Hopeinen Omena

PKivireki kirjoitti:^Äänekosken biotuotetehtaan kitaan menossa olevaa kuitupuuta - ei ihan "ohuen ohutta", vaikka seassa risua onkin:

No. Kuvasta ei erota kaikkea mutta on lähes satavarmaa että yksikään kotimainen metsänomistaja ei ole niin tyhmä että myisi kuitupuun arvolla sellaista tavaraa josta saisi omaan taskuun sahatukin hinnan..

PKivireki kirjoitti:Tää on ihan siis suoraan sanottuna perverssiä! Mooseksentien omakotialueen maisemointia by UPM ja Jyväskylän kaupungin metsäosasto:

Tuollainen omakotitonttien aukon viereen jätetty ja matalamman metsänreunapusikon suojaa vailla oleva tukkipuusto on kaunista katsella aurinkoisena päivänä mutta naapuruston mielipide metsiköstä voi muuttua jos seuraava ukkosrintama osuu paikalle sopivasta suunnasta...

PKivireki kirjoitti:^Äänekosken biotuotetehtaan kitaan menossa olevaa kuitupuuta - ei ihan "ohuen ohutta", vaikka seassa risua onkin:

Kuitupuuta tuo on.
Tukin latvan miniläpimitta on 15 tai 18cm. Jälkimmäistä kohti mennään metsäyhtiöiden tahdosta. Tai jos on lenko, ei kelpaa tukiksi vaikka paksuus muuten riittäisi.

Jo 12 senttinenkin menee pikkutukiksi.

juishi kirjoitti:Jo 12 senttinenkin menee pikkutukiksi.

Riippuu ostajasta, erilaisia välimittoja riittää paksuuden ja pituuden suhteen. Valokuvan pinossa oli kuitenkin selvää kuitua.

Onhan se isompikin puu kuitua, jos myyjä ja ostaja niin sopivat.

Pieni piiri pyörii Suomessakin; prof. Kotiaho istuu Koneen säätiön hallituksessa - ja johtaa tutkimusyhteisöä, joka saa rahansa Koneen säätiöltä:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/met ... i-1.322235

Vaimon perintönä saamat metsät (ja pellot) myytiin äkkiä pois kuleksimasta. Onneksi naapurinisäntä osti oikeaan hintaan. Hänen tiluksensa kasvoivat järkevästi suuremmiksi.

Harrastan perinnebiotooppia omistamallani kupp..vaatimattomalla metsäläntillä Sastamalassa. Siellä on ollut naapureitten lampaita hoitamassa ja nyt haaveilen iltaisin omasta henkilökohtaisesta muutaman kyytön tai highlandiläisen laumasta, joka keväästä syksyyn siellä söis ja sontis. Minun ja muiden sontiaisten iloksi.

Siksi minua hämmästyttää suunnattomasti, miksei media tai paljon siteerattu Jyväskylän yliopiston metsäekologian ja Suomen metsäteollisuuden Public Enemy Nro 1. prof Janne Kotiaho koskaan ota esiin luonnon monimuotoisuudesta tai uhanalaisista lajeista puhuttaessa kaikkein uhanalaisinta ja kaikkein eniten uhanalaisia lajeja kantavaa metsätyyppiä: niittyjä, metsälaitumia tai hakamaita.

Metsälaidun on metsä, jossa karja tai lampaat laiduntavat, hakamaa on metsä- tai niittymaalla oleva karjanlaidunnukseen käytetty, yleensä aidattu alue.

Juu-ei. Ainoa ongelma on suomalaisten metsäyhtiöiden harjoittama metsätalous:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006027515.html
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006029984.html
https://yle.fi/uutiset/3-10677907

Esim. noissa sopivasti ennen eduskuntavaaleja ilmestyneissä jutuissa kyllä mainitaan moneen kertaan metsäteollisuus ja hakkuut - ja sitten kumminkin tuodaan esiin uhanalaisuuden johtuvan myös "niittyjen umpeenkasvamisista" tai "avointen alueiden sulkeutumisesta".

Ne niityt tai metsälaitumet ei kuulkaa pelastu, vaikka lopetettaisiin Suomesta metsätalous kokonaan.

Kesällä olisi tarkoitus ottaa villasikoja hoitamaan metsittyviä vanhoja niittyjä.
Lehmiä näillä niityillä on ollut viimeksi 70-luvulla.
Nyt herätellään tätä maatalouspuolta uudelleen henkiin. Tälläkin paikalla on ollut maataloutta satoja vuosia ja nyt on ollut pitkä tauko.

Olisi mukava kun saisi jotain tukea tällainen pieni yrittäjä, mutta päinvastoin.
Säädöksiä ja kiristyksiä vain, täytyy tehdä kaikki säädötsen mukaan ja se maksaa tuhansia euroja.. tässä tapauksessa täytyy tehdä tupla aidat, joka saa näyttämään meidän tontin joltain keskitysleiriltä

Voit hakea laiduntamiseen tai perinnebiotoopin ylläpitoon tukea, joka ei kyllä päätä huimaa.

