Mistä unelmoit?

[Phrase]

Tarvitseeko sanoa enempää?

Sain ajatuksen täältä kysyä teiltä, arvon homppulaiset, mistä unelmoitte. Kun aloin miettiä asiaa omalla kohdallani, kävi ilmi, että en ole kaiketi koskaan sitä sen kummemmin pohtinut. Unelmia voi olla paljon, mutta niitä ei tarvitse välttämättä olla kuin yksi. Laatu voi korvata määrän, mutta en usko, että on pahasta unelmoida pienistä asioista, jotka voivat minä tahansa päivänä käydä toteenkin. Rohkenisin väittää jopa sellaista, että unelmien puute johtaa seisahtuneisuuteen, tietynlaiseen eksyksissä olemiseen. Jos ei ole selkeää tai edes mielikuvanomaista suuntaa elämässä, tuloksena on päämäärättömyys ja tylsistyminen.

Ainakin itse toivon jatkossa löytäväni enemmän aihetta unelmoida. Siksipä voisin julistaakin yhdeksi unelmistani sen, että oppisin ymmärtämään, mikä itselleni ja kanssaihmisilleni olisi parhaaksi. Näin loisin edellytykset sille, mitä olen tiennyt tahtovani jo pitkään - viisastua. Ellen tiedä, mikä vaihtoehto kussakin tilanteessa tuottaa hyvän lopputuloksen, valintojen tekeminen omaksi ja toisten parhaaksi on puhdasta arpapeliä. Niinpä tieto luo pohjan tahdolle tehdä hyvää.

Nyt olisikin teidän vuoronne jakaa unelmanne, jos niin haluatte. Jokainen saa määrätä kohdallaan intimiteetin tason, eli rajan, jota henkilökohtaisemmalle alueelle ei ole kenelläkään meneminen.

[vinouma]

Unelmoin mummonmökistä, joka olisi mahdollisimman korvessa.

/V

[amanita]

Phrase osasi viestissään kiteyttää oivasti oman unelmani; että osaisi. Osaisi tunnistaa oikean tien, tavan elää niin, että saavuttaisi harmonian itsensä ja ympäristönsä kanssa. Koen vahvaa halua auttaa lähimmäisiäni, maailmaa en kykene parantamaan, idealismini olen joutunut suureksi murheekseni hautaamaan, jospa osaisin ojentamalla käteni tehdä edes jotain hyvää.

Realismi on keino selvitä järkensä säilyttäen?

Tunne asettuu vain niin usein ohjaamaan pois suoralta tieltä, oikeastaan niillä pikkupoluilla kuitenkin asuu elämä, kun ei osaa edes aavistaa, minne onkaan joutunut, mitä/kenet polun varrella kohtaa. Oikeastaan unelmiin kuuluu uskaltaa poiketa valtatieltä, lähteä katsomaan mitä sieltä tuntemattomasta löytyy, uhmata kieltomerkkejäkin, loikkia yli esteiden, muistaa hulluttelu, antaa mahdollisuus mahdottomallekin.

Oikeastaan unelmoin unelmoinnin jatkuvan, hassuttelunhalun säilyvän, positiivisuuden säilyvän, ymmärryksen lähimmäisten moninaisuuteen lisääntyvän, hyvän voittavan pahan.

Maallinen hyvä takaa jotakin, henkinen lähes kaiken.

[hatey]

Perhe olis varmaan kiva

[Rauno Repomies]

Unelmoin mummonmökistä, joka olisi mahdollisimman korvessa.

/V

Mulla on jetsulleen sama unelma, paitti sillä pienellä erolla että se olisi mahdollisimman lähellä keskustaa.

[Stuge]

Minun unelmani ei ole seitsemän ja lisänumero lotossa. Varmaan se auttaisi kuten mainoksessa sanotaan "ens viikkoon". Olen aikoinani nähnyt vierestä mitä tuon unelman toteutuminen tekee ihmiselle. On muuten mielenterveys ja fyysinen terveys kovilla. Pari vuotta on kivaa, mutta sitten alkaa prakaamaan kaikin puolin.

Minulla on perhe. Perhe on kaikki kaikessa. Olen hyvin menestynyt yrittäjä, mutta mikään ammatillinen ambitio ei voi ikinä korvata perhettä. Unelmani on olla lapselleni hyvä isä. Toivottavasti onnistun opettamaan lapsoseni pärjäämään kovassa maailmassa.

[NeliX4]

... Olen hyvin menestynyt yrittäjä, mutta mikään ammatillinen ambitio ei voi ikinä korvata perhettä....

Kerran kun nyt toit tuon yrittäjä aspektin esiin, niin olisi mielenkiintoista kuulla millainen on menestyvä yrittäjä - saatikka sitten hyvin menestyvä yrittäjä. Uskon sen kuitenkin kuitenkin olevan yksi unelmistasi? Lähinnä omalle alkavalle "yrittäjä"uralle vaan mielelläni kuulisin näkökulmia.


... idioottihan se olisi joka ääneen sanoisi, uran olevan perhettä tärkeämpi. Teot ratkaisee.

Onko unelmointi sama kuin päämäärien asettaminen elämässä? Voiko unelma sisältää sanan jos? (esim. jos aikaa riittää niin). Itse asettaisin unelmoinnin sellaisten asioiden päälle, joihin itse juuri ei voi vaikuttaa. Päämääriä ja tavoitteita on on helppo asettaa ja priorisoida elämässä, mutta niiden päättäminen on ihan eri asia.

"Tavoittelen riittävää pätevyyttä työelämässä ja riittävästi laadukasta aikaa lähimmäisteni kanssa." on täysin eri asia kuin "unelmoin maailman rauhasta ja lottovoitosta". Kummatkin yhtä tärkeitä, mutta toinen hyvin riippuvainen omista tekemisistäni.

[Stuge]

... Olen hyvin menestynyt yrittäjä, mutta mikään ammatillinen ambitio ei voi ikinä korvata perhettä....

Kerran kun nyt toit tuon yrittäjä aspektin esiin, niin olisi mielenkiintoista kuulla millainen on menestyvä yrittäjä - saatikka sitten hyvin menestyvä yrittäjä. Uskon sen kuitenkin kuitenkin olevan yksi unelmistasi? Lähinnä omalle alkavalle "yrittäjä"uralle vaan mielelläni kuulisin näkökulmia.


... idioottihan se olisi joka ääneen sanoisi, uran olevan perhettä tärkeämpi. Teot ratkaisee.

Kun nyt kerran suoraan kysyt: rahaa tulee ilman että olet itse töissä yötä-päivää. Ja kyllä se on melkoista tasapainoilua kuitenkin perheen ja työn välillä, ei aina niin helppoa. Mutta onneksi yrittäjän vapaus tarkoittaa sitä, että vaikka töitä on paljon, ajankohdan sen tekemiselle voi usein määrittää itse. Itselleni se on 80% unelmaa ja 20% sitä, että en jaksa kuunella kenenkään komentelevan.

[kuningascobra]

pulukkailua mahd paljon ja itävallanreissu

+ lottovoitto vois ostaa oman kämpän ja laskiea pari vuotta ainoastaan