Aivan.
Ja suurimpien tähtien tulisi näyttää esimerkkiä, eikö niin?
En arvosta muitakaan kaatuilijoita, mutta tätä pelleä pidetään jonkunlaisena esimerkkinä; tässä on sama tilanne kuin Michael Schumacherinkin kohdalla - epäurheilijamaisuuden ruumiillistumia molemmat, vaikka menestyksen eväitä olisi ilman epärehellisyyttäkin. Mun silmissäni nämä tuhosivat molemmat arvostuksensa
johdonmukaisella epäurheilijamaisuudellaan. Schumacherin nousua huipulle seurasin aikanaan hyvillä mielin, ja olin hyvin pettynyt hänen osoittauduttuaan halveksittavaksi looseriksi, joka ei kyennyt reiluun kilpailemiseen. Taitoa kyllä oli.
Kertakaikkisen ikävä ura seurattavaksi.
Eihän formuloissa aina täysin reilua peliä pelata, mutta Schumacher ylitti rajan aivan liian monta kertaa ja myös aivan liian pitkälle.
Sama pätee pikkuneitiin. Olen kyllä toisinaan ajatellut, että ehkä kyse on vain erittäin heikosta itsetunnosta, kuten usein näiden itseään korostavien peilailijoiden kohdalla on - siinä tapauksessa tunnen hiukan sääliä; ehkä pikkupoika on vain sokeutunut jatkuvan ylistyksen vuoksi, kun ei todelliseen maailmaan ole ollut kosketusta...
Menestyshän voi nousta päähän todella pahasti - voi luulla olevansa jumalista seuraava tai vähintään pääministeri...
Kuten arvata saattaa, italialaista jalkapallon irvikuvaa en ole juuri seurannut, vaikka välilä olisi ollut mahdollisuus seurata Serie Öötä suorina lähetyksinä - yritin kyllä, mutta en vain kestänyt katsoa sitä jatkuvaa kaatuilua ja käsien heiluttelua. Kerran aloittaessani katselin kellosta kuinka kauan aikaa käytetään mihinkin - puolet ajasta joku oli pitkällään käsiään heilutellen ja kitarisoja puolen metrin päässä ulkoiluttaen.
Mahdotonta seurattavaa.
Toisaalta kyllä annan arvoa, jos joku osoittaa merkkejä päinvastaisesta toiminnasta, esimerkiksi Schumacherin näyttelemistä Asterix-elokuvassa arvostan kyllä - etenkin ottaen huomioon roolin ironisuuden nimenomaan Schumacherin formulauran kannalta. Itse asiassa tälle nostan jopa hattua!