Uudisrakentaminen ja sen spekulointi

[Hösö]

Teret!

Onko linjoilla uudisrakentajia, rakentamista suunnittelevia tai jo vasta rakantaneita?

Me tuossa saatiin muutama viikko sitten tontti ja talon mallikin on katottuna valmiiksi.

Nyt vaan kovasti itteä mietityttää uuden talon lämmitysmuoto. Niitähän on tarjolla nykyään vaikka kuinka paljon ja jokainen kehuu omiaan ja haukkuu muita.

Tässäpä pieni lista mihin itse olen törmännyt:

-Suora sähkö pattereilla
-Varaava sähkö kaapelit lattiaan
-Vesikiertoinen lattialämmitys
-Ilmalämpöpumppu
-Poistoilmalämpöpumppu
-Maalämpö
-Kaukolämpö
-Aurinkokeräimet
-Takka/leivinuuni ja näiden yhdistelmät vesikierto järjestelmiin(Savumax piippu/vesitakat)
-Pelletti
-Öljy

Meille on tulossa n.110m2 asuinpinta-alaa ja talon yhteyteen lämmin talli, joka nyt alustavasti on 42m2. Eli rakennusala alkaa olemaan n.174m2.

Itseä kovasti kiehtoo hybridijärjestelmä, missä käytettäisiin hyväksi useita lämmönlähteitä. Esim. vesikiertoinen lattialämmitys, hybridi takka/piippu ja ehkä jopa aurinkokeräimet kaveriksi. Tai tähän pakettiin vielä PILP.

Maalämmön puolesta moni puhuu, mutta eipä sekään autuaaksi tee. Mitä jos se lämmöntuottokompura laukeaa kerran 10v ja uus on töineen sen 3000€, se nostaa lämmityskustannuksia/sen huoltokustannuksia 300€/vuosi. Ja kyllähän se maalämpökin sähköä vie.

Onkos täälä kellään kokemuksia vesikierto takoista tahi aurinkokeräimistä?

Meidän kohdalla kaukolämpö, öljy ja pelletti on täysin poissuljettuja. Ja lisäksi taitaa tuo ilmalämpöpumppukin olla jo ruksittuna listalta pois. Talo tulee Rovaniemelle, eli pakkastakin talvella on. Ja ei nuiden ilmalämpöpumppujen tehot nyt niin häikäiseviä täällä ole. Ja ei ne varsinkaan ikuisia ole!

Saatasko aiheesta keskustelua aikaseksi?

[arisel]

Saatasko aiheesta keskustelua aikaseksi?

Tämä aihe kiinnostaa mua yleisesti, vaikka en rakentaa aiokaan, ja kun toivot keskustelua, niin aloitellaan...

..mietityttää uuden talon lämmitysmuoto. Niitähän on tarjolla nykyään vaikka kuinka paljon ja jokainen kehuu omiaan ja haukkuu muita.

Pitkän pohdinnan jälkeen itselleen omasta mielestään sopivan valinnan tehneen on joskus vaikea muistaa, ettei kaikilla ole samanlaisia taloja, tontteja ja rahoitusta kuin itsellä on sattunut olemaan - jonkun muun hyvä perustelu erilaiselle valinnalleen saattaa tuntua ihan kummalliselta omiin olosuhteisiin verrattuna, jolloin kommentit saattavat olla äkkinäisiä.

Perustamiskustannuksista ja niiden kuoletusajastahan lämmitysmuodon valinnassa pitkälti on kyse, kun budjetti yleensä on rajallinen. Lämmitysjärjestelmän suunnittelussa kun ottaa huomioon, että voi käyttää useampia lämmönlähteitä, niin niitä voi vaikka lisätä jälkeenpäin, kun edullisuus vaihtelee vuosien mittaan. Ehkä tuohon listaan voisi lisätä mahdollisuuden tuulimyllylle, jotta tuulisilla ilmoilla voi kerätä käyttösähkön omalta katolta, jos tonttisi tuuliolosuhteet ovat sopivia - se ei estä laittamasta aurinkopaneeleitakin, joko sähkön tai lämmön keräämiseen tai molempiin.

Suora sähkö lienee vaivattomin, mutta sähkölaskut tammi-helmikuussa ovat pahimmillaan...
Vaikka sen perustamiskustannukset ovat edullisempia moneen muuhun verrattuna, sitä on hankalampi yhdistää muiden lämmitysmuotojen vesikiertoon, mutta voihan sähköllä lämmittää myös sitä vettä, jolloin maa-, kauko-, sähkö-, aurinkokeräin- ja tuulivoima saataisiin kaikki yhdistettyä samaan lämmityskattilaan, jossa voisi olla myös puun ja pelletin käyttömahdollisuus. Vesikiertoisen voi sitten valita lattiaan tai perinteisinä pattereina. Sopiiko kysyä miksi nuo mainitsemasi on poissuljettu? Kaukolämpö on helppo ymmärtää jos sijainti on etäällä putkista, ja puun käsittely työläytensä vuoksi tietenkin. Ja öljyn hintahan saattaa nousta kovastikin vielä.

Kylpytiloihin suosittelisin joka tapauksessa sähköllä toimivaa lattialämmitystä ja pyyhekuivaimia, sillä kesän lämpimillä ilmoilla vesikiertoisesta ei ole iloa.

[maccivaari]

" "Lämmitysjärjestelmän suunnittelussa kun ottaa huomioon, että voi käyttää useampia lämmönlähteitä, niin niitä voi vaikka lisätä jälkeenpäin, kun edullisuus vaihtelee vuosien mittaan. " "

Hyvä ! Tämä kun vielä saadaan suunnittelijoiden päähän taottua.

[Mikael K.]

Sähkö lienee lähes kaikkien systeemien Akilleen kantapää. Jos sitä ei ole koivilla pakkasilla niin kylmä tulee ja äkkiä. Kesällä taas pakasteet sulavat. Tästä syystä sähkötön varajärjestelmä olisi hyväksi.

[Jamac]

Tämä energiamarkkinatilannehan elää aika runsaasti. Toistaiseksi on vielä vallalla järjestään himmeä vihreä-ajattelemattomuus, joka voi ohjailla tyhmempiä kuluttajia harhaan. Voi olla että kannattaisi miettiä niin ettei olisi kaikki perunat samassa korissa… Aurinkolämpökeräin ei välttämättä olisi hassumpi, pohjoisessa ku sitä aurinkoa on aika paljon toisella puiolella vuotta. Jos taas Vihreiden malli tuuli- ja aurinkosähköidiotismista toteutuu, niin sähkön hinta tulee pomppaamaan taivaisiin nykyiseen verrattuna. Tuota minä eniten varoisin. Tulossa on kylmiä kelejä.

[Latvastalaho]

Voisin kertoa lämmitysjärjestelmistä paljonkin, koska olen alan ammattilainen, etenkin missä käytetään hyödyksi jäähdytyskoneiden tuottamaa lauhdutuslämpöä hyödyksi. Mutta neuvoni on kuunnelkaa myyntimiehiä ja ottakaa tietoa eri foorumeilta, esim. suomi24lta, hopeisesta omenasta ym. ym....

[jt.syrja]

Vesikiertoinen lattia ja järkevän kokoinen tekninen tila.
Pienemmällä perustamiskustannuksella pääsee, kun laittaa varaajan sähköllä -sähkölaskua tosin tulee sitten enemmän. Pienemmällä käyttökululla taas pääsee, kun laittaa maalämmön tasaisella hyötysuhteella läpi vuoden. Pinkka pitää vaan olla kunnossa rakentamisvaiheessa.

Aurinkokeräimet ei maksa itseään takaisin ja niiden järkevä käyttö vaatii tarkkaan mietityt varaajat, jotta lisälämpöä voidaan tarvittaessa syöttää muista järjestelmistä ilman keräimen hyödyn menettämistä.

Sähkölattia taasen olisi pienikulutuksiseen taloon oikeasti järkevä, mutta ei taida helposti lupaa sellaiselle saada. Jäisi hankinnassa säästyneet 10-15k€ sähkölaskujen maksuun

Maalämmön itse pyrkisin laittamaan...

[Jamac]

Sähkön suhteen kannattaa katsoa mitä saksassa ja tanskassa tapahtuu ja millä hinnalla. Sitten vertaa siihen mitä Suomessa poliittinen tahto saa aikaan.

[Latvastalaho]

Voin hieman valaista alaan liittyvää terminologiaa... Lämpöpumput ovat aina kompromisseja. Hyvää ei saa halvalla. Mikä sitten se COP on? Monet puhuvat hyötysuhteesta, mutta sitä se ei todellakaan ole, vaan pitää puhua joko lämpökertoimesta (lämpöpumput) tai kylmäkertoimesta (jäähdytyslaitteet). COP lämpöpumpuissa ilmoitetaan nykyisin +7ºC ulkolämpötilassa. (Poikkeuksiakin on) EU:n lakiteksteistä ja lämpöpumput.info löytyy lisää tietoa. Kylmälaitteiden (lämpöpumppujen) elinkaarilaskelmat lasketaan yleensä 15 vuodelle. Hyvät lämmitysjärjestelmät (jos käytetään kylmälaitteista saatavaa lauhdelämpöä hyväksi) maksavat itsensä helposti itsensä tuohon mennessä (kuka ne rakentaa ja mihin hintaan).