Hopeinen Omena

PKivireki kirjoitti:Noista lääkkeistä;ei taida olle yleispäteviä. Nykäs-Matilla oli mielialalääkitys ja antabukset molemmissa käsivarsissa ja tiedä häntä auttoiko..

Minen syö enää mitään lääkkeitä, kun viaton astmalääke Prednisolonkin aiheutti mussa hillittömiä maanisuuskohtauksia. Kuurin alkaessa ryhdyin pontevasti mahdollisimman kaikkeen ja suusta tuli lastenlauluja ja hoilotusta ilman käskyä, mikä oli aika veemäistä. Ihan tourettepotilaan meininkiä. Rouva katto suu auki kun selitin kahta asiaa samanaikaisesti ja mielestäni ihan loogisesti. Lääkkeen määränneeltä Mehiläisen lekurilta kun kuurin aloittamisen jälkeen asiaa kysyin, niin totes että "lopeta äkkiä, ei taida sinulle sopia"

No ei tainnut ei, kun ei lääkäri maininnut eikä paketissa mitään mainittu niin kvg: "prednisone bipolar". While a manic shift is a possible side effect of prednisone, it is very rare.

PKivireki kirjoitti:25 mg annostus, en muista montako kertaa vrk. otin viikon verran.

Filantrooppi 18.9. 6:22

En tiedä Korhosen taustoista, mutta keskeistä jutussa oli henkilön yrittäjätausta ja se missä tilassa hän on nyt. Vajoamme yhteiskuntaan, jossa yhä useammalla on mahdollisuus jakaa Korhosen kohtalo. Myös keskiluokkaisilla ihmisillä. Ei siihen tarvita kuin yt:t, työpaikan menetys, kenties pakkoyrittäjyys tai uudelleen työllistyminen epävakaissa työsuhteissa tai pitkäaikaistyöttömyys. Siitä alkaa köyhtyminen. Sen lisäksi vielä vastoinkäymisiä ihmissuhteissa tai terveyden menetys. Jotkut reagoivat juomalla, toiset muulla tavalla. Asunto lähtee alta. Lopputulos on yllä luettavissa. Eikä ihmisen tarvitse todellakaan olla vastuuton, laiska tai luuseri. Samalla vaurauden ja varojen uusjako tulee kiihtymään.

Kun lukee mediaa ja katsoo millaista yhteiskuntapolitiikkaa harjoitetaan, niin en ihmettele että näitä korhosia löytyy ja tulevaisuudessa yhä enemmän. Yhteiskunnan turvaverkkoja puretaan, työntekijöille sälytetään aiemmin yrittäjille kuuluneita riskejä, niitä ihmisiä joiden elämässä riskit ovat lauenneet leimataan raa´asti jne. Toisaalta hyviä neuvoja satelee: otat vain itseäsi niskasta kiinni niin onnistut! Kaikilla ei vain ole henkilökohtaisia turvaverkkoja tai voimia ponnistaa ylös vastoinkäymisten jälkeen. Meidän, joilla tällä hetkellä on vielä kaikki hyvin, on helppo työntää mielestä se fakta, kuinka pienestä elämässä voi olla menestys tai menetys. Siihen ei aina voi edes itse vaikuttaa. Samalla on helppo vaatia että ihmiset "ottavat vastuuta" omasta elämästään ts. eivät rasita yhteisiä resurssejamme ja aiheuta kustannuksia muille. Kunnes itse huomaa joutuvansa vastuuseen elämästään takaiskujen myötä.

Tottakai kaikissa asioissa on kaksi puolta. Jotkut ovat vajonneet pohjalle heikkouttaan, tehneet pahoja virheitä, laiskuuttaan jne. Mutta mitä kovemmaksi yhteiskunta muuttuu, sen vaikeampi on niidenkin joilla on resursseja, taistella vastoinkäymisiä vastaan kun niiden aika on. Tätäkö haluamme itsellemme ja lapsillemme?

KUN KOLME naamioitua miestä iski viikonloppuna Irlannissa sijaitsevaan vedonlyöntiliikkeeseen, he kuvittelivat kenties saavansa helppoa rahaa. Kaikki ei kuitenkaan mennyt putkeen, kun yksi asiakkaista – kahdeksankymppinen eläkeläinen Denis O’Connor – päättikin laittaa ryöstäjille kampoihin.

Rötös keskeytyy kuitenkin nopeasti, kun O’Connor tulee auttamaan tiskin takana seissyttä liikkeen omistajaa ja päätyy yhden ryöstäjän kanssa pystypainiin.

Kun omistaja kamppailee toista miestä vastaan, O’Connor ajaa kaksi muuta pakosalle ja kampittaa vielä viimeisen ryöstäjän tämän juostessa lopulta karkuun.