskus pitää asennevammaisten vässyköidenkin näitä taitoja oppia, jos sellaisia meinataan sotaan varautua laittamaan. Kysytään "miksi miksi miksi" ja "ei tässä oo mitään järkeä"... mitä vittua sitten? Jos käsketään hypätä, niin hypätään! Se on vain pakko oppia ja jos tämän kouluttamisessa tarvitaan pässiäksiisiä ja yksinkertaisia asioita, niin niin se on sitten oltava.

[egoste]

Se on maailmallakin tunnettu asia mitä Suomalaisesta miestä tulee kun armeija hioo särmät pois: ei puhu ei pukahda, viinapullo liiterin klapipinossa ja kirveen kanssa vaimo ja lapset lumihankeen. Onneksi yhteiskuntaamme on tullut myös hieman humaanimpia arvoja, joiden mukana miehinen tankkien ihannointikin on menettänyt arvoaan.

EDIT: Olet oikeassa Anniel... ei mitään henkilökohtaista, mutta kiehahti yli... uups olenko sittenkin muuttunut väkivaltaiseksi

Mitä helv...ä ... armeijan syytä... herää jo...
En ole armeijassa muuttunut väkivaltaiseksi jne. Sain mielenkiintoista koulutusta ja paljon hyviä kavereita loppuelämäkseni sekä luulen että pahassa paikassa voisin ehkä olla hyödyksi tämän maan puolustamisessa. Olen kumma kyllä tuonkin jälkeen pystynyt kasvattamaan kaksi mielestäni täysijärkistä poikaa, jotka toivottavasti menevät myös varusmiespalvelukseen ja eivät purskahda itkemään, jos näkevät rivin miehiä/naisia marssimassa... Se että tässä maassa vielä puhutaan Suomea on aikalailla puolustusvoimiemme ja siellä pärjänneiden ansiota...

[Anniel]

Ihan vaan varmuuden vuoksi tulen muistuttamaan että maltti on valttia ennen kuin lähdetään kirjoittamaan henkilökohtaisuuksia mihinkään suuntaan.

[KunkkuJ]

Ihan vaan varmuuden vuoksi tulen muistuttamaan että maltti on valttia ennen kuin lähdetään kirjoittamaan henkilökohtaisuuksia mihinkään suuntaan.

Helppohan se on sun sanoa. Et ole tietysti käynyt armeijaa lainkaan?

[JHA]

Mikä lie syynä kun metsässä rämpiminen puupalojen kanssa tai ilman, rivissä jumppaaminen, turhan vittuilun sietäminen ja kaikki muut hauskat aktiviteetit eivät kiinnosta? Olisiko porukka viisastunut ja todennut, että eihän tässä ole hitsinpitsi mitään järkeä!

Pikemminkin taustalla lienee ennemminkin se että yhä useampi ja useampi kallistuu nykyään sille kannalle että tuonkin asian voinee hoitaa tuo yhteiskuntamme tukipilareista kantavin herra tai rouva "joku muu" jonka suorastaan stahanovilaiset työnäytteet ovat myös työelämässäkin tuttuja. Siivouksen hän hoitaa, tiskit tiskaa, muistiot kirjoittaa, dokumentit päivittää ja kaiken tekee jotta nykypäivän omanapaisen MinäMinäMinäMääMääMää-ihmisen ei tarvitse vaivautua tekemään omasta puolestaan kohta oikeastaan sitten niin mitään ja että hän voi jäädä odottamaan että kaikki eteen hopealautasella kannetaan.

Näkeehän tuon kaikesta muustakin jos uutisointia seuraa. Työelämä painaa,kaikki on ressaavaa, lukiostakin on tullut niiiiiin rankkaa ja kaikki on suorastaan plääh jos ei arki ole päivästä toiseen lomaa ja tositeeveestä tuttua rentoa hauskanpitoa...

Vahinko vain että herrarouva joku muu on todellisuudessa yhtä todellinen epähenkilö kuin lapsuuden joulupukki joka ei tullutkaan korvatunturilta vaan naapurista. Erona ehken vain se että siinä missä usko vanhaan valkoparta-ukkiin karisee jo varhain tuntuu edelleen moni kuvittelevan että mr / mrs joku muu on ihan oikeasti olemassa ja että hän ihan oikeasti tekee kaiken ettei tarttis vaan vaivautua.

[MiniMe]

Mikä lie syynä kun metsässä rämpiminen puupalojen kanssa tai ilman, rivissä jumppaaminen, turhan vittuilun sietäminen ja kaikki muut hauskat aktiviteetit eivät kiinnosta? Olisiko porukka viisastunut ja todennut, että eihän tässä ole hitsinpitsi mitään järkeä!

Se on maailmallakin tunnettu asia mitä Suomalaisesta miestä tulee kun armeija hioo särmät pois: ei puhu ei pukahda, viinapullo liiterin klapipinossa ja kirveen kanssa vaimo ja lapset lumihankeen. Onneksi yhteiskuntaamme on tullut myös hieman humaanimpia arvoja, joiden mukana miehinen tankkien ihannointikin on menettänyt arvoaan.

Valitettava tosiasia on, että yhä suurempi ja suurempi osa nykynuorisosta ei yksinkertaisesti enää kestä varusmiespalvelussa. Varusmiespalvelukseen astuminen on heille yksinkertaisesti aivan liian suuri shokki.

Eihän nykynuoria ole koko elämän aikana kukaan käskenyt. Jos joku opettaja yrittää koulussa komentaa, niin nykyään sille haistatellaan suoraan takaisin. Vanhemmatkin ovat töissä, eikä heillä ole aikaa puuttua lastensa elämään. Kaikki saavat kasvaa kuten haluavat ja tehdä kuten haluavat. Vaikka tekisit väärin, niin silitetään vähän päätä ja sanotaan soo soo. Varusmiespalvelussa kaikkia käsketään. Ja siellä totellaan. Siellä ei mussuteta vastaan, eikä sanota ettei kiinnosta.

Lisäksi täysin uudet ihmiset, suhteellisen rankka fyysinen koulutus, tiukka aikataulutus, paljon uusia asioita ja kaiken tutun menetys iskee monille yllätyksenä. Jopa siviilissä olevat vahvat persoonat joutuvat koulutuksen alkuvaiheessa alistumaan ja oppimaan itsestään uusia puolia - kasvamaan ihmisenä. Ei se ole kenellekään helppoa. Valitettavasti yhä suuremmalle joukolle shokki on vain liian suuri. Pakko palata kotiin ja suunnata siviilipalvelukseen.

Eikä siviilipalveluksessa ole mitään väärää. Sielläkin varmaan käydään paljon samoja asioita, opitaan uutta ja kasvetaan ihmisenä. Nyt haasteena onkin tunnistaa ajoissa, kenelle sopii varusmiespalvelu ja kenelle siviilipalvelus. Itse suosittelen varusmiespalvelusta kaikille lämpimästi. Siellä pääset oikeasti testaamaan rajojasi, niin henkisiä kuin fyysisiä. Työelämän kannalta on hyvä tietää, missä omat rajat tulevat vastaan. Burnouttien ja lomautusuhkien aikana toimintakyvyn säilyttäminen on tärkeää.

Tsemppiä ja voimia kaikille siviili- ja varusmiespalvelun aloittaneille.

[Mikael K.]

Oletteko nähneet Vesa-Matti Loirin esittämän roolin draamassa Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet?

Poikakodin ja vankilan kasvatti, tykkimies Kauppala on armeijan kapiaisille hankala tapaus. Sotaväen säännöt ja määräykset ovat miehelle myrkkyä.

Näin kyseisen draaman aivan pikkuskidinä (1977) ja se teki silloin vaikutuksen. En ymmärtänyt silloin miksi tykkimies Kauppalan päivät päättyivät ampumiseen. Katsoin joitakin kohtauksia uudelleen ja tavoitin draaman kulun. Verratessani draamaa juuri tapahtuneeseen olen lähes yhtä ymmälläni kuin joskus lapsena. Todellisuus ja draama sekoittuvat mielessäni ja en voi ymmärtää mitä itsensä surmanneen nuorukaisen mielessä liikkui. Surullinen tapaus.

Ymmärrän armeijan tarpeellisuuden muistaessani menneet sodat, joissa sotineita ja haavoittuneita miehiä olen saanut tavata. Aivan pikkuskidinä vaarin sotakaverit olivat hänen luonaan saunavieraina ja näin kranaatinsirpaleiden aiheuttamat kohoumat heidän vartaloissaan. Samalla kuulin sotajuttuja siitä mitä oli tapahtunut. Tämä jätti mieleen sellaisen jäljen, joka ei ole pyyhkiytynyt pois.

Toisaalta ymmärrän sen, että armeija ei sovi kaikille. Tästä syystä siviilipalvelus on hyvä juttu toisille. Toisessa ääripäässä on yksi tapaamani nuorimies, joka oli menossa sissijoukkoihin, kun hän kaipasi hieman railakasta liikuntaa. Meitä on moneen junaan, joka olisi tarpeen huomioida armeijasta puhuttaessa ja ihmisiä eri paikkoihin sijoitettaessa. Minut on sieltä vapautettu sydänvian vuoksi, joten olen tässä suhteessa teoreetikko.

[Pbman]

Valitettava tosiasia on, että yhä suurempi ja suurempi osa nykynuorisosta ei yksinkertaisesti enää kestä varusmiespalvelussa. Varusmiespalvelukseen astuminen on heille yksinkertaisesti aivan liian suuri shokki.

Onko varusmiespalvelus siis aikansa elänyt ja vanhentunut? Miksi yhteiskunnassa pitäisi pysyä sellainen mittari, joka on aina ollut ja aina on. Ihmiset muuttuvat ja mittareiden pitää muuttua myös. Samat nuoret eivät myöskään enää hiihdä kouluun, mutta se ei tee heistä yhtään huonompia ihmisiä. Heidän taitonsa ovat muilla aloilla.

Eihän nykynuoria ole koko elämän aikana kukaan käskenyt. Jos joku opettaja yrittää koulussa komentaa, niin nykyään sille haistatellaan suoraan takaisin. Vanhemmatkin ovat töissä, eikä heillä ole aikaa puuttua lastensa elämään. Kaikki saavat kasvaa kuten haluavat ja tehdä kuten haluavat. Vaikka tekisit väärin, niin silitetään vähän päätä ja sanotaan soo soo. Varusmiespalvelussa kaikkia käsketään. Ja siellä totellaan. Siellä ei mussuteta vastaan, eikä sanota ettei kiinnosta.

Jotenkin tuntuu, että olen kuullut tästä ennenkin. Taisinpa jopa joskus peräänkuuluttaa vastuuta omista tekemisistä ja kritisoida tätä antaa kaikkien kukkien kukkia periaatetta? Tuli vain niin kova turpaan monelta muulta foorumilaiselta, että ei kauaa jaksa jauhaa samaa. Väärin ei voi tehdä, tehdään vain eri tavalla. Yeah right. Minusta olet oikeassa, mutta tässä yhteiskunnassa niin väärässä.

Lisäksi täysin uudet ihmiset, suhteellisen rankka fyysinen koulutus, tiukka aikataulutus, paljon uusia asioita ja kaiken tutun menetys iskee monille yllätyksenä. Jopa siviilissä olevat vahvat persoonat joutuvat koulutuksen alkuvaiheessa alistumaan ja oppimaan itsestään uusia puolia - kasvamaan ihmisenä. Ei se ole kenellekään helppoa. Valitettavasti yhä suuremmalle joukolle shokki on vain liian suuri. Pakko palata kotiin ja suunnata siviilipalvelukseen.

Samaan aikaan heidän nujerretaan henkisesti, solvataan ja tehdään jopa naurunalaiseksi. Individualismi lisääntyy ja kaikelle tuolle osataan nykyään sanoa ei. Yhä useammalle armeijassa ei ole mitään miksi se nöyryytys pitäisi käydä läpi.

Kuinka vaikea ihmisten on ymmärtää, että Suomi on ainoita länsimaita jossa tällainen instituutio on voimissaan. Meillä on sotilasliitot, EU:n yhteiset joukot ja vaikka mitä. Isänmaa ei ole sellainen arvo, että sen puolesta kuoltaisiin. Itse olen sanonut, että länsimaa, joka joutuu sotaan omalla maaperällään ei ole se koti jota haluaisin puolustaa. Miksi siis käydä tuo turha rääkki ja nöyryytys?

[Jone]

Isänmaa ei ole sellainen arvo, että sen puolesta kuoltaisiin. Itse olen sanonut, että länsimaa, joka joutuu sotaan omalla maaperällään ei ole se koti jota haluaisin puolustaa. Miksi siis käydä tuo turha rääkki ja nöyryytys?

Olen vähintäänkin tyrmistynyt Olen myös hyvin pettynyt ja surullinen että maassamme edes on sellaisia joiden ajatus kotimaastamme on tällä kantilla.

[Pbman]

Isänmaa ei ole sellainen arvo, että sen puolesta kuoltaisiin. Itse olen sanonut, että länsimaa, joka joutuu sotaan omalla maaperällään ei ole se koti jota haluaisin puolustaa. Miksi siis käydä tuo turha rääkki ja nöyryytys?

Olen vähintäänkin tyrmistynyt Olen myös hyvin pettynyt ja surullinen että maassamme edes on sellaisia joiden ajatus kotimaastamme on tällä kantilla.

Miksi? Mitä eroa on Suomella ja Ruotsilla. Tai Suomella ja Italialla?

(Koitettaisko oikeasti saada muutama repliikki fiksua keskustelua vaikeasta aiheesta.)

[Jone]

Isänmaa ei ole sellainen arvo, että sen puolesta kuoltaisiin. Itse olen sanonut, että länsimaa, joka joutuu sotaan omalla maaperällään ei ole se koti jota haluaisin puolustaa. Miksi siis käydä tuo turha rääkki ja nöyryytys?

Olen vähintäänkin tyrmistynyt Olen myös hyvin pettynyt ja surullinen että maassamme edes on sellaisia joiden ajatus kotimaastamme on tällä kantilla.

Miksi? Mitä eroa on Suomella ja Ruotsilla. Tai Suomella ja Italialla?
(Koitettaisko oikeasti saada muutama repliikki fiksua keskustelua vaikeasta aiheesta.)

Suomi ei ole vaan pläntti maata joka hylätään hädän hetkellä. Se on sitä sinulle mutta älä suinkaan luule että se on sitä kovinkiaan monelle. Se on työtä, historiaa, sukujuuria ja isoja ponnisteluja ja ennen kaikkea koti lapsillemme. Minä en lähde kittaamaan colaa välimeren rannalle kuten itse sanot tekeväsi tuossa tilanteessa eikä sinne kyllä lähde moni muukaan.

edit: lisättäköön taustatiedoksi eräiden seikkojen uskottavuuteen tässä ketjussa se että Pbmanin sivaritiedottomuus johtunee tosiaankin pimeästä ajasta, sillä aiemmin kertomansa mukaan sivari on suoritettu 9/2003 jolloin maailmassa ei ollut vielä tietoa mistään missään muodossa.

[Pbman]

Suomi ei ole vaan pläntti maata joka hylätään hädän hetkellä. Se on sitä sinulle mutta älä suinkaan luule että se on sitä kovinkiaan monelle. Se on työtä, historiaa, sukujuuria ja isoja ponnisteluja ja ennen kaikkea koti lapsillemme. Minä en lähde kittaamaan colaa välimeren rannalle kuten itse sanot tekeväsi tuossa tilanteessa eikä sinne kyllä lähde moni muukaan.

edit: lisättäköön taustatiedoksi eräiden seikkojen uskottavuuteen tässä ketjussa se että Pbmanin sivaritiedottomuus johtunee tosiaankin pimeästä ajasta, sillä aiemmin kertomansa mukaan sivari on suoritettu 9/2003 jolloin maailmassa ei ollut vielä tietoa mistään missään muodossa.

Minä todellakin voin lähteä colan ääreen aurinkovarjon alle. En tiedä miksi en menisi. Missä on se työ, historia ja ponnistelu jota me olemme jättäneet taaksemme? Sukutilat minä ymmärrän, mutta kun ei ole maalta kotoisin niin aika vähässä. Mitä se Korson asvalttiviidakon kasvatti saa täällä, mitä ei saisi muualla? Äläkä nyt sano, että sosiaalihuollon.

Suomessa on hieno luonto, aivan ainutlaatuinen. Sitä tulisi ikävä. En kuitenkaan ymmärrä sitä paatosta, jota yhtä maatilkkua kohtaa koetaan. Se on sitä samaa kiveä ja multaa kuin mikä tahansa muukin. Rahalla sitä ostetaan täälläkin, samalla valuutalla kun Ranskassakin. Ja kumpi on tärkeämpää: rauha vai se maapläntti? Minulle elämä on kaikkein arvokkainta ja jos valtio ei sitä pysty turvaamaan on minun turvattava se itse.


Sivarissa olen tainnut juu olla tuolloin, kutsunnoissa siitä pari vuotta aiemmin. Mikäs tässä on se uskottavuusongelma? Minua hieman hämää tuo sinun ajatuksenjuoksusi. Jos joku ei tiedä jotain niin hän valehtelee. Kyse ei voi olla aukottoman tiedottamisen pettämisestä? Tai jos joku väittää kokeneensa jotain mitä ei pitäisi tapahtua niin hän valehtelee. Kyse ei voi olla aukottoman toiminnan pettämisestä? Intissä nuori mies ampui itsensä, vaikka hänellä ei olisi pitänyt olla pääsyä ei aseeseen eikä ammuksiin. Feikkasiko hän kuolemansa vai pettikö aukoton systeemi? Vaikka jotain ei pitäisi tapahtua niin se voi silti tapahtua. Vaikka kaikkien pitäisi jotain tietää niin kaikki eivät sitä tiedä. Tämän tunnustaminen ja syiden etsiminen, kenties asianomaisten kanssa on avain toiminnan kehittämiseen.

[Jone]

Tyhjästäkö sinä vanhempinesi kanssa siihen sikisit ja mistä sait oppisi ja sodattoman ympäristön kouluvuosille ja kuka sen kustansi? Mistä tuli puhdas ruoka ja juomavesi?

[Pbman]

Tyhjästäkö sinä vanhempinesi kanssa siihen sikisit ja mistä sait oppisi ja sodattoman ympäristön kouluvuosille ja kuka sen kustansi? Mistä tuli puhdas ruoka ja juomavesi?

Ihmiset sikiävät myös muissa maissa, maapläntin nimellä ei ole merkitystä. Sain oppinut koulussa, vastaavia löytyy myös muualta. Sodaton ympäristökin samoin. Valtiontalouden maksupuolta ei ajatella 50 vuotta taaksepäin vaan jokainen vuosi maksaa noin suurinpiirtein itse itsensä. Myös muissa mailla kuin Suomessa valtio maksaa monia palveluita. Sanoin ruokaa ja juomaa löytyy muualtakin, monesti jopa parempaa ja halvemmalla. Vesi Suomessa on hyvää.

Onko puhdas vesi ja ruoka jotenkin tämän historian ja sikiämisen ansioita?

Komeita lauseita, mutta lue nyt itsekin ne. Eihän noissa ole asiaa lainkaan?

Olen joskus miettinyt asiaa kansanperinteen ja kansalliseeposten/taideteosten kautta. Mitä nämä eepokset ovat, mistä ne syntyvät ja tuleeko niitä lisää? Mitä eroa on Kalevalalla ja David-patsaalla? Tunnen itseni jollain tavalla erityiseksi Kalevalan kautta.. vai tunnenko? Mikä on se kulttuuriperimä josta en osaa /en saa päästää irti ja miksi? Voiko muualta tullut ruveta suojelemaan uuden kotimaansa kansallisperinnettä? Siellä on juureni ja siellä on jotain syvää, mutta eihän se Seitsemän Veljestä kyllä merkitse minulle yhtään mitään. Tai itseasissa: se tuo minulle leivän taloon ulkomaillakin!! Outoa..

[Jone]

Tajuatko sinä lainkaan miksi tämä kaikki on sinulle nyt edes mahdollista? Ymmärrätkö ne seikat jotka yhdessä luovat sinulle tämän kaiken? Käsitätkö lainkaan sitä hintaa jotka esi-isäsi on tästä maksaneet? Välitätkö siitä edes? Me ollaan itse tää kaikki aikojen saatossa hyväksi itsellemme sekä toisillemme tehty ja tätä kaikkea tulee vaalia niin että se säilyy vielä lapsillemmekin. Se on kaikki sitä jota tulee kunnioittaa. Suomi on tehty suomalaisille. Voit asua kaukana ja syödä vaikka "ranskan" leipää mutta Suomeksi se ei muutu eikä maaksi suomalaisille. Ei ole mitenkään rinnastettavissa maat keskenään vaikka siellä sinänsä elämään pystyykin. Tätä ei tietysti voi ymmärtää jos ei välitä muusta kuin itsestään.

En voi kyllä ymmärtää mikä ihme saa ihmisen noin itsekeskeiseksi? Joko tässä tullaan jumalan oppeihin vai missä pää tähän mallin sorvataan?

[Pbman]

Tajuatko sinä lainkaan miksi tämä kaikki on sinulle nyt edes mahdollista? Ymmärrätkö ne seikat jotka yhdessä luovat sinulle tämän kaiken? Käsitätkö lainkaan sitä hintaa jotka esi-isäsi on tästä maksaneet? Välitätkö siitä edes? Me ollaan itse tää kaikki aikojen saatossa hyväksi itsellemme sekä toisillemme tehty ja tätä kaikkea tulee vaalia niin että se säilyy vielä lapsillemmekin. Se on kaikki sitä jota tulee kunnioittaa. Suomi on tehty suomalaisille. Voit asua kaukana ja syödä vaikka "ranskan" leipää mutta Suomeksi se ei muutu eikä maaksi suomalaisille. Ei ole mitenkään rinnastettavissa maat keskenään vaikka siellä sinänsä elämään pystyykin. Tätä ei tietysti voi ymmärtää jos ei välitä muusta kuin itsestään.

En voi kyllä ymmärtää mikä ihme saa ihmisen noin itsekeskeiseksi? Joko tässä tullaan jumalan oppeihin vai missä pää tähän mallin sorvataan?

Jotenkin minusta tuntuu, että minä tajuan paremmin miten tämä kaikki on minulle mahdollista. Mitkä seikat luovat tämän, kerro nyt sitten?

Vaikka joku on joskus sotinut tämän maan puolesta niin se ei tee tästä maasta tänä päivänä mitenkään erityistä. Minun isoisäni perusti tehtaan, isäni jatkoi sitä. Minä en jatka, vaan tehdas myytiin pois. Miksi? Koska toiminta ei ole kannattavaa. Äitini itkee, koska hänen isänsä elämäntyö annetaan pois. Minä ja isäni näemme, että tuo tehdas on liikeyritys. Sen on tarkoitus tehdä voittoa, elättää perhe. Jos se ei siihen enää ulkoisista syistä johtuen kykene ei siinä voi riippua ikuisesti. Sen pitää antaa mennä. Paljon on tehty sen edestä, mutta olosuhteet ovat muuttuneet, eikä toiminta kannata. Tätä maata ovat isovanhempamme kuokkineet ja minä jatkan, mutta jos minun perheeni henki vaarantuu siinä, olen minä valmis viemään perheeni turvaan. Vaihtoehto toki on. Tehdas olisi voitu pitää. Se olisi vuosien mittaan tehnyt tappiota ja vienyt mukanaan sen elämäntyön jota tehtaan ulkopuolella on: talo ja kesämökki ja lopulta ihmisten terveyden. Samoin se isiemme elämäntyö, se maapläntti veisi sodan tullen mukanaan koko suvun. Onko se sen arvoista?

Isovanhempamme ovat ne ihmiset, jotka kaikkein vähiten haluavat kenenkään kokevan sotaa. Haluaisivatko he, että heidän lapsensa lähtevät sotaan? Vai haluaisivatko he, että heidän lapsensa vaalivat rauhaa ja sitä mitä he ovat rakentaneet? Minä vaalin rauhaa kieltäytymällä aseista, sinä ajamalla tankkia?

Samat kaksi ajatusta löytyvät pienemmässäkin mittakaavassa: ostatko sinä kiväärin ja ammut miehen joka koittaa ryöstää talosi? Pahimmassa tapauksessa tulet itse ammutuksi. Vai jätätkö kiväärin ostamatta, talosi ryöstetään sinun juostessa naapuriin pakoon, mutta menet seuraavana aamuna poliisiasemalle? Sinä valitset ensimmäisen, minä jälkimmäisen. Jälkimmäistä meillä länsimaissa kutsutaan sivistyneeksi tavaksi ja se perustuu länsimaiseen oikeusvaltioon. Jo pelkkä poliisin olemassaolo ja sanktion pelko riittää pitämään rikolliset loitolla. Jälkimmäinen väittää että ihminen ei ole oppinut mitään sosiaalisia taitoja kahteen sataan vuoteen.

Miksi eivät ole maat rinnastettavissa keskenään? Koska kaikkialla ei ole yhtä surkeaa keliä, kylmiä vesiä ja pimeää talvea kuin täällä? Mitä itsekeskeistä on maiden rinnastamisessa toisiinsa? Kaunista sanahelinää, mutta eihän tuossa ole mitään tolkkua.

Mikä on se Suomalaisten maa miksi maan pitäisi muuttua?

[Jone]

Vaikka joku on joskus sotinut tämän maan puolesta niin se ei tee tästä maasta tänä päivänä mitenkään erityistä.

Tässä on niin huikea näkemysero ja eriävä pohja ajatusmaailmalle etten alennu omasta näkökulmastani jatkamaan tätä keskustelua kanssasi.


"Jollei koskaan löydä mitään niin kallista ja arvokasta, että on valmis kuolemaan sen puolesta, ei ole kelvollinen elämään."
Martin Luther King marraskuussa 1967

[sinitiainen]

Jos ajattelen, että Suomesta olisi tullut aikoinansa osa silloista Neuvostoliittoa, olisin varmaan jo nyt huolesta suunniltani kun ajattelisin, että 14-vuotiaallani on muutaman vuoden kuluttua edessä kutsunnat ja varusmiespalvelu, sen kaltainen kuin mistä aiemmin laittamissani linkeissä kerrotaan. Eli että häntä nöyryytetään, kiusataan, pahoinpidellään, pidetään nälässä ja vilussa, kidutetaan, kenties raiskataan ja murhataan taikka ajetaan itsemurhaan, taikka että tuo kaikki kauheus on ainakin enempikin kuin mahdollista. Yrittäisin kaikin keinoin lapsineni varmasti pois maasta, mikä ei tietenkään olisi mahdollista, yhtä vähän kuin sekään, että pystyisin ostamaan lapselleni vapautuksen varusmiespalvelusta.Toivoisin varmasti, ettei minulla olisi lainkaan poikalasta. Vaikka en tunne yhtään venäläistä äitiä, taikka isää, voin kuvitella minkälaisin tunnoin tuota aikaa siellä odotetaan. Ja olen sydämestäni kiitollinen, että saan asua rajan tällä puolen. Ja samalla kun joskus harvoin, kuten nyt tänä yönä, yleensä yön pimeydessä, keskityn miettimään poikia tai nuoria miehiä rajan tuolla puolen, en voi kuin tuntea suurta surua puolestansa. Tuo kuullostaa varmaan liioittelulta, mutta kun oikein keskityn miettimään, alkaa ihan itkettäää. Vaikka en ketään siellä tunne.

[Pbman]

Jos ajattelen, että Suomesta olisi tullut aikoinansa osa silloista Neuvostoliittoa, olisin varmaan jo nyt huolesta suunniltani kun ajattelisin, että 14-vuotiaallani on muutaman vuoden kuluttua edessä kutsunnat ja varusmiespalvelu, sen kaltainen kuin mistä aiemmin laittamissani linkeissä kerrotaan. Eli että häntä nöyryytetään, kiusataan, pahoinpidellään, pidetään nälässä ja vilussa, kidutetaan, kenties raiskataan ja murhataan taikka ajetaan itsemurhaan, taikka että tuo kaikki kauheus on ainakin enempikin kuin mahdollista. Yrittäisin kaikin keinoin lapsineni varmasti pois maasta, mikä ei tietenkään olisi mahdollista, yhtä vähän kuin sekään, että pystyisin ostamaan lapselleni vapautuksen varusmiespalvelusta.Toivoisin varmasti, ettei minulla olisi lainkaan poikalasta. Vaikka en tunne yhtään venäläistä äitiä, taikka isää, voin kuvitella minkälaisin tunnoin tuota aikaa siellä odotetaan. Ja olen sydämestäni kiitollinen, että saan asua rajan tällä puolen. Ja samalla kun joskus harvoin, kuten nyt tänä yönä, yleensä yön pimeydessä, keskityn miettimään poikia tai nuoria miehiä rajan tuolla puolen, en voi kuin tuntea suurta surua puolestansa. Tuo kuullostaa varmaan liioittelulta, mutta kun oikein keskityn miettimään, alkaa ihan itkettäää. Vaikka en ketään siellä tunne.

Oletko monestakin jossitteluasiasta huolissasi? Mitä jos ydinpommi olisi tipahtanut Tampereelle? Kekkonen olisi salamurhattu? Vanhempasi eivät olisi koskaan tavanneet? Tuo on mielenkiintoinen ajatusleikki, mutta sillä asioiden perusteleminen on pidemmän päälle mielettömän hassua. Tästä maasta olisi voitu tehdä parempikin, mutta toki huonompikin. Jossittelu vanhoilla asioille kuuluu oppimiseen, mutta kun on opittu pitää jossittelu unohtaa.

Venäläisestä asepalveluksesta liikkuu paljon legendoja ja yhdenasianliike ei liene se luotettavin tietolähde. Ensinnäkin asepalveluksen suorittaa noin 10% nuorista miehistä, ei kovin moni siis (wikipedia). Palvelus kestää nykyään vuoden, ei kaksi (esimerkiksi wikipedia). Muun muassa yliopisto-opiskelu on hyvä tapa välttää palvelus ja muutoinkin on selkeästi nähtävissä että Venäjällä kuten monissa muissakin maissa asepalveluksen suorittaa lähinnä alimpiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvat nuoret. Venäläinen ystäväni sanoi, että palvelus ei ole tavallisen venäläisen nuoren arkea vaan palvelukseen menevät/joutuvat he jotka sinne haluavat ja he joilla ei ole muuta tekemistä kuten koulua käytävänä. Venäjähän on hyvää vauhtia siirtymässä palkka-armeijaan, joten saat sinäkin tinttiseni nukuttua paremmin.

Jone: Irroitat King:in nyt pahasti asiayhteydestään. Minulla on asioita, joiden puolesta olen valmis kuolemaan, mutta suomalainen yhteiskunta ei ole sellainen.