Hankkeita on valtiolla WWF:llä, ks. esim.
https://www.syke.fi/download/noname/%7B ... 5%7D/35545
https://wwf.fi/alueet/suomi/metsalaidunhanke/

.. ja jos ei elikoita riitä omasta takaa, niin tuolta:
https://www.laidunpankki.fi

Jos metsässä on tarve tai mieliteko tehdä jotain, siihen kyllä tuki tai verohelpotus löytyy.

Jos mennään maanviljelyksen puolelle niin tukisysteemit tulkitsevat pienimuotoisen - ja sivutoimisen isommankin - toiminnan harrastukseksi, johon ei mitään tukia tunneta. Sitten vasta kun ollaan ammattimaisuuden puolella, sivutoimi on yhtiöitetty tms. niin järjestelmä tunnistaa sinut.

Joskus 1980-luvulla 'harrastin' runsaan 10 ha:n pelloillani salaojitusta - naapuri sai omaan hommaansa avustuksen ja lähes korottoman lainan, minä en mitään 'kun en asunut tilalla'.

EU:ssa ruokatuotannossa ylituotantoa, metsätalouden kanssa taas niin ja näin.

Metsätalouteen tai metsäluontoon kohdistuu nykyään niin kovin monenlaista ja osin ristiriitaista odotusta, vaatimusta, pelkoa ja toivetta. Se on valitettavasti myös oivallinen kasvualusta liioittelevalle ja perusteettomilla uhkakuvilla pelottevalle populismille, mihin syyllistyy ihan professoritason heppuja.

Esimerkki: viimeksi hiilinielukeskustelussa lehtien palstoilla proffa Atte Korhola vaati Suomen päästöjä vertailtaessa 1850-luvulta saakka kertynyttä "hiilivelkaamne" mukaan globaaleihin päästöoikeuslaskelmiin.
Hiilivelasta:
http://www.co2-raportti.fi/index.php?pa ... ws_id=4229

Oho. Hiilivelat tiskiin: Iso-Britannia, Saksa, Venäjä, USA, Ranska, Hollanti, Puola, Tsekki, Slovakia menisivät siltä seisomalta selvitystilaan, kun heidän satojen mirjardien tonnien hiilivelka muutettaisiin sadoiksi miljardeiksi euroiksi, joilla annettaisiin sitten kolmansien maidet sotimisiin ym. ottamat velat anteeksi..

Ulkona paistaa aurinko, taidan mennä metsään!

Minulla oman metsän ’käyttökokemus’ muuttui radikaalisti pari vuotta sitten kun alueelle nousi 8 tuulimyllyä. Olivat jyhkeää nähtävää kun osat olivat vielä maassa, ei se mittakaava oikein sieltä yläilmoista enää hahmotu.

Omalle palstalle ei onneksi osunut muuta kuin tien parannus.

PKivireki kirjoitti:
Metsätalouteen tai metsäluontoon kohdistuu nykyään niin kovin monenlaista ja osin ristiriitaista odotusta, vaatimusta, pelkoa ja toivetta. Se on valitettavasti myös oivallinen kasvualusta liioittelevalle ja perusteettomilla uhkakuvilla pelottevalle populismille, mihin syyllistyy ihan professoritason heppuja.

Minua mietityttää se, että mistä kumpuaa ihmisten kaihoa koskemattomaan metsään ja kauhea vastustus ettei metsää saa hakata paljaaksi.

^Minust tuntuu, että meilläpäin noita avohakkuita on pikkasen liiaksi asti. Sellainen kaksataa vuotta tiheä vanha kuusikko kun vedetään sileeksi, niin kyllä se hiukkasen mietityttää..

Ehkä kun ne on kaikki hyvien liikenneyhteyksien varrella olevia metsiä, niin se raiskio on sitten tarjottimella siinä seuraavat 20-30 vee, jos ei siihen mitään rakenneta:



..kotikaupungissani Jyväskylässä nää omakotialueiden reunakuusikot myytiin Stora Ensolle, joka pistikin sitten ylläolevaan tyyliin sileeks ihan kaiken.

No, tuulen- ja näönsuojaa antavien metsien sijaan on rääseikkö-pajukkoa ja vattupusikkoa rusakoille ja kyykäärmeille.

Metsänaukko jos mietityttää, niin ei se selitä miksi avohakkuuta vastutetaan.

Olis kirveellä töitä...

Kysymys edelleen auki.

Haluat siis yksiselitteisen vastauksen kysymykseen Miksi avohakkuita vastustetaan?

Kun ei forumiltamme varmaan löydy kategorista avohakkuiden vastustajaa, niin esimerkiksi Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen kotisivulta löytyy muutama avohakkuiden vastustajien perustelu:

- avohakkuut tuhoavat metsämaiseman (olen osittain samaa mieltä)
- avohakkuut uhkaavat luonnon monimuotoisuutta (olen samaa mieltä, metsäyhtiöt ovat hakanneet ihan takapuoli ja todella vastuuttomasti, yksi esimerkki: UPM hakkasi 2017 suurelta osin paljaaksi Metsän tarina -elokuvastakin tunnetun kuukkelimetsän Ruokolahden Oritsuon Petrankankaalla. Alue kuului myös osana esitettyyn 100 suomalaista luontohelