Kokemuksia maalämmöstä

[Justin Case]

Ensimmäinen talvi on sen kanssa nyt tulossa. 200m menee putket tuonne alle ja kyseessä on PK seutua. Nyt tulee 60° vettä joka kiertää ylä- ja alakerran pesutilojen patterit sekä on käyttövetenä sama 60° mikä on persukkeen kuumaa kun ei ole enää ohi syöttöä kuten oli öljylämmityksessä. Jotain talonmieskoulutusta kai on tulossa kun pitäisi tietää että miten tämä lämpimä pysyy ensi talven.
Italialaiset eilen ihmetteli sitä kun selitin sitä että minä asun Helsingin alueella ja minulla on nelinkertaiset ikkunat.

[jakovski]

Thermia optimum g2 8kw ja 150m2 talossa ja tallissa 50m2. Sähkönkulutus lämmityksen osalta on noin 5000kw vuodessa.

Kesällä viilennys maaviileän avulla. 22 koko kesä vaikka oli 30 varjossa Sopivan viileää. 170 metrinen reikä tontilla.

[pallo]

Ihan normilämpö, pysyy bakteerit kurissa (kiertoveden pitäis muistaakseni olla min 55°C). Yhellä hefellä oli edellisessä luukussaan maalämpö, ja yleinen ominaisuus ilmeisesti on lievä alimitoitus lämmityksen suhteen tosi kylymillä keleillä, en muista mistä johtuu - joko ei vaan riitä lämmitykseen ilman jotain apulähdettä (tacca tms.) tai sitten hinta kasvaa liikaa tai jtn.

[Justin Case]

Sähkö on tietysti aina pieni riski. Meitä ei enää hirveesti ole Kehä III sisäpuolella joille avolinjalla tuodaan sähkö.

[arisel]

Thermia optimum g2 8kw ja 150m2 talossa ja tallissa 50m2. Sähkönkulutus lämmityksen osalta on noin 5000kw vuodessa.

Kesällä viilennys maaviileän avulla. 22 koko kesä vaikka oli 30 varjossa Sopivan viileää.

Tuota viilennyspuolta ei aina niin tule ajatelleeksikaan...
Melkoinen etu sekin - sitä ei öljy- tai sähkölämmityksellä saakaan. Onko tuohon viiteen tonniin laskettu viilennyskilowatit myös?

170 metrinen reikä tontilla.

Täytyy tontin olla vähän normaalia omakotitonttia suurempi - johan tuohon reikään hukkuu yli kaksi hehtaaria! ( )

[jakovski]

Ei, sen osa muistaakseni on jotain 200-300kw luokkaa riippuen kesän helteistä..

Hah, joo tosiaan 170m leveä reikä

[Leader dog]

Minkäs käyttöajan jälkeen maalämmöllä alkaa "tienaamaan" vs. korkeahko hankintakustannus?.
Kaverini pukee asian siten että hänen on pakko asua ko. talossa niin ja niin monta vuotta että rupeaa tienaamaan edullisella maalämmöllä.
Ovat kuulemma maalämpölaitteet hyvinkin toimintavarmoja, mutta löytyykö varaosia ja niiden myyjää esim. 15v. kuluttua?.

[jt.syrja]

Minkäs käyttöajan jälkeen maalämmöllä alkaa "tienaamaan" vs. korkeahko hankintakustannus?.
Kaverini pukee asian siten että hänen on pakko asua ko. talossa niin ja niin monta vuotta että rupeaa tienaamaan edullisella maalämmöllä.
Ovat kuulemma maalämpölaitteet hyvinkin toimintavarmoja, mutta löytyykö varaosia ja niiden myyjää esim. 15v. kuluttua?.

Tämähän onkin se tärkein kysymys.

Riippuu paljon talosta. Jos on vanha ja iso öljylämmitteinen talo, jossa öljyä kuluu paljon, niin maalämpö maksaa itsensä takaisin jopa viidessä vuodessa, jonka jälkeen säästö tuhansia vuodessa.

Toisaalta uusi pieni passiivienergiatalo, jossa nettolämmitystarve muutama kW, niin maalämpö ei maksa itseään takaisin "ikinä". Tällaiseen taloon perustamiskustannuksiltaan erittäin edullinen sähkölattialämmitys varaavaan laattaan olisi kaikista järkevin, mutta nykyinen ihan takapuoli suunniteltu E-luvun laskenta ei käytännössä tätä mahdollista.

Keskimääräinen takaisinmaksuaika lienee jossain 10 vuoden paikkeilla ja moni nykyajan rakentaja ehtiikin jo vaihtaa osoitetta ennen kuin hankinta olisi muuttunut kokonaistaloudellisesti kannattavaksi Toki laskentatapoja on monia....

Ja vielä oman vaikutuksensa soppaan tuo alkurahoitus. Jos teet perintörahoilla, niin silloin alkuinvestointi ei tunnu niin pahalta, kun pääsee käytännössä säästämään heti, mutta lainarahalla rakentavalle lämmitysjärjestelmän esim 10k€ suurempi hinta tekee aika ison kasan kuluja myös pankin suuntaan...

Täältä kaukolämpörivarista on helppo huudella, mutta itselleni en tekisi ihan passiivitaloa, ja lämmitysmuodoksi ottaisin luultavasti nykyaikaisen suomalaisen täystehopumpun kompaktissa koossa sisäänrakennetulla 500 litran varaajalla.

Jos siis ikinä rakentamaan ryhtyisin.

[arisel]

Ei, sen osa muistaakseni on jotain 200-300kw luokkaa riippuen kesän helteistä..

En tiedä kuinka paikkansapitäviä väitteet ovat tai kustannuksista muutakaan, mutta ilmalämpöpumpuista ja niiden ilmastointiominaisuuksista puhuttaessa usein väitetään, että talven säästöt hupenevat kesän viilennykseen - noilla luvuilla ei maalämmön kohdalla kuitenkaan näyttäisi olevan niin...

Ja kai mukavuudesta voi vähän maksaakin - kyseessähän on oikeastaan kaksi eri asiaa, vaikka samoilla laitteilla hoidetaankin; ennemminkin siis yhden hankinnan mukanaan tuoma etu, kuin tuhlausta tai tavoitellun säästön hukkaamista.

[jt.syrja]

Ei, sen osa muistaakseni on jotain 200-300kw luokkaa riippuen kesän helteistä..

En tiedä kuinka paikkansapitäviä väitteet ovat tai kustannuksista muutakaan, mutta ilmalämpöpumpuista ja niiden ilmastointiominaisuuksista puhuttaessa usein väitetään, että talven säästöt hupenevat kesän viilennykseen - noilla luvuilla ei maalämmön kohdalla kuitenkaan näyttäisi olevan niin...

Ja kai mukavuudesta voi vähän maksaakin - kyseessähän on oikeastaan kaksi eri asiaa, vaikka samoilla laitteilla hoidetaankin; ennemminkin siis yhden hankinnan mukanaan tuoma etu, kuin tuhlausta tai tavoitellun säästön hukkaamista.

Maapiirin käyttö jäähdytykseen kesällä on aivan eri asia, niin tehollisesti, teknisesti kuin kustannuksiltaan verrattuna ilmalämpöpumppuun.

Maapiirin hyödyntäminen jäähdytykseen tarkoittaa käytännössä siis että maapiiriin tehdään haara, jonka neste kiertää kennon läpi. Kennon edessä tietysti pitää olla puhallin. Eli kylmän nesteen tuottamiseen ei käytetä energiaa lainkaan. Eli periaatteellisella tasolla ilmalämpöpumpun energiaa kuluttavin osa eli ulkoyksikkö korvataan kaivolla.

Kustannuksissa eroa tulee jäähdytystilanteessa todella paljon. Jos kuvitellaan, että tuotetaan 6kW teholla viileää, niin ilpin ottoteho on tällöin noin 2kW(vähän optimistinen hyötysuhde). Suomen kesässä voitaisiin jäähdyttää vaikka 30 vuorokauden (720h) ajan. Ilpin kulutus olisi 2kW x 720h x = 1440kWh => 144€.

Maaviileän konvektori tuottaa 6kW viileää, samalla kun sen puhallin ja maapiirin pumppu ottaa yhteensä noin 150w.
Samalla kaavalla 0,15kW x 720h = 108kWh => 11€. Tätä viitsii siis pitää päälläkin ja kun ottaa huomioon ilpin keskimääräisen hyösyhteen olevan oikeasti 2,2 ja maalämmöllä karvan päälle 3, ja käyttövedenkin lämmityksen huomioi, niin lämmityskaudellakin maalämpö vie tämän kamppailun todella selvästi


Kuitenkaan tuo 144€ ei ole kummoinenkaan kustannus, ja hyvin harva pitää kesän aikana viilennystä päällä noin pitkää aikaa. Jos puhutaan vuositasolla lämmitysenergian tarpeesta vaikkapa 10000kWh, ja siitä tuotetaan ilpilla vaikkapa 8000kWh, niin tämän energian tuottamiseen kahden hyötysuhteella tarvittaisiin 4000kWh (400€) ja säästöä siis syntyy myös 400€. Eli todella paljon pitää jäähdyttää, että tuon lämmityskauden säästön pystyy jäähdytyksellä nollaamaan.

[Mikael K.]

Noissa pumpuissa sovelletaan kaiketi Stirling-moottoria. Mitä se vaikuttaa tilanteeseen?

[JHA]

Noissa pumpuissa sovelletaan kaiketi Stirling-moottoria. Mitä se vaikuttaa tilanteeseen?

Lämpöpumppu on eri kapistus kuin stirling-moottori.

Ensiksimainitussa vain siirretään lämpöä kahden erilämpöisen tilan välillä hyödyntäen kylmäaineen faasimuutosta joka joko sitoo tai vapauttaa lämpöä ympäristöön. Striling on taas yksi esimerkki lämpövoimakoneesta jossa lämpöä muutetaan mekaaniseksi työksi hyväksikäyttämällä lämmöllä aikaansaatua kaasun paine-eroa ilman faasimuutoksia.

[harriba]

Maapiirin hyödyntäminen jäähdytykseen tarkoittaa käytännössä siis että maapiiriin tehdään haara, jonka neste kiertää kennon läpi. Kennon edessä tietysti pitää olla puhallin. Eli kylmän nesteen tuottamiseen ei käytetä energiaa lainkaan. Eli periaatteellisella tasolla ilmalämpöpumpun energiaa kuluttavin osa eli ulkoyksikkö korvataan kaivolla.

Kustannuksissa eroa tulee jäähdytystilanteessa todella paljon. Jos kuvitellaan, että tuotetaan 6kW teholla viileää, niin ilpin ottoteho on tällöin noin 2kW(vähän optimistinen hyötysuhde). Suomen kesässä voitaisiin jäähdyttää vaikka 30 vuorokauden (720h) ajan. Ilpin kulutus olisi 2kW x 720h x = 1440kWh => 144€.

Maaviileän konvektori tuottaa 6kW viileää, samalla kun sen puhallin ja maapiirin pumppu ottaa yhteensä noin 150w.
Samalla kaavalla 0,15kW x 720h = 108kWh => 11€. Tätä viitsii siis pitää päälläkin ja kun ottaa huomioon ilpin keskimääräisen hyösyhteen olevan oikeasti 2,2 ja maalämmöllä karvan päälle 3, ja käyttövedenkin lämmityksen huomioi, niin lämmityskaudellakin maalämpö vie tämän kamppailun todella selvästi


Kuitenkaan tuo 144€ ei ole kummoinenkaan kustannus, ja hyvin harva pitää kesän aikana viilennystä päällä noin pitkää aikaa. Jos puhutaan vuositasolla lämmitysenergian tarpeesta vaikkapa 10000kWh, ja siitä tuotetaan ilpilla vaikkapa 8000kWh, niin tämän energian tuottamiseen kahden hyötysuhteella tarvittaisiin 4000kWh (400€) ja säästöä siis syntyy myös 400€. Eli todella paljon pitää jäähdyttää, että tuon lämmityskauden säästön pystyy jäähdytyksellä nollaamaan.

Hmm. Olen ymmärtänyt, että maaviileä jaellaan pitkin kämppää ilmanvaihtokanavissa. Tällöin kanavien on oltava eristetyt jottei vettä kondensoidu rakenteisiin, ja jotta ilma todella viilentää sitä pitää pumpata huomattavasti suurempia määriä kuin mitä pelkkä ilmanvaihto edellyttää. Ilmaa siirretään talosta sisään ja ulos, eikä kierrätetä huoneen sisällä kuten ilpin sisäyksikkö tekee. Kanavat vievät huomattavasti enemmän tilaa. Viilennyksen säätö on hankalaa varsinkin jos lämpötilaerot huoneissa suuret, koska ilmanvaihdon tarve on vakio. Joten investointi on suuri ja lopputulema epävarma, vaikka käyttökulu onkin mitätön. Tai sitten olen ymmärtänyt jotakin olennaisesti pieleen.

Ilman mitään jäähdytystä omassa talossa kellarissa ollut kesähelteillä 21-22 astetta, ykköskerroksen makkarissa 25 ja kakkoskerroksessa 27-28. Käytännössä tuo ei juuri ole haitannut koska kakkoskerros on ollut vähällä käytöllä.

Itse totesin maalämpökämppää suunnitellessani, että jos jäähdytystä tarvitaan niin tonnilla yläkerran aulaan ilmestyy ilmalämpöpumppu jota käytetään vain kuumimpaan aikaan. Mutta ennen tätä ikkunoiden ulkopuolelle asennetaan lämpösuojaverhot. Portaiden yläaulan ikkunoita varjostava markiisi (http://www.jiiteehoo.fi/) pudotti yksinään aulan lämpöjä parilla asteella. Kolme suurehkoa eteläikkunaa pitää vielä hoitaa kuntoon niin näkee mikä kakkoskerroksen jäähdytystarve oikeasti on. Isosta ikkunasta tulee kesäauringon paisteessa lämpöä sisään pienen sähkökiukaan verran, eikä sisäpuolella olevista verhoista ole juuri mitään apua.

Nuo lämpösuojamarkiisit ja kasettikaihtimet ovat mainioita. Ärsyttävää kyllä, niiden hinnalla ostaa kätevästi ilmalämpöpumpun ja maksaa sen sähkölaskujakin semmoiset 10 vuotta. Seuraava projekti onkin tehdä kankaille itse puolikiinteä markiisirunko, joka talveksi joko lasketaan ikkunaa vasten tai otetaan pois.

Nyt tietysti tulee mieleen että eikös tuon maaviileän saa käyttöön pulttaamalla syylärin kakkoskerroksen aulan katon rajaan, laittamalla sen taakse flektin ja sitten vaan pumppaamaan kaivosta kylmää nestettä syyläriin? Millaisia jäähdytystehoja tuolla käytännössä saisi siirrettyä? Ja sit RasPi tallentamaan lämpötilakäyrää, ohjaamaan flektiä ja vesiventtiiliä jne

[jt.syrja]

Juu on noitakin ollut, että tekniseen tilaan laitetaan viilennyspatteri iv-koneen yhteyteen, mutta kuten tiesitkin, niin kanavistoa pitää muuttaa ja jo lähtökohtaisesti pienen kennon pieni teho jakautuessaan koko taloon on aika surkea.

Tämän päivän tyyli on laittaa ihan oikeita jäähdytysyksiköitä maapiiriin.

Tässä havainnollinen esite:
http://www.lampoassa.fi/sites/lampoassa ... _email.pdf

[Latvastalaho]

Jos nykypäivän teknoligiaa käytetään hyödyksi oikein, niin käytetään lattialämmitysputkistoa myös jäähdyttämiseen. Automatiikka huolehtii, ettei mennä missään vaiheessa kastepisteen alapuolelle (tekniikka on olemassa) joten samaa putkistoa käytetään sekä lämmittämiseen että jäähdyttämiseen. Kaikki kaupalliset maalämpölaitokset ovat aina kompromisseja kun otetaan huomioon kaikki asiat. Jos itse joskus rakennan talon, niin rakennan myös tuon lämmitys-/jäähdytyslaitteiston itse ja valitsen sinne parhaimman mahdollisen kylmäaineen enkä tee kompromisseja. Koska pystyn siihen. Ai, pelkkää pashan puhumista. Ei ole. Olen nimittäin kylmätekniikan ammattilainen ja opetan kylmätekniikkaa.

[Mikael K.]

Minkälaiset kustannukset maalämpöpumpun asentamisessa ja sen liittämisessä isohkon omakotitalon lämmittämiseen ovat? Eli jos neliöitä on noin 300. Aihe kiinnostaa sikäli, kun vanhemmillani olisi kyseinen operaatio edessä. Onko jokin yritys suoiteltavampi kuin jokin toinen?

[JHA]

Jos nykypäivän teknoligiaa käytetään hyödyksi oikein, niin käytetään lattialämmitysputkistoa myös jäähdyttämiseen. Automatiikka huolehtii, ettei mennä missään vaiheessa kastepisteen alapuolelle (tekniikka on olemassa) joten samaa putkistoa käytetään sekä lämmittämiseen että jäähdyttämiseen.

Kannattaa kyllä ensin protoilla vaikka jääkaapissa tavoitelämpöön viilennetyllä parketinpätkällä sitä miltä jäähdyttävä lattia oikeasti tuntuu jalan alla kesähelteellä + miettiä sitä miten ilmankierto muuten käyttäytyy asunnossa.

Lattialämmityksessä konvektio pitää huolen siitä että lämpö leviää tasaisesti ympäristöön mutta äkkiseltään lattiajäähdytys kuullostaa kierrolta jossa lattian rajaan jää ohut kastepisteeseen viilennyt ilmapatja ja lämpö pysyy katonrajassa..

[Latvastalaho]

Kannattaa kyllä ensin protoilla vaikka jääkaapissa tavoitelämpöön viilennetyllä parketinpätkällä sitä miltä jäähdyttävä lattia oikeasti tuntuu jalan alla kesähelteellä + miettiä sitä miten ilmankierto muuten käyttäytyy asunnossa.

Lattialämmityksessä konvektio pitää huolen siitä että lämpö leviää tasaisesti ympäristöön mutta äkkiseltään lattiajäähdytys kuullostaa kierrolta jossa lattian rajaan jää ohut kastepisteeseen viilennyt ilmapatja ja lämpö pysyy katonrajassa..

Kyseinen asia on ollut tiedossa. Jos putkiston lämpötila pidetään yli kastepisteen, ei ole ongelmaa ja tärkein.. kun huoneen ilman lämpötila on esim yli 30 astetta celsiusta, niin on järjetöntä yrittää huonelämpötilaksi esim. 20 astetta kun ihmisen keho tottuu myös lämpöön ja noin 24 astetta tuntuu jo miellyttävältä. Ääreisverenkierto määrittelee sen kuinka ihminen tuntee lämmän/kylmän (vanhukset). Huomaa että täällä ihmiset eivät ymmäärrä mitään termodynamiikasta mitään ja siitä kuinka ihmiskeho suhtautuu ja mukautuu lämpötilan muutoksiin. Tutkimuksia on paljon olemassa KVG. oma osuuteni päättyy tähän.

[jt.syrja]

Kannattaa kyllä ensin protoilla vaikka jääkaapissa tavoitelämpöön viilennetyllä parketinpätkällä sitä miltä jäähdyttävä lattia oikeasti tuntuu jalan alla kesähelteellä + miettiä sitä miten ilmankierto muuten käyttäytyy asunnossa.

Lattialämmityksessä konvektio pitää huolen siitä että lämpö leviää tasaisesti ympäristöön mutta äkkiseltään lattiajäähdytys kuullostaa kierrolta jossa lattian rajaan jää ohut kastepisteeseen viilennyt ilmapatja ja lämpö pysyy katonrajassa..

Kyseinen asia on ollut tiedossa. Jos putkiston lämpötila pidetään yli kastepisteen, ei ole ongelmaa ja tärkein.. kun huoneen ilman lämpötila on esim yli 30 astetta celsiusta, niin on järjetöntä yrittää huonelämpötilaksi esim. 20 astetta kun ihmisen keho tottuu myös lämpöön ja noin 24 astetta tuntuu jo miellyttävältä. Ääreisverenkierto määrittelee sen kuinka ihminen tuntee lämmän/kylmän (vanhukset). Huomaa että täällä ihmiset eivät ymmäärrä mitään termodynamiikasta mitään ja siitä kuinka ihmiskeho suhtautuu ja mukautuu lämpötilan muutoksiin. Tutkimuksia on paljon olemassa KVG. oma osuuteni päättyy tähän.

Jos tää on sun tyylis, niin kyllä olet ihan oikeassa paikassa muita opettamassa :/
Kommentti oli, että äkkiseltään lattiajäähdytys kuulostaa huonolta ajatukselta. Aiheen vapaaehtoisesti tähän säikeeseen tuoneena olisit mielestäni velvoitettu asialliseen vastaamiseen. Vastauksesi lähti kyllä ihan asiallisesti liikkeelle


Meidänkin firman putkimies kävi kuuntelemassa uponorin poikien esityksen lattian hyödyntämisestä jäähdytykseen ja ilmeisesti ovat siis uponorilla tehneet tuosta jo valmiin tuotteen. Se yhdistettynä asialliseen maalämpöön voisi siis olla ihan varteenotettava vaihtoehto. Jos kuitenkin haluat omaa kehitystyötä tehdä ja koet olevasi aiheessa edelläkävijä, niin antaa palaa vaan. Aika monta DIY-projektia tehneenä ja sivusta seuranneena uskon kuitenkin valmiiden kokonaisuuksien yhdistämiseen, jotta ensinnäkin järjestelmä tulee joskus valmiiksi ja toisekseen se toimii itsenäisesti vielä allekirjoittaneen poistuttua paremmille metsästysmaille. Tämä saattaa vaan tosin kertoa omasta osaamattomuudestani

[tosikko]

oma osuuteni päättyy tähän.

No äläs ny, jos kerta olet kylmätekniikan ammattilainen niin kerro toki lisää jos/kun tietoa varmaankin sulla muita mutuilijoita enmpi on, tuo jäähdytyspuolikin kiinnostaa tässä ketjussa.

[arisel]

Mua kiinnostaa myös, vaikken olekaan rakentamassa tai remontoimassa, mutta aihe on oikein mielenkiintoinen!

[kerabit]

Poistoilmalämpöpumppu pieksee vielä molemmat.

[arisel]

Tarkoitatko "poistoilmalla" sitä mitä luulen?

No, niin, krhmh... - asjaan.

Siis aikaisemmin tuosta lienee käytetty termiä lämmöntalteenotto?

[jt.syrja]

Poistoilmalämpöpumppu pieksee vielä molemmat.

Faktaa pöytään kiitos... jos nyt tosissaan edes olit?

Itsellä toisen käden tietoa lähipiiristä, jossa pilp tuottanut lämmintä lähinnä 1:1 hyötysuhteella
Ovat nyt maalämpöä hankkimassa, kun olivat rakentamisvaiheessa sen verran fiksuja että jättivät sille tilan..

[harriba]

Poistoilmalämpöpumppu pieksee vielä molemmat.

Faktaa pöytään kiitos... jos nyt tosissaan edes olit?

Itsellä toisen käden tietoa lähipiiristä, jossa pilp tuottanut lämmintä lähinnä 1:1 hyötysuhteella
Ovat nyt maalämpöä hankkimassa, kun olivat rakentamisvaiheessa sen verran fiksuja että jättivät sille tilan..

Tämän itsekin huomasin kun lämmitysvaihtareita mietin: vahvoja kannanottoja ja asiantuntijoita ei todellakaan puutu. On vain todella vaikeaa arvioida mitkä kannanotot ovat pelkkiä essonpaari-anekdootteja, mitkä ovat sinänsä faktoja mutteivat relevantteja omassa casessa, ja mitkä ovat arvokasta ja käyttökelpoista tietoa.

Omat 1.5v kokemukseni ison uuden talon maalämmöstä (IVT 14kW, vesikierto betonilattioissa):

- Pumpun sähkösyöttöön kannattaa asentaa kWh-mittari jos oikeasti haluaa sen sähkönkäyttöä seurata. Itse sain jo tilattua mittarin, mutta se on vielä asentamatta.
- Pumpun sielunelämä on ollut välillä hiukan mystistä. Takuuaikana sitä on käyty ihmettelemässä pari kertaa, ilmeisesti jokin jumittava venttiili vaihdettu. Ongelmia ei ole ollut vuoteen.
- Lisäsähköä käytetty pumpun mukaan muutaman kympin edestä koko aikana
- Lattialämmityspiirejä on reilut parikymmentä. Yksi makkari on pakkasilla 2-3 astetta viileämpi kuin muut, ehkä ilmaa piirissä tai letku nitkahtanut. Pitänee joskus kurkkia lattiaa lämpökameralla.
- Tuota ei erkkikään tasapainota ilman huonekohtaisia termareita. Joutessani väsäsin RasPin ympärille 1wire anturiverkon ja 24V aktuaattorit jakotukkeihin. Vehje säilöö 3 vuoden lämpötilakäyrät sisältä ja ulkoa, ja pukkaa jakotukista piirin kiinni kun huonelämpötila ylittää halutun ohjearvon. Jos tavoitetta ei saavuteta, tuunataan pumpun lämpökäyrää hiukan ylöspäin. Hyvin on toiminut, kellarissa sisälämpötila pysyy haluttuna 0.2 asteen sisään, muissa kerroksissa hukkalämpö ja aurinko tietty nostavat lämpötilaa päivisin.
- Periaatteessa tuon jakotukkisäätimen voisi kytkeä pumppun esim. siten että se estää lämmityksen jos kaikki mittauspisteet ovat yli halutun lämpötilan, mutten ole varma onko tuosta oikeasti juuri mitään hyötyä. Jakotukkisäädin pitäisi kytkeä myös pumpun kWh-mittariin.
- Sisälämpötilojen säätäminen on tietty jumalattoman hidasta, ja ilman tarkkoja lämpötilakäyriä käytännössä mahdotonta. Mutta ei niitä ole pitkään aikaan tarvinnut ropata. Nyt kun yläraja on pumpussa ja alarajat RasPi:ssa niin eipä ainakaan natiaiset tai vaimot pääse niitä jatkuvasti sotkemaan...