Positiivisuuden ja hyvän tahdon levittäjä Hannes Hynön täyttää 10.1.2015 102 vuotta.
Mikäli aiemmat adressit eivät ole innoittaneet osallistumaan, ehkä iki-ihana ja positiivinen 101-vuotias Hannes Hynön siihen innostuttaa. Harvoin on maassamme saatu aikaan näin positiivinen meininki yhden iäkkään ihmisen tiimoilta.
Jatkukoon meno ja eläköön Hannes vielä pitkään antaen meille jatkossakin hienoa elämisen mallia!
Linkin osoitteessa voi laittaa oman onnittelunsa Hannekselle.
Viimeksi muokannut amanita, 6.1.2015 klo 16.09. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
Syy:Onnittelun aihe lisätty, sekä jokunen muukin luonnehdinta lisätty tekstiin
On mahdotonta olla masentunut, jos sinulla on ilmapallo! -Nalle Puh-
Jaahas, eiköhän nämä sotaveteraani hössötykset ole jo aikansa eläneitä juttuja.
Ei taida sotaveteraani kuitenkaan olla mitenkään harvinainen asia, koska se sotaan osallistuminen ei tietyn ikäisille ollut varsinaisesti mitään vapaaehtoista toimintaa ja ehkä jopa pakollista. Olihan siellä tietysti joitain ihan lapsiakin mukana jotka eivät vielä olleet täysi-ikäisiä jossakin määrin, mutta se ei nykypäivän normien mukaan taida olla ole edes kovin kannatettavaa toimintaa.
Ei ole mitään järkeä tuijotttaa pelkästään sinne menneisyyteen koska jos kyseinen henkilö olisi itse jämähtänyt ainoastaan sinne sotavuosiin, jotka eivät muuten montaa prosenttia ole tuosta eletystä elämästä niin olisi kuollut pois jo aikapäiviä sitten. Ihmisellä pitää olla jotain mitä odottaa tulevaisuudelta ja siinä vaiheessa kun eletään vain vanhassa jo eletyssä ajassa on lähtölaskenta jo alkanut.
Eli tämän onnitelun sanoma olisi kiteytettynä: "Kiitos sotaan osallistumisestasi mutta sääli, että lähes sata vuotta olit mitään sanomaton ja merkityksetön ihminen muuten. Et saavuttanut mitään elämässäsi ja olit vain pelkkä vapaamatkustaja elämän aalloilla, mutta onhan sinulla nuo sotavuodet joita muistella vanhoina päivinä." Vähän niinkuin lohdutuspalkinto joka jaetaan kaikille osallistujille...
Siis, ei kai kukaan tosiaan ole sitä mieltä, että sota on ollut sotaveteraanin elämän parasta aikaa ja se joka määrittelee jonkun ihmisenä? Entä se sodan jälkeinen eletty elämä, eikö sillä ole mitään arvoa? Ihminen pitäisi muistaa semmoisena kuin on ollut ja niiden tekojen ja valintojen mukaan joita on tehnyt, koska siellä sodassa ei välttämättä itse voi vaikuttaa asioihin kovin paljoa ja molemmin puolin on kyllä taatusti tehty asioita joilla ei varsinaisesti voi kauheasti välttämättä ylpeillä.
Tässä addressissa käsittääkseni onnitellaan 102-vuotiasta herrasmiestä, joka itsenäisyyspäivän vastaanotolla loi omalla elämänilollaan ja persoonallaan todella monen ihmisen päivään uskomattoman määrän lämpöä ja hyvää fiilistä.
Ei häntä olla onnittelemassa siitä, että on joskus ollut sodassa.
Onhan Suomessa myös näitä about satavuotiaita ennenkin ollut joille ei mitään kansallisia onnittelu addresseja kerätä. Siellä palvelutalossa saavat makoilla ilman mitään erillistä tunnustusta.
Toivottavasti onnitellaan ja muistetaan myös niitä ikääntyneitä jotka eivät Pressan Linnaan päässeet. (koska yleensä makaavat jo vuodeosastoilla kuolemaa odottamassa.) Mutta kukapa muistaisi heitä unohdettuja!?
Täällä Savossa on niin paljon hössötetty tuosta vanhasta papparaisesta, kaupungin johtajista lähtien luonaan on rampattu julkisuutta kalastelemassa; jotta ei mitään rajaa. En näe häntä yhtään sen parempana immeisenä kuin heitä, jotka eivät uutisiin ja pressan uudenvuodenpuheen aiheeksi pääset. Ei jatkoon!
Kyllä tämä on taas yhtä riistoa, kun on pakotetaan laittamaan nimi addressiin, vaikka pystyy täysin vedenpitävästi perustelemaan, että miksi ei halua. Eikö tämä vääryys koskaan lopu? Rangaistusta raingaistuksen päälle, riistoa riiston perään! Angst und Sehnsucht!
Eli Hannes Hynön, Suomen sympaattisimman ihmisen tulevia syntymäpäiviä ei saa juhlia, koska on muitakin vanhoja ihmisiä sekä sotaveteraaneja? Itse fanitan Hannesta vaikka ei olisikaan sotaveteraani, olkoon pullamössösukupolvi mitä mieltä tahansa.
Nimitys pullamössösukupolvi on harhaanjohtava, koska pullamössöä söivät ne nuoret, jotka kansoittivat keski-koulua suurena sodan jälkeisenä ikäluokkana. Nykyajan velttoperse "siis daa"- sukupolvi ei edes tiedä mitä on pullamössö. Ja kaikki alle 32 vuotiaat ovat tätä kädetöntä ja aivotonta velttoperse sukupolvea, joka voitaisiin sulkea jonnekin Puistolan ghettoon, pois ihmisten silmistä.
Bass is Like Duct Tape: it Fixes Everything
Elmarit, Summarit ja pipo
MC-raato - FC-pilviWeikot
Vein 95-vuotiaan isäni Haartmanin sairaalan päivystykseen viime perjantaina klo 16.15. Hän oli kaatunut bussista poistuessaan ja satuttanut polvensa.
Menimme lääkärin vastaanotolle, josta rtg-kuvaan ja jälleen lääkärille. Lääkäri ilmoitti meille odotusaulassa, että epäillään murtumaa, ja polvesta tarvitaan lisää rtg-kuvia. Niiden jälkeen siirryimme traumapäivystäjälle.
Odotimme lääkäriä ja tutkimuksia yhdeksän tunnin ajan. Jokaisen eri vaiheen jälkeen jouduimme aina jonon hännille. Koko tänä aikana tuli yksi ainoa kuulutus:
Haartmanin päivystys on ruuhkautunut. Sen näimme ilman kuulutustakin. Yhdeksän tuntia ei ole kohtuullinen odotusaika, ei varsinkaan 95-vuotiaalle sotaveteraanille. Henkilökuntaa on syytä lisätä.
^^ Pullamössöä söisin varmasti vieläkin, jos ei kahvi tökkäisi! Olipa se vaan niin hyvää kun laitto sokeria paljon mössön päälle.. nyt ei ole tuosta muistona kuin tuo veltto takapuoli.
Juhlikaa rauhassa. Varmasti olisi otettu vaikka homppu-mukista..saahan sitäkin varmaan jo nokallisena?!
Viimeksi muokannut kuriton, 6.1.2015 klo 11.44. Yhteensä muokattu 1 kertaa.