Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Sana on (melkein) vapaa.
Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Valokuvaketjussa häärätessä on usein tullut tarve ja halu kysellä laajemminkin milloin mistäkin aihepiiriin liittyvästä asiasta. Olen kuitenkin pyrkinyt pitämään kohtuudella suuni kiinni ja keskittymään jokuseen kommenttiin, sekä liittämään sinne omia kuviani.
Jospa kuitenkin olisi paikallaan ketju, jossa voisimme keskustella enemmänkin, toki kuviakin katsellen ja niitä yksityiskohtaisemminkin pureskellen.
Olen eri kuvaajien kuvia tarkastellessa pohdiskellut sitä, miten eri lailla näemme asiat, miten kenties kuvaamisen kohteet vuosien saatossa hiljalleen muuttuvat, miten paljon kuvan tekninen täydellisyys alkaa painottua, mitä vauhtia laitteiston laadukkuus alkaa himottaa, jne.
Omaan kuvaamiseeni on tullut valtavasti lisäarvoa kaikesta aiheesta lukemastani ja näkemästäni, sekä saamistani hyvistä neuvoista. Minkäänlaista koulutusta, vähäistäkään ei historiaani tällä saralla kuulu, "katsominen" on iän myötä kuitenkin tullut aina vain tärkeämmäksi, samoin näkemästäni nauttiminen.
Kun oivalsin, että noista näkymistä voin digi-kuvaamisen myötä saada monin otoksin joitakin onnistumaankin, alkoi into kasvaa. Muiden otoksia tarkkailemalla huomasi saavansa oivalluksia ja vinkkejä. Ihmeesti tuosta aukesi hiljalleen ihan oma maailmansa, jatkuva "kuvien näkeminen", tilanteita jotka oli ihan pakosta saatava kuvattua.
Nyt olen kiinnostuneena havainnut, että ammattikuvaajiksi ymmärtämäni henkilöt keskittyvät usein joihinkin pieniin yksityiskohtiin, silmissäni teknisesti huikean hienoihin, taiteeksikin luokiteltaviin. Liekö reitti tuohon kulkenut maisemakuvien ja muiden ns. tavanomaisten kuvaamisten kyllästyttämänä, vai mikä lie itse kunkin tarina?
Olen huomannut, että kullakin kuvaajalla on aivan oma tapansa nähdä, kuvata ja editoida. Olen vasta hieman päässyt jyvälle tuosta mielettömästä editointimahdollisuuksien valikoimasta. On hauska leikkiä todellisuuden kanssa sitä kuvassa vääntelemällä. Mielihyvää minulle tuottaa kuitenkin yksittäisen kuvan kohdalla se, mikä lähes umpimähkään, mitään lukuja ja mittareita tuijottamatta omaa silmää miellyttää. Kuvia muokatessani on erittäin helppoa napsia pois valtaisa joukko "turhia" kuvia, säväyttävät kuvat jotenkin löytyvät aivan hetkessä. Niiden muokkauksen määrä vaihtelee oudosti myös aivan sen alkuperäisen fiiliksen synnyttämän ajatuksen pohjalta, mitään säännöllistä editointi-kaavaa en ole huomannut hyväksi.
Jaksan loputtomasti tuijottaa ja ihailla parhaiksi mieltämiäni otoksia, tästä kuvamaailmasta kokonaisuutena irtoaa aivan mieletön määrä mielihyvää ja kauneutta elämään. Mitä enemmän kuvaa ja siihen aikaansa laittaa, sitä enemmän tuolla "ulkona" näkee ja nauttii.
Kiva olisi kuulla muiden mietteitä.
Jospa kuitenkin olisi paikallaan ketju, jossa voisimme keskustella enemmänkin, toki kuviakin katsellen ja niitä yksityiskohtaisemminkin pureskellen.
Olen eri kuvaajien kuvia tarkastellessa pohdiskellut sitä, miten eri lailla näemme asiat, miten kenties kuvaamisen kohteet vuosien saatossa hiljalleen muuttuvat, miten paljon kuvan tekninen täydellisyys alkaa painottua, mitä vauhtia laitteiston laadukkuus alkaa himottaa, jne.
Omaan kuvaamiseeni on tullut valtavasti lisäarvoa kaikesta aiheesta lukemastani ja näkemästäni, sekä saamistani hyvistä neuvoista. Minkäänlaista koulutusta, vähäistäkään ei historiaani tällä saralla kuulu, "katsominen" on iän myötä kuitenkin tullut aina vain tärkeämmäksi, samoin näkemästäni nauttiminen.
Kun oivalsin, että noista näkymistä voin digi-kuvaamisen myötä saada monin otoksin joitakin onnistumaankin, alkoi into kasvaa. Muiden otoksia tarkkailemalla huomasi saavansa oivalluksia ja vinkkejä. Ihmeesti tuosta aukesi hiljalleen ihan oma maailmansa, jatkuva "kuvien näkeminen", tilanteita jotka oli ihan pakosta saatava kuvattua.
Nyt olen kiinnostuneena havainnut, että ammattikuvaajiksi ymmärtämäni henkilöt keskittyvät usein joihinkin pieniin yksityiskohtiin, silmissäni teknisesti huikean hienoihin, taiteeksikin luokiteltaviin. Liekö reitti tuohon kulkenut maisemakuvien ja muiden ns. tavanomaisten kuvaamisten kyllästyttämänä, vai mikä lie itse kunkin tarina?
Olen huomannut, että kullakin kuvaajalla on aivan oma tapansa nähdä, kuvata ja editoida. Olen vasta hieman päässyt jyvälle tuosta mielettömästä editointimahdollisuuksien valikoimasta. On hauska leikkiä todellisuuden kanssa sitä kuvassa vääntelemällä. Mielihyvää minulle tuottaa kuitenkin yksittäisen kuvan kohdalla se, mikä lähes umpimähkään, mitään lukuja ja mittareita tuijottamatta omaa silmää miellyttää. Kuvia muokatessani on erittäin helppoa napsia pois valtaisa joukko "turhia" kuvia, säväyttävät kuvat jotenkin löytyvät aivan hetkessä. Niiden muokkauksen määrä vaihtelee oudosti myös aivan sen alkuperäisen fiiliksen synnyttämän ajatuksen pohjalta, mitään säännöllistä editointi-kaavaa en ole huomannut hyväksi.
Jaksan loputtomasti tuijottaa ja ihailla parhaiksi mieltämiäni otoksia, tästä kuvamaailmasta kokonaisuutena irtoaa aivan mieletön määrä mielihyvää ja kauneutta elämään. Mitä enemmän kuvaa ja siihen aikaansa laittaa, sitä enemmän tuolla "ulkona" näkee ja nauttii.
Kiva olisi kuulla muiden mietteitä.
Viimeksi muokannut amanita, 29.12.2010 klo 16.22. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
On mahdotonta olla masentunut, jos sinulla on ilmapallo! -Nalle Puh-
Apple-käyttäjät ry:n jäsen • http://appleusers.fi/
Apple-käyttäjät ry:n jäsen • http://appleusers.fi/
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Mikä on aukko?
Tämän foorumin Mikael K. ja häntä hännystelevä Kunkku ovat eräänlaisia nykyajan käärmeöljykauppiaita tällä "torilla". Heidän sanomisiaan on kaikilla oikeus kommentoida - Hanttapuli
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Tuo oli jo sellainen aloitus, että pitää pureskella huolella mitä vastaa.
Itse kuvaan työkseni lähinnä studio-olosuhteissa. hallitussa itse säädetyssä ympäristössä, joka on omalla tavallaan oikein palkitsevaa ja mielenkiintoista.
Ulkona kameran kanssa liikkumisessa olen kuitenkin melko noviisi (nunnakokelas) vielä. Usein on ollut niin, että olen seissyt ja ihmetellyt jotain näkemääni joka kuitenkin on jäänyt kuvaamatta kun kalusto on ollut mielestäni liian iso mukana raahattavaksi.
Nyt on kun uusi perheenjäsen (pieni söpö Leica), on kamera aina mukana ja pääsee kokeilemaan onko se näkymä samanluonteinen enää koneella ulkoreippailun jälkeen.
Hienoja kuvia tällä foorumilla löytyy, se täytyy sanoa.
Odotan mielenkiinnolla mihin keskustelu tästä etenee...
Itse kuvaan työkseni lähinnä studio-olosuhteissa. hallitussa itse säädetyssä ympäristössä, joka on omalla tavallaan oikein palkitsevaa ja mielenkiintoista.
Ulkona kameran kanssa liikkumisessa olen kuitenkin melko noviisi (nunnakokelas) vielä. Usein on ollut niin, että olen seissyt ja ihmetellyt jotain näkemääni joka kuitenkin on jäänyt kuvaamatta kun kalusto on ollut mielestäni liian iso mukana raahattavaksi.
Nyt on kun uusi perheenjäsen (pieni söpö Leica), on kamera aina mukana ja pääsee kokeilemaan onko se näkymä samanluonteinen enää koneella ulkoreippailun jälkeen.
Hienoja kuvia tällä foorumilla löytyy, se täytyy sanoa.
Odotan mielenkiinnolla mihin keskustelu tästä etenee...
Viimeksi muokannut Tauvo, 29.12.2010 klo 16.39. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
Se saattaa olla epämahdollista.
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Joskus valokuvauskiiman kuumimpina vuosina harkitsin jopa ammattikuvaajan uraa. Onneksi kuitenkin harjoittelin "ammattikuvaajana" olemista muutaman keikan ajan; lähinnä kuvailin erään mainoskampanjan tuotteita ja sitten koiranäyttelyissä. Huomasin sen olevan täyttä tuskaa. Keikoista suoriuduin kyllä hyvin ja asiakkaat olivat tyytyväisiä, mutta opin pienestä sisäisestä valokuvaajastani sen, että pystyn nauttimaan valokuvauksesta vain ja ainoastaan silloin kun saan itse päättää milloin kuvaan sekä miten ja mitä kuvaan.
Valokuvaus on hyvä siis pitää harrastuksena, silloin siitä saa eniten irti. Näin siis minun kohdallani. Kaikki propsit niille, jotka pystyvät itsensä sillä elättämään!
Valokuvaus on hyvä siis pitää harrastuksena, silloin siitä saa eniten irti. Näin siis minun kohdallani. Kaikki propsit niille, jotka pystyvät itsensä sillä elättämään!
I can resist everything except temptation.
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Viesti Kirjoittaja Sarjatuli »
Itse olen miettinyt tuota valokuvausharrastusta ja etenkin urheilusuoritusten kuvaamista. Sisätilat (kilpatanssi). Etuna itselläni koen olevani tuntemuksen tuohon kyseiseen lajiin, että pystyn lukemaan tanssijoiden koreografiaa jolloin pystyn ennakoimaan monasti hetken jolloin paras kuva on mahdollista. Mutta, minkälainen kalusto olisi hyvä tuohon hommaan. Rahasta ei olisi kiinni (pois lukien Leica), mutta hintahaarukassa 1000- 3000 €.
Viimeksi muokannut Sarjatuli, 29.12.2010 klo 18.01. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Lapsuus on ohi kun tajuaa kuolevansa.
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Osta käytetty Canon 1D Mark2 ja Canonin 70-200 2,8 IS objektiivi. Riittää varmasti tarpeisiisi ja hinta-laatusuhde on kohdallaan.Sarjatuli kirjoitti:... minkälainen kalusto olisi hyvä tuohon hommaan. Rahasta ei olisi kiinni (pois lukien Leica), mutta hintahaarukassa 1000- 3000 €.
Tämän foorumin Mikael K. ja häntä hännystelevä Kunkku ovat eräänlaisia nykyajan käärmeöljykauppiaita tällä "torilla". Heidän sanomisiaan on kaikilla oikeus kommentoida - Hanttapuli
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Viesti Kirjoittaja Sarjatuli »
Kiitos tiedosta... Olette hieno mies...KunkkuJ kirjoitti:Osta käytetty Canon 1D Mark2 ja Canonin 70-200 2,8 IS objektiivi. Riittää varmasti tarpeisiisi ja hinta-laatusuhde on kohdallaan.Sarjatuli kirjoitti:... minkälainen kalusto olisi hyvä tuohon hommaan. Rahasta ei olisi kiinni (pois lukien Leica), mutta hintahaarukassa 1000- 3000 €.
Lapsuus on ohi kun tajuaa kuolevansa.
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Meikäläiselle tapahtui taannoin vähän sama kuin rokille. Valokuvausta on tullut harrastettua jo useampi vuosi ja silloin tällöin tulee tehtyä keikkaa maksuakin vastaan. Vaikka asiakas olisi kuinka tyytyväinen tahansa ottamiini kuviin, en itse saa hommasta riittävästi irti silloin, kun en itse saa päättää mitä kuvaan ja miten. Viime keväänä pyrin LAMKiin Muotoiluinstituuttiin ja kun opiskelupaikkaa ei tippunutkaan, oli se kova paikka. Nyt jälkeenpäin ajateltuna olen lopputulokseen kuitenkin ihan tyytyväinen. Haluan ainakin toistaiseksi säilyttää valokuvauksessa sen hauskuuden, josta koko harrastus lähti aikoinaan liikkeelle. Homma toimii loistavasti silloin, kun saa kuvata haluamiaan juttuja. Täytyy olla pirun kova, että voi elättää itsensä nirsoilemalla kuvauskohteidensa suhteen.
Tällä hetkellä on kuvausharrastus jäänyt muutenkin vähän vähemmälle ajanpuutteen vuoksi. Ja silloin, kun sitä aikaa taas vähäsen työpäivän jälkeen olisi, niin jotenkin sitä heittää itsensä levälleen mieluummin sohvalle kuin lumihankeen kameran kanssa. Kiinnostus valokuvaamista kohtaan on kuitenkin valtava koko ajan ja harmistus kuvaamisen vähyydestä ihan todellinen. Tammikuu todennäköisesti tuo helpotusta ilävään, kun on muutama mielenkiintoinen keikka tiedossa.
Tällä hetkellä on kuvausharrastus jäänyt muutenkin vähän vähemmälle ajanpuutteen vuoksi. Ja silloin, kun sitä aikaa taas vähäsen työpäivän jälkeen olisi, niin jotenkin sitä heittää itsensä levälleen mieluummin sohvalle kuin lumihankeen kameran kanssa. Kiinnostus valokuvaamista kohtaan on kuitenkin valtava koko ajan ja harmistus kuvaamisen vähyydestä ihan todellinen. Tammikuu todennäköisesti tuo helpotusta ilävään, kun on muutama mielenkiintoinen keikka tiedossa.
MBP 14" | Studio 5K | iPhone 15 Pro | iPad Air | AirPods Pro | Watch S6 | TV 4K
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Itse suosittelen tutustumista Nikonin valikoimaan sen Canonin ohella. Ison kennon D700 on loistava ja niitä löytynee hyvin pidettyinä käytettyinäkin.Sarjatuli kirjoitti:hintahaarukassa 1000- 3000 €.
Nikonin näyttö ja kytkimet ainakin tällaiselle Nikonilla kuvaavalle ovat parempia.
Se saattaa olla epämahdollista.
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Itse olen kuvannut astuudesta lapsi. Olin aiemmin parissa moottoriurheiluteamissa valokuvaajana (ja siinä sivussa toisessa apumekaanikkona), mutta en enää. Se oli kyllä mielenkiintoista ja haastavaa, kun se oli aikaa ennen digiä. Kuvien oli vain onnistuttava, tarkkaan piti valotukset ja muut miettiä, kun tuloksen näki vasta päivien päästä. Mv kuvaustakin tuli josku harrastattua, kun silloiseen työpaikkaan sain rakentaa oman pimiön. Tai repropimiöhän siellä oli, mutta sinne pimiöön sain rakentaa oman nurkkauksen. Joitain irtokeikkoja ollut ja muutamia omia otoksia myynyt mainostoimistoille. Mutta kuten muutkin täällä jo todenneet: Omaksi iloksi kuvaaminen on kivaa ja antoisaa, nk pakkokuvaaminen on tuskaa.
Se tässä on haittapuoli, että kaikkin kissanristiäisiin pyydetään kuvaamaan, ja kun kieltäytyy, niin sitten ihmetellään...
Se tässä on haittapuoli, että kaikkin kissanristiäisiin pyydetään kuvaamaan, ja kun kieltäytyy, niin sitten ihmetellään...
Bass is Like Duct Tape: it Fixes Everything
Elmarit, Summarit ja pipo
MC-raato - FC-pilviWeikot
Elmarit, Summarit ja pipo
MC-raato - FC-pilviWeikot
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Voi kyllä.hatey kirjoitti: Se tässä on haittapuoli, että kaikkin kissanristiäisiin pyydetään kuvaamaan, ja kun kieltäytyy, niin sitten ihmetellään...
Kohta tulee taas kevät valmistujaisjuhlineen. "Etsä viittiis ottaa meidän Reinon yo-kuvaa"
Muutamalla kympillä saa koevedoksineen komean sarjan ammattmaisesta valokuvausliikkeestä.
I can resist everything except temptation.
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Onnistuisikohan mitenkään säästää tämä keskustelu Canon/Nikon-väittelyltä? Tosiasia on kuitenkin se, että noilla molemmilla merkeillä on riittävän hyviä malleja jokaiseen tarpeeseen. Oma ehdotukseni lähti siitä, että olen käyttänyt juuri noita suosittelemiani laitteita pitkään ja ne on tarkoitettu just tuohon nopeaan kuvaukseen. Lisäksi 1D Mark2:n myyntihinnat ovat laskeneet suorastaan järkyttävän nopeasti uudempien mallien markkinoille tulon myötä. Muutamien vuosien takaista huippurunkoa saa nyt 600-1000€ hintaan. Lieneekö tilanne sama Nikonin puolella, en tiedä?Tauvo kirjoitti:Itse suosittelen tutustumista Nikonin valikoimaan sen Canonin ohella. Ison kennon D700 on loistava ja niitä löytynee hyvin pidettyinä käytettyinäkin.Sarjatuli kirjoitti:hintahaarukassa 1000- 3000 €.
Nikonin näyttö ja kytkimet ainakin tällaiselle Nikonilla kuvaavalle ovat parempia.
Tämän foorumin Mikael K. ja häntä hännystelevä Kunkku ovat eräänlaisia nykyajan käärmeöljykauppiaita tällä "torilla". Heidän sanomisiaan on kaikilla oikeus kommentoida - Hanttapuli
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Kunkku puhuu asiaa.
Yritin painottaa sitä, että oma kokemukseni Canoneista on niin pieni, etten niistä osaa sanoa mitään.
Yritin painottaa sitä, että oma kokemukseni Canoneista on niin pieni, etten niistä osaa sanoa mitään.
Viimeksi muokannut Tauvo, 30.12.2010 klo 1.31. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Se saattaa olla epämahdollista.
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Käyn koulua Heltech-AV:ssä äänilinjalla. Tuossa koulussa on myös liikkuva kuva, valokuva, uus sekä digimedia linjat ja jokaista aluetta opetetaan ensimmäisenä vuonna vähäsen.
Viime keväänä oli valokuvauskurssit ja sieltä lähtikin into kuvaamiseen. Oli oikeasti hyvät ja osaavat opettajat jotka opettivat kameratekniikkaa ja valokuvauksen perusteita. Kirsikkana kakun päällä oli pimiökurssi jossa kehitettiin mustavalkofilmiä. Yksi siisteimmistä jutuista mitä elämäni aikana tehnyt.
Tuo kurssi oli siitä petollinen että nyt haluan paremman kameran kun jotakin niistä ymmärtää. Filmikameroita löytyy Minolta XG-1 ja Yashica FX-D joista tuo Minolta ollut enemmän käytössä. Digipuolella on Sony A200 jonka tilalle haluaisin joko 5D:n tai Nikonin 5D:tä vastaavan.
Kun koulu loppuu, niin valmistun Media-assistentiksi (...kuka paholainen keksinyt tuon nimen, minä en mikään assistentti ole...) ja valokuvausta voisin keikkamuotoisena tehdä.
Pääpaino harrastuksena kuitenkin.
Viime keväänä oli valokuvauskurssit ja sieltä lähtikin into kuvaamiseen. Oli oikeasti hyvät ja osaavat opettajat jotka opettivat kameratekniikkaa ja valokuvauksen perusteita. Kirsikkana kakun päällä oli pimiökurssi jossa kehitettiin mustavalkofilmiä. Yksi siisteimmistä jutuista mitä elämäni aikana tehnyt.
Tuo kurssi oli siitä petollinen että nyt haluan paremman kameran kun jotakin niistä ymmärtää. Filmikameroita löytyy Minolta XG-1 ja Yashica FX-D joista tuo Minolta ollut enemmän käytössä. Digipuolella on Sony A200 jonka tilalle haluaisin joko 5D:n tai Nikonin 5D:tä vastaavan.
Kun koulu loppuu, niin valmistun Media-assistentiksi (...kuka paholainen keksinyt tuon nimen, minä en mikään assistentti ole...) ja valokuvausta voisin keikkamuotoisena tehdä.
Pääpaino harrastuksena kuitenkin.
Jos ihminen olisi tarkoitettu etenemään juoksemalla, ei evoluutio olisi kehittänyt meille liikkumista varten polttomoottorikäyttöisiä kulkimia, eikä fossiilisia polttoaineita. - Hatey
http://sisainenaani.com
http://sisainenaani.com
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Ja tuosta obiskasta varmaan piisaa vanhempi versio, eli mk1. Niitä on nyt melko runsaasti liikkeellä uuden version tultua markkinoille ja kaikkien hifistien päivittäessä kalustoaan. Oman 1v käytetyn ostin syksyllä 1300 eurolla ja halvemmallakin löytyy. Järkyttävän terävää piirtoa zoomiksi.KunkkuJ kirjoitti:Osta käytetty Canon 1D Mark2 ja Canonin 70-200 2,8 IS objektiivi. Riittää varmasti tarpeisiisi ja hinta-laatusuhde on kohdallaan.Sarjatuli kirjoitti:... minkälainen kalusto olisi hyvä tuohon hommaan. Rahasta ei olisi kiinni (pois lukien Leica), mutta hintahaarukassa 1000- 3000 €.
Ja nopeushan on enemmän siitä rungosta kiinni, joten classic 5D:llä kuvaavana en osaa sitä juuri kommentoida . No, kyllä tuolla kombolla tuli yksi maraton kuvattua ja ihan skarppia...
Toki Nikonilta löytyy omat vastaavat, mutta niistä en osaa sanoa.
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Välinekeskustelussa on aina myös välillä hyvä muistaa se pikkuinen seikka, että hyviä valokuvia voi ottaa myös ihan peruspokkarilla. Mielestäni hyvä valokuva syntyy kun kameran tekniset ominaisuudet kohtaavat kuvaajan mielikuvituksen ja luovuuden.
Kyllähän sitä Picassokin olisi saanut hienoa jälkeä Pirkka-siveltimilläkin
Kyllähän sitä Picassokin olisi saanut hienoa jälkeä Pirkka-siveltimilläkin
Viimeksi muokannut rok, 29.12.2010 klo 19.26. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
I can resist everything except temptation.
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Kas kolleega. Ite oon kans opiskellu joitain vuosia sitten media-assariksi. Minulla oli suuntaumisalana multimedia ja www.redhat kirjoitti:.....
Kun koulu loppuu, niin valmistun Media-assistentiksi (...kuka paholainen keksinyt tuon nimen, minä en mikään assistentti ole...) .....
Bass is Like Duct Tape: it Fixes Everything
Elmarit, Summarit ja pipo
MC-raato - FC-pilviWeikot
Elmarit, Summarit ja pipo
MC-raato - FC-pilviWeikot
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Itselläni järkkäri on ollut vasta muutaman kuukauden. Toistaiseksi olen löytänyt harrastelijakuvaamisesta 2 main streamia; dokumentointi ja wannabe taide.
Minulla taito ei riitä taidekikkailuun eikä oikein kunnolliseen tekniseen laatuunkaan. Tästä syytä tottakai kalustoa Mutta sitten se dokumentointi. Maailmalla liikkuessa pokkari on seurannut mukana ja olen huomannut että tämä on minun juttuni. Tarkoitus ei ole saada teknisesti huippuluokan kuvia vaan tallentaa tilanne. Tähän kuvattuun tilanteeseen voi ikäänkuin palata sitten myöhemmin. Toimivat blogin höysteenä erittäin hyvin.
Nyt kun kalusto on pokkarin lisäksi laajentunut järkkäriin (ja 5 objektiivia) niin tekniseen laatuun on tullut kiinnitettyä nyt enempi huomiota. Samalla on selvinnyt myös se mitä kuvankäsittelyllä on mahdollista saavuttaa aina väreistä kuvanrajauksiin.
Minulla taito ei riitä taidekikkailuun eikä oikein kunnolliseen tekniseen laatuunkaan. Tästä syytä tottakai kalustoa Mutta sitten se dokumentointi. Maailmalla liikkuessa pokkari on seurannut mukana ja olen huomannut että tämä on minun juttuni. Tarkoitus ei ole saada teknisesti huippuluokan kuvia vaan tallentaa tilanne. Tähän kuvattuun tilanteeseen voi ikäänkuin palata sitten myöhemmin. Toimivat blogin höysteenä erittäin hyvin.
Nyt kun kalusto on pokkarin lisäksi laajentunut järkkäriin (ja 5 objektiivia) niin tekniseen laatuun on tullut kiinnitettyä nyt enempi huomiota. Samalla on selvinnyt myös se mitä kuvankäsittelyllä on mahdollista saavuttaa aina väreistä kuvanrajauksiin.
Yrittäminen on ensiaskel epäonnistumiseen
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Itse olen yrittänyt jättää photoshoppailun mahdollisimman vähiin. Yleensä en edes rajaa jälkikäteen kuvaa. Kuvaan ikäänkuin "filmityylillä" eli kuva on se, mitä se ottohetkellä on. Jos joku on mennyt totaalisen v*tuiksi kuvatessa, sitten photoshopataan. Tässä lie taustalla 13 vuotta kuvankäsittelijän uraa kirjapainossa. Oppi arvostamaan kuvaa kuvana.
Bass is Like Duct Tape: it Fixes Everything
Elmarit, Summarit ja pipo
MC-raato - FC-pilviWeikot
Elmarit, Summarit ja pipo
MC-raato - FC-pilviWeikot
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Minulle on jäänyt tiukasti mieleen eräästä kirjasta lukemani näkemys, että tärkeintä on kuvattava kohde ja mahdollisimman tarkka otos, muu hoituu. Tuo antoi lisäintoa kuvata, vaikka asetukset olivat välillä kiireessä ns. kohtuullisen viturallaan.rok kirjoitti:Välinekeskustelussa on aina myös välillä hyvä muistaa se pikkuinen seikka, että hyviä valokuvia voi ottaa myös ihan peruspokkarilla. Mielestäni hyvä valokuva syntyy kun kameran tekniset ominaisuudet kohtaavat kuvaajan mielikuvituksen ja luovuuden.
Kyllähän sitä Picassokin olisi saanut hienoa jälkeä Pirkka-siveltimilläkin
Riittävästi kuvia napsimalla ja virheistään oppimalla pääsee tuon laadunkin kanssa rämpimään hiukka eteenpäin. Erittäin kiitollinen olen Hateylle, joka vinkkasi ostamaan Panasonicin "köyhemmän naisen Leican", eli Lumix LX3:n, kun olin juuri hankkinut uuden IXUSen. Noilla olen mukavasti edennyt, pikku IXUS kulkee lenkillä taskussa, ja isompi rauhallisemmissa olosuhteissa. Treenaan mahdollisimman paljon eri käsisäätöjä, mutta kiitettävän hyviä ovat kameran omat esisäätöohjelmat. Kai jossain tulevaisuudessa tulee sitten hankittua vieläkin laadukkaampi vekotin, vaan nyt on hyvä näin.
On mahdotonta olla masentunut, jos sinulla on ilmapallo! -Nalle Puh-
Apple-käyttäjät ry:n jäsen • http://appleusers.fi/
Apple-käyttäjät ry:n jäsen • http://appleusers.fi/
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
8)
Kuin myös. Tuleva tosin myöskin vielä. Kuvankäsittely, valokuvaus ja videokuvaus täällä. Tämä onkin melko naisvoittoinen linja, joten tämä saattoi jossain määrin olla odotettavissakin hateyltä.hatey kirjoitti:Kas kolleega. Ite oon kans opiskellu joitain vuosia sitten media-assariksi. Minulla oli suuntaumisalana multimedia ja www.redhat kirjoitti:.....
Kun koulu loppuu, niin valmistun Media-assistentiksi (...kuka paholainen keksinyt tuon nimen, minä en mikään assistentti ole...) .....
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
^Miten niin naisvoittoinen? Minun lisäksi siellä oli 3 miestä ja parikymmentä naista....
Bass is Like Duct Tape: it Fixes Everything
Elmarit, Summarit ja pipo
MC-raato - FC-pilviWeikot
Elmarit, Summarit ja pipo
MC-raato - FC-pilviWeikot
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Pohjustetaan nyt sitten omaakin valokuvaushistoriaa vähäsen. Vähän alle parikymppisenä törsäsin kesätyösäästöt Nikonin FM:ään ja muutamaan kakkulaan.
Sillä setillä tuli leikittyä melkein 10 vuotta opiskelujenkin ohessa.
Itse opiskelu tapahtui nykyisessä Turun Taideakatemiassa. Neljä vuotta siellä meni ja valmistuessani minulla oli tarpeellinen Kuvataiteilijan tutkinto ja erikoistumisalueena kuvanveisto. Opiskelujen aikana tuli otettua kaikki valokuvaukseen liittyvät kurssit, jotka harvoin oli tarjolla. Rehtorina koulussa oli entinen Kuvataideakatemian valokuvauspuolen yliopettaja Ismo Kajander, Leica-mies henkeen ja vereen.
Koulun jälkeen tuli pari vuotta leikittyä persaukista vapaata taiteilijaa veistotaiteen parissa. Lopulta kuitenkin ajauduin töihin valokuvaamoon. Aloitin porvalillisen elämän asuntovelallisena ja haaveilin hienoista kuvauslaitteista.
Vuosikausia tuli siellä oltua kuvaajana, kunnes halusi kokeilla pystyykö sillä elättämään itsensä. Nyt olen ollut viisi vuotta valokuvausalalla yrittäjänä ja hengissä olen säilynyt.
Monta vuotta meni niin ettei tullut kuvattua käytännössä mitään itselleni, mutta nyt se harrastus on taas pikkuhiljaa heräämässä. Täytyy antaa tunnustus tälle foorumille siitä. Yksi suurimmista kipinän uudelleen heräämisen aiheuttaneista syistä löytyy juuri tuosta "Näytä valokuvasi"-ketjusta.
Sillä setillä tuli leikittyä melkein 10 vuotta opiskelujenkin ohessa.
Itse opiskelu tapahtui nykyisessä Turun Taideakatemiassa. Neljä vuotta siellä meni ja valmistuessani minulla oli tarpeellinen Kuvataiteilijan tutkinto ja erikoistumisalueena kuvanveisto. Opiskelujen aikana tuli otettua kaikki valokuvaukseen liittyvät kurssit, jotka harvoin oli tarjolla. Rehtorina koulussa oli entinen Kuvataideakatemian valokuvauspuolen yliopettaja Ismo Kajander, Leica-mies henkeen ja vereen.
Koulun jälkeen tuli pari vuotta leikittyä persaukista vapaata taiteilijaa veistotaiteen parissa. Lopulta kuitenkin ajauduin töihin valokuvaamoon. Aloitin porvalillisen elämän asuntovelallisena ja haaveilin hienoista kuvauslaitteista.
Vuosikausia tuli siellä oltua kuvaajana, kunnes halusi kokeilla pystyykö sillä elättämään itsensä. Nyt olen ollut viisi vuotta valokuvausalalla yrittäjänä ja hengissä olen säilynyt.
Monta vuotta meni niin ettei tullut kuvattua käytännössä mitään itselleni, mutta nyt se harrastus on taas pikkuhiljaa heräämässä. Täytyy antaa tunnustus tälle foorumille siitä. Yksi suurimmista kipinän uudelleen heräämisen aiheuttaneista syistä löytyy juuri tuosta "Näytä valokuvasi"-ketjusta.
Viimeksi muokannut Tauvo, 30.12.2010 klo 1.32. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Se saattaa olla epämahdollista.
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
No minä nyt olen tollanen räpsijä, kameraa pidän usein mukana ja kun muistan, otan kuviakin. Ostin tossa keväällä Olympuksen lelukameran paljolla zoomilla. Joskus nuorena poikana tein isäni varusteille mustavalkokuvia ja kuvasin mv-filmille varojen puitteissa.
Viime viikolla kuvasin työkavereita nettisivuille ja kun 10-15 kuvaa otti, aina löytyi ainakin yksi otos joka kelpuutettiin. Mutta mikään valokuvaaja en ole, kivaa puuhaa se kyllä on noin omaksi iloksi. Harrastus siis, ei intohimo.
Viime viikolla kuvasin työkavereita nettisivuille ja kun 10-15 kuvaa otti, aina löytyi ainakin yksi otos joka kelpuutettiin. Mutta mikään valokuvaaja en ole, kivaa puuhaa se kyllä on noin omaksi iloksi. Harrastus siis, ei intohimo.
iMac 24" 4,5K, pari Mac miniä, iPhone 13, iPad 2021, Watch SE 2022 ja kaikenlaista muuta. FiMUG ry jäsen
Re: Valokuvauksesta harrastuksena, jopa intohimona
Hyvä ketju, mukava osallistua. Kuvaan työkseni silloin tällöin, hirvittävän tylsiä asioita tosin. Vapaa-ajalla kuvaaminen on mukava lisä ja pakollinen paha. Sukulaisten muksuja juu, mutta yritän vältellä sitä. Urheilua ja nimenomaan sitä itselle tutuinta lajia tulee ammuttua tuhansia ruutuja vuodessa ja nautin suuresti. Kaikkein parasta on kuitenkin oma taiteilu: itselläni on kaksi teemaa joihin tuotan kuvia ehkä kolmen kuvan vuositahdilla. Niistä tulee näyttelyt aikanaan kun koen, että työ on valmis. Joskus uskon itseeni jopa niin paljon, että ajattelen voivani heittäytyä vain noihin projekteihin. Se tunne kun sinulla on mielessä kuva, jonka lähdet tekemään. Käytät siihen päivän omaa aikaasi ja useamman tunnin kentien mallinkin aikaa. Sitten kun saat sen mitä hait, WOW.
Itselleni hyvässä kuvassa pitää olla jotain ainutlaatuista, jotain sisältöä. Toki ruutu voi olla vain esteettisesti kaunis, mutta siihen ei ihan perus maisemakuva riitä. Maisemassa tulee olla jotain erityistä. Suurin virhe on kuvata subjektiivisesti. Kuva Murresta ei lämmitä kuin niiden joidenkin omituisten koiraihmisten mieliä. On kuvattu jotain itselle tärkeää, jolla ei ole toiselle mitään merkitystä. Sama käy helposti maiseman kanssa, ja muistojen. Muistojen kuvat harvoin ovat hyviä valokuvia. Muistokuvillekin on toki paikkansa: minulla ei ole muistia ja kuvat ovat minulle mielettömän tärkeä muisto asioista. Aina ei tarvitse ottaa hyviä valokuvia, voi vain tallentaa tilanteita.
Minun hyvät kuvani ovat tylsiä eivätkä välttämättä kauniita. Toki rakastan kauniitakin asioita ja otan joskus kauniita kuviakin. Kuvassa pitäisi kuitenkin pystyä kertomaan tarina, parhaimmillaan useammalla ruudulla.
Mitä tulee kalustoon niin suositten aina, että jos budjettia on tonni niin osta 300€ kamera ja lähde 700 eurolla pois kotoa kuvaamaan. Tekninen laatu ei tee kuvaa, kamera ei tee sitä. Kohde tekee.
Editoinnista en pidä, se on pakollinen paha ja lähinnä korjaan näkymän sellaiseksi kuin sen näin. Karkkivärit ovat paholainen. Kuviani en juuri jaa, olen mustasukkainen. En suoraan sanottuna tarvitse verkkoyhteisön kommentteja. Tämän viestin linkeistä suuri osa on ollut esillä ennenkin, joten menköön. Voin esitellä niitä ystävilleni ja pitää niitä näyttelyissä. Verkosta ne varastetaan ja kopioidaan.
Sellainen vinkin annan, että kuvatkaa monipuolisesti kaikkea mitä vastaan tulee. Aivan samat lait pätevät niin keikoilla!, urheilussa, luonnossa kuin turismissakin.
Itselleni hyvässä kuvassa pitää olla jotain ainutlaatuista, jotain sisältöä. Toki ruutu voi olla vain esteettisesti kaunis, mutta siihen ei ihan perus maisemakuva riitä. Maisemassa tulee olla jotain erityistä. Suurin virhe on kuvata subjektiivisesti. Kuva Murresta ei lämmitä kuin niiden joidenkin omituisten koiraihmisten mieliä. On kuvattu jotain itselle tärkeää, jolla ei ole toiselle mitään merkitystä. Sama käy helposti maiseman kanssa, ja muistojen. Muistojen kuvat harvoin ovat hyviä valokuvia. Muistokuvillekin on toki paikkansa: minulla ei ole muistia ja kuvat ovat minulle mielettömän tärkeä muisto asioista. Aina ei tarvitse ottaa hyviä valokuvia, voi vain tallentaa tilanteita.
Minun hyvät kuvani ovat tylsiä eivätkä välttämättä kauniita. Toki rakastan kauniitakin asioita ja otan joskus kauniita kuviakin. Kuvassa pitäisi kuitenkin pystyä kertomaan tarina, parhaimmillaan useammalla ruudulla.
Mitä tulee kalustoon niin suositten aina, että jos budjettia on tonni niin osta 300€ kamera ja lähde 700 eurolla pois kotoa kuvaamaan. Tekninen laatu ei tee kuvaa, kamera ei tee sitä. Kohde tekee.
Editoinnista en pidä, se on pakollinen paha ja lähinnä korjaan näkymän sellaiseksi kuin sen näin. Karkkivärit ovat paholainen. Kuviani en juuri jaa, olen mustasukkainen. En suoraan sanottuna tarvitse verkkoyhteisön kommentteja. Tämän viestin linkeistä suuri osa on ollut esillä ennenkin, joten menköön. Voin esitellä niitä ystävilleni ja pitää niitä näyttelyissä. Verkosta ne varastetaan ja kopioidaan.
Sellainen vinkin annan, että kuvatkaa monipuolisesti kaikkea mitä vastaan tulee. Aivan samat lait pätevät niin keikoilla!, urheilussa, luonnossa kuin turismissakin.
Hyppää
- Yleiset aiheet
- ↳ Ajankohtaista Apple-maailmasta
- ↳ Käyttöjärjestelmät
- ↳ Ohjelmat
- ↳ Yleiskeskustelu
- Mac ja oheislaitteet
- ↳ Yleiskeskustelu laitteista
- ↳ MacBook, MacBook Pro ja MacBook Air
- ↳ iMac
- ↳ Mac mini
- ↳ Mac Pro ja Mac Studio
- ↳ Ongelmia Macin kanssa?
- iPhone, iPad ja Apple Watch
- ↳ iPhone-, iPad- ja Apple Watch -laitekeskustelu
- ↳ iPhone-, iPad- ja Apple Watch -ohjelmat sekä iOS
- ↳ Ongelmia iPhonen, iPadin tai Apple Watchin kanssa?
- Huviksi ja hyödyksi
- ↳ Off-topic
- ↳ Kuva ja graafinen suunnittelu
- ↳ Audio ja musiikki
- ↳ Video, televisio ja elokuvat
- ↳ Pelit ja pelaaminen
- ↳ Ohjelmointi, skriptit ja palvelimet
- ↳ Tietoturva ja varmuuskopiointi
- ↳ Verkot, mobiilidata ja muut puhelimet
- ↳ Retronurkka
- ↳ Foorumin ylläpito
- Kauppapaikka
- ↳ Myydään Mac
- ↳ Myydään iPhone, iPad ja iPod
- ↳ Myydään muut Applen tuotteet
- ↳ Myydään muuta tietotekniikkaa
- ↳ Ostetaan Mac
- ↳ Ostetaan iPhone, iPad ja iPod
- ↳ Ostetaan muut Applen tuotteet
- ↳ Ostetaan muuta tietotekniikkaa
- ↳ Vaihdetaan, annetaan, työtä haetaan ja tarjotaan
- ↳ Kauppapaikan keskustelu ja hintavinkit