Kielikeskustelua

[amanita]

Esim. enää vs. enään erokin on hyvin selvä, vaikka kyseessä ehkä yksi suomen kielen yleisimpiä "ylimääräisen kirjaimen virheitä".
Miksi tuommoista virhettä muuten oikein tulisi kutsua? Kyseessähän kun ei ole kirjoitusvirhe, kun kirjoittaja luulee kirjoittaneensa sen ihan oikein. Itse ymmärrän kirjoitusvirheen nimittäin virheeksi joka syntyy näppäily- tai ajatusvirheestä, mutta ei siitä että kirjoittaja on oppinut väärän kirjoitusasun.

Tietämättömyydeksi.

[Macco]

Kun sana kirjoitetaan väärin, on kyseessä kirjoitusvirhe. Aivan sama mistä syystä.

[TheKraken]

Kun sana kirjoitetaan väärin, on kyseessä kirjoitusvirhe. Aivan sama mistä syystä.

Höh. Ilonpilaaja

[harri]

Näitä katsoessa alkaa hiukan ymmärtää miksi muuan urheiluselostaja yritti tuoda suomenkieleen lyhyempää tapaa ilmaista järjestyslukujen taivutusmuotoja...
Taisi olla Juha Jokinen: "..oli vasta kaksikymmentäneljäs".

Jossa on tasan yksi kirjain vähemmän kuin siinä oikeassa muodossa. Vau :-)

-Harri

[arisel]

Näitä katsoessa alkaa hiukan ymmärtää miksi muuan urheiluselostaja yritti tuoda suomenkieleen lyhyempää tapaa ilmaista järjestyslukujen taivutusmuotoja...
Taisi olla Juha Jokinen: "..oli vasta kaksikymmentäneljäs".

Jossa on tasan yksi kirjain vähemmän kuin siinä oikeassa muodossa. Vau :-)

-Harri

Pieni on kaunista!
"Etu" lienee selkeämpi noissa isommissa luvuissa, joita taivutellaan enemmän...
Hieman rautalankaa, jota tuskin Harrille tarvitsee vääntää, mutta noin yleiseksi selitykseksi: Jokisen ajatuksena lienee ollut käyttää englanninkielen mallia suomenkieleen sovellettuna.

[Maza]

Näitä katsoessa alkaa hiukan ymmärtää miksi muuan urheiluselostaja yritti tuoda suomenkieleen lyhyempää tapaa ilmaista järjestyslukujen taivutusmuotoja...
Taisi olla Juha Jokinen: "..oli vasta kaksikymmentäneljäs".

Jossa on tasan yksi kirjain vähemmän kuin siinä oikeassa muodossa. Vau :-)

-Harri

Onhan se paljon sujuvampaa sanoa kaksikymmentäkuudensissa olympialaisissa, kuin kahdensissakymmeninnissäkuudensissa olympialaisissa. Tuo on yhtä suhinaa vaan. Urheiluselostajalta sinänsä ymmärrettävä toivomus, vaikkei sana aina lyhenisikään yhtä kirjainta enempää.

Minulla on hämyinen muistikuva, että tällaiset järjestysluvut olisivat jossain tapauksissa sallittuja, mutta en löydä mitään faktaa tämän tukemiseksi. Iso suomen kielioppi -teoksen verkkoversio (VISK) ei anna lupaa helpompaan taivutukseen: http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=296. Olisko Ylioppilastutkintolautakunta ottanut omavaltaisesti kantaa asiaan?

[amanita]

Minulla on hämyinen muistikuva, että tällaiset järjestysluvut olisivat jossain tapauksissa sallittuja, mutta en löydä mitään faktaa tämän tukemiseksi. Iso suomen kielioppi -teoksen verkkoversio (VISK) ei anna lupaa helpompaan taivutukseen: http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=296. Olisko Ylioppilastutkintolautakunta ottanut omavaltaisesti kantaa asiaan?

Kielitoimistokaan ei hyväksynyt mitään oikotietä noiden isojen lukujen suhteen. Vaikka kyseisten lukusanojen taivutus tuntuu hieman hankalammalta, pätevät niissä kuitenkin ihan samat säännöt kuin muissakin suomen kielen sanoissa. Jotta oma rakas kielemme säilyisi omintakeisena ja mielestäni myös erittäin ilmaisukykyisenä, pidetään vaan lujasti kiinni kaikista noista tarvittavista kirjaimista sanoja taivutettaessa!

[growlithe]

On muuten sallittu myöskin "kaksikymmentäkuudensissa", mutta pidempää muotoa suositellaan. Olikohan tuo asia esillä meillä koulussa vai mistäköhän olen sen lukenut.. Jotenkin mulla on hyvin vahva muistikuva tosta, että noin se on ja se on aika tuore uudistus. Mitäs Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas sanoo? Mulla on ko. teos Turussa eikä täällä Koskissa. Sitten voisi vilkaista Sari Maamiehen ja Terho Itkosen Uudesta kielioppaasta, mitä siellä sanotaan. Sekään ei ole juuri nyt käden ulottuvilla. Käyttökielioppi (ISK:n pohjalta tehty) tuossa on, mutta siinä ei ole sanottu numeraaleista juuri mitään.

[Mikael K.]

Piti avautua tänne erikseen ravintolaketjun sanasta cuisine.

Arvelen sanan cuisine kohdalla vaikuttavan eri kielten vivahteet sanan merkityksen kohdalla. Lisäksi täkäläinen kulttuuri-ilmasto asto antanee sanalle sellaisen vivahteen mitä ranskankielessä ei käytetä tai ole. Sanan ylittäessä kielen- tai kulttuurien rajat siinä on tapahtunut muutos.

Oikeastaan ilmiö on minulle tuttu oman alani kautta. Teologian kieli oli alkujaan kreikka. Rooman jakautuessa itä puhui kreikkaa ja länsi latinaa. Alkujaan kreikankielinen sanasto piti ymmärtää myös latinaa puhuvassa lännessä ja sanaston ylittäessä kielen ja kulttuurin rajat se sai erilaisia vivahteita kuin mitä sillä alunperin oli. Tämä siis näin rautalankamallina esitettynä.

En ihmettelisi sitä, että keittiösanasto saa myös erilaisia merkityksiä tai vivahteita eri kulttuuripiireissä. Sanan käyttö määrittää sen merkityksen kuten Wittgenstein taisi todeta. Täällä kotoisessa Suomessa sanojen käyttö ja koko siihen liittyvä verkosto ovat erilaiset kuin Ranskassa, joten sanojen vivahteiden vaihtelu on luonnollista. Tämän tiedostaminen auttaa luullakseni ymmärtämään sanojen eroja.

[PKivireki]

Kyllä! Omakohtainen esimerkki kun olen yritellyt käännellä kotimaista puuvenetietoutta: vernissa -sanalle tarjotaan suomi-englanti -sanakirjassa kaksi vaihtoehtoa "varnish" ja "linceed oil".

Molemmat pieleen! Vernissa ei ole pellavaöljypohjaista lakkaa (varnish) eikä pellavaöljyä (linceed oil), vaan nimenomaan keitettyä pellavaöljyä, jossa saattaa olla maaöljypohjaisia liuottimia mukana, saattaa yhtä hyvin olla olemattakin.

Vernissa tulisi siis kääntää "boiled linceed oil".

[growlithe]

Vahvistan nyt vielä tuon numeroasian lähteeksi Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaan (2007).

"Kaksinumeroisten lukujen kuten 45 ja 98 taivutusmuodot luetaan niin, että kaikki osat taipuvat. Myös yli kaksinumeroisten lukujen taivutusmuodoissa kaikki osat periaatteessa taipuvat. Moniosaisen luvun ääneen lukeminen saattaa olla joskus hankalaa. Siksi moniosaisten lukujen taivutusmuodot on mahdollista lukea myös niin, että vain viimeinen osa taipuu.

Kun useampiosainen järjestysluku esitetään kirjoitettuna sanana, on myös mahdollista lisätä järjestysluvun tunnus vain viimeiseen osaan. Tällä tavoin voi esittää luvun myös kirjoitettuna sanana. 548. (viidessadasneljäskymmeneskahdeksas ~viisisataaneljäkymmentäkahdeksas)

Huom. Mitä vähemmän yhdysluvussa on osia, sitä huonommin se sopii osittain taivettuna luettavaksi. 3006:ta (kolmeatuhattakuutta vrt. kolmetuhattakuutta)"

[Salamijakk]

Oikein kirjoitusta

Terveisin hevoisen arvi ratakurvilta, maalisuoralla laukkas ja ulosti.

[Maza]

Vahvistan nyt vielä tuon numeroasian lähteeksi Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaan (2007).

Hienoa! Hämärä muistikuvani oli siis oikea, ainakin pitkäkestoinen muistini siis toimii. Tästäkin huolimatta tulen taivuttamaan jokaisen lukusanan, vaikka minusta tulisi urheiluselostaja.

[mikastus]

Vahvistan nyt vielä tuon numeroasian lähteeksi Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaan (2007).

Hienoa! Hämärä muistikuvani oli siis oikea, ainakin pitkäkestoinen muistini siis toimii. Tästäkin huolimatta tulen taivuttamaan jokaisen lukusanan, vaikka minusta tulisi urheiluselostaja.

Miksiköhän tuo muuten ole urheiluselostaja, eikä urheilunselostaja? Onhan valaankalastaja, eikä valaskalastaja. On pysäköinninvalvoja, eikä pysäköintivalvoja. On kansanedustaja, eikä kansaedustaja. Toki toisinkinpäin on. Liikennepoliisi, eikä liikenteenpoliisi. Kenen genetiivi on genomeista kiinni?

[growlithe]

Tuossa on kyse vain siitä, kumpi muoto sattuu vakiintumaan. Monesti saattaa molemmat muodot olla pitkään hyväksyttyjä rinnakkain, kunnes toinen jää jostain syystä pois käytöstä. Ei voida määrittää mitään yleisiä tendenssejä, miksi jonkin yhdyssanan alkuosa (määriteosa) on genetiivimuotoinen ja jonkin nominatiivimuotoinen.

Yhteen- vai erilleen -päätöstä pohtiessa nuo genetiivialkuiset voivat olla toisaalta aika hankalia joskus – on päätettävä, onko sana itsenäinen käsite vai ei. Nominatiivialkuisissa yhdyssanoissahan ei ole muuta mahdollisuutta kuin kirjoittaa yhteen, paitsi niiden mielestä, jotka ottavat englannista mallia ja suuremmitta tunnontuskitta lätkäisevät ne suomessakin erikseen. Argh.

[jjpeltola]

Vahvistan nyt vielä tuon numeroasian lähteeksi Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaan (2007).

Hienoa! Hämärä muistikuvani oli siis oikea, ainakin pitkäkestoinen muistini siis toimii. Tästäkin huolimatta tulen taivuttamaan jokaisen lukusanan, vaikka minusta tulisi urheiluselostaja.

Miksiköhän tuo muuten ole urheiluselostaja, eikä urheilunselostaja? Onhan valaankalastaja, eikä valaskalastaja. On pysäköinninvalvoja, eikä pysäköintivalvoja. On kansanedustaja, eikä kansaedustaja. Toki toisinkinpäin on. Liikennepoliisi, eikä liikenteenpoliisi. Kenen genetiivi on genomeista kiinni?

Ei valaita kalasteta vaan pyydetään. Kyseessä on siis valaanpyytäjä.

[Macco]

Miksiköhän tuo muuten ole urheiluselostaja, eikä urheilunselostaja?

Jaa, oliskohan tuo ennemminkin sääntö kuin poikkeus, että urheilijasta tulee selostaja? Hence the urheiluselostaja

[mikastus]

Ei valaita kalasteta vaan pyydetään. Kyseessä on siis valaanpyytäjä.

Noups. Eihän se mitään pyytämistä ole, jos väkisin ottaa 8).

[PKivireki]

Hmm, tää on taas niitä suomalaisia nimisopimuskäytäntöjä, jotka on vaan - ilman pulinoita. Esim. nää kummalliset kuntien sijapäätteet; Uuraisilla, mutta Kiikoisissa; Tampereella, mutta Laukaassa.

Ja sit nämä vesistöihin yms. Taipalsaaressa, mutta Viitasaarella..

[Macco]

Jossakin jossain näin säännön, että kunnan nimet tulee taivuttaa seuraavasti:
jos paikka on saanut nimensä jorpakon mukaan, on pääte -ssa, ssä
muuten se on -lla, -llä.

Eipä tuo tosiaankaan kansan suussa noin mene... Joskus tuntuu että just päinvastoin...

[mikastus]

Tampereella, mutta Laukaassa.

Oho. Eiks se olekaan Laukaalla? Mie olen klapissa pää lyödä .

[Macco]

Tampereella, mutta Laukaassa.

Oho. Eiks se olekaan Laukaalla? Mie olen klapissa pää lyödä .

Nope, paikalliset sanoo Laukaassa.
Pyörittelin aikoinani päätäni pitkään ja hartaasti, kun Salkkareissa sanottiin koko ajan "Kempeleellä". Tiesi ettei ole käyty koskaan lähelläkään Kempelettä

[mikastus]

Pyörittelin aikoinani päätäni pitkään ja hartaasti, kun Salkkareissa sanottiin koko ajan "Kempeleellä". Tiesi ettei ole käyty koskaan lähelläkään Kempelettä

Kempele on ehkä onomatopoetiikkaa parhaimmillaan. Sul on suu täynnä kuumaa soppaa, ja lyöt varpaaseesi jollain agraarilla astalolla. Mitä sanot? Kemmmpeleh!

[Lare]

Yhteen- vai erilleen -päätöstä pohtiessa nuo genetiivialkuiset voivat olla toisaalta aika hankalia joskus – on päätettävä, onko sana itsenäinen käsite vai ei.

Anssi Kukkonen ei ollut kovin itsenäinen, siksi yhteen.

[growlithe]

Yhteen- vai erilleen -päätöstä pohtiessa nuo genetiivialkuiset voivat olla toisaalta aika hankalia joskus – on päätettävä, onko sana itsenäinen käsite vai ei.

Anssi Kukkonen ei ollut kovin itsenäinen, siksi yhteen.

En tajunnut tota, mutta mulle on käynyt typo. Ensimmäinen yhdysmerkki lauseesta pois. Toinen on ok, kiinni tuossa päätös-sanassa. Kolmas on ajatusviiva. Mutta tuo ensimmäinen ei ole yhtään mikään.