Tässä Tikkakoskigatessa on kyllä todella mielenkiintoisesti napit vastakkain. Median puolelta on sankka joukko ammattiväkeä (Janne Vöökkunen, Ville Grahn, Jukka Holmberg ym.) kovaäänisesti kommentoimassa, että
Kyllä saa! , perusteluinaan että:
Turvallisuussalaisuuden paljastaminen on rangaistavaa vain, jos se on oikeudetonta. Oikeudetonta ei ole julkisen sanan tavanomainen haastatteluin ja kyselyin tai selvityksin tapahtuva tietojen keruu. Tämä on nimenomaisesti todettu säännöksen perusteluissa. Lainsäätäjä on näin halunnut osaltaan turvata tiedotusvälineiden toimintaa ja kansalaisten tiedonsaantioikeutta.
-Satu Kangas, lakiasiainjohtaja, Medialiitto
Toisella puolella, eli PV:ssa, valtionhallinnossa ja juridiikan puolella taas jyllää
Eipäs! -kanta, perusteluinaan että:
Helsingin Sanomat voisi hankia lakimiesapua. Päätoimittaja ei eilen televisiossa tiennyt, ettei rangaistavuus riipu salaisuuksia käsiteltäessä käytöstä tai vahingosta. Rangaistavaa on salaisen tiedon hankkiminen. Siten tiedon hallussapito on myös rangaistavaa.
- Jukka Kemppinen, professori, hovioikeudenneuvos
HS:n osalta tulee kuulkaa vielä pitkä taisto. Kovasti tekisi mieleni kysyä lakiasianjohtaja Satu Kankaalta, että
Mikä tai mitkä seikat tekivät turvallisuussalaisuuden paljastamisesta HS:lle oikeutettua - median oma harkintako? Toisaalta Kemppiseltä, että
Entäpä jos hankittu salainen tieto osoittaisi kansaa pahasti johdetun harhaan tai jopa kansalle valehdellun?
Epäilen HS:n tulevassa oikeusprosessissa vetoavan johonkin sellaiseen ajatukseen, että
Kansalla on oikeus tietää kenelle Suomi toimittaa tiedustelutietoa.
Nähtäväksi jää, hieman olen pettynyt jos tod. näk. tuleva HS:n uutisoinnin oikeusprosessi salataan -
Kansalla eli minulla on oikeus tietää!