Herää vaan kysymys, että miksi? Ei silti etteikö vaihtelu virkistää -perustelukin olisi ihan ok, mutta silti.
Arvatenkin frouvalla on tällä hetkellä vain se Nikoni ja sen mukana tullut kittilinssi. Muutenhan moisessa vaihdossa ei olisi oikein mitään mieltä.
Mitä sanovat alan fötötirehtöörit tästä vempaimesta/putkiloista.. notta onko siinä jonkin sorttista laatua hakevan sunnuntairäpsijän satsi ja miten tuon puulaakin hinta korreloi maassamme vallitsevaan käytäntöön näiden osalta? Oma tolkku kun näissä tyssää alkumetreille, niin kysytään teitiltä.
Tuo känöni lienee tekijänsä nk. karvalakkimalli, jota myydään lähes jokaikisessä konsonanttikaupassa ja marketeissakin, Anttiloissa, ja tietysti Verkko- ynnä muissa kaupoissa. Hinta on useimmissa kutakuinkin sama, mutta kokoonpanoja voi olla paria erilaista, (1-2 kittilinssiä tai muuta lisuketta), ja hinnat ovat yleensä noissa halvimmissa bulkkimalleissa muutaman kympin sisään joka puljussa. Kannattanee siis vilkaista myös muita paikkoja, vaikka ihan sieltä lähimmästä marketista, koska taatusti tuota mallia löytyy muualtakin.
Kokonaan eri asia sitten se, muuttuuko tuommoiseen vaihtamisessa oikeastaan mikään olennainen, väittäisin että ei. Varsinkin jos kriteerinä on laadun hakeminen, kuten mainitsit.
Niin ja jos vaan joulupukki ei ole juonessa mukana, käykää nyt ihmeessä tutustumassa siihen känöniin ihan livenä ennen ostopäätöstä, vaikka siellä lähimmässä konsonanttikaupassa. Jos se tuntuu paremmalta, niin siitä sitten vaan.
Toisaalta voisit vaikka ihan aluksi yrittää kyseenalaistaa koko karvalakkijärkkärin hommaamisen 'pakollisuuden', ja houkutella frouvaa tutustumaan esim. noihin parempiin kompaktikameroihin (esim. Canon G12 ja S95, Nikon Coolpix 7100, Leica V-Lux, Olympus XZ-1, Panasonic LX-5, jne.).
Tai vaikka niihin uusiin peilittömiin, tai sanotaan nyt vaikka kompaktijärkkäreihin, tyyliin Olympus PEN-, Panasonic GX-, Sony NEX-, tai vaikka niihin Nikonin 1 (tsp.) ja Pentaxin Q-malleihin.
Tiedä vaikka frouva tykästyisi, ja saisi koko sunnuntaikuvaus saada ihan uutta puhtia, kun se kameran rohjake mahdollisine vaihtolinsseineen kulkisi vaikka siellä tavallisessa naisten käsveskassa.
TS. noinkohan se Mrs. Jone on koskaan tullut kysyneeksi itseltään miksi sen kameran ylipäätään pitää olla joku järjestelmäkameran kokoinen rohjake? Onko se imagokysymys, vai kenties joku ennakkoluulo? Varsinkin kun nykyajan pikkukameroilla pääsee lähes samaan tai joskus jopa parempaan tulokseen paljon pienemmällä kantamisen vaivalla.
Jos taas tuntuu, että pitää olla semmoinen kanonin tonnisatanen kitti, eikä kitin koko ole ongelma, niin mikäs siinä sitten. Semmoinen hankintaan vaan. Vaikka hommassa ei juuri muuttuisi muu kuin se nimi siinä kameran otsassa.
En nyt tarkoita mitenkään vähätellä Mrs. Jonen tai kenenkään muunkaan kameranhankinnan motiiveja, mutta tarkoitus on siis vaan herätellä miettimään asiaa hiukan useammaltakin kantilta. Noin yleisesti. Kun se pelkkä merkin vaihto ei välttämäti muuta oikeastaan mitään, paitsi ehkä hetkeksi.
Tai entäs jos hommaisitte frouvalle toisen linssin tai/ja jotain muuta mukavaa siihen nykyiseen Nikoniin? Lopputulos saattaisi olla jopa parempi kuin tuohon Canon-kittiin vaihtamalla. Noh, makuasioitahan nämä.
hatey kirjoitti:
Sovitekappaleilla käy ne vanhat tötterötkin, jos rungon merkkiä vaihtaa.
Eri asia vaan kuinka mielekästä moinen touhu sitten käytännössä on, jos/kun kyseessä on nk. tavis- tai sunnuntaikuvaaja eikä kameranörtti. Enemmän tai vähemmän manuaaliseksi menee homma, ainakin aukon säädön, ja usein tarkennuksenkin kanssa. Ei taida niikkonit ja kännönitkään alakaa toisiaan ihan tosta vaan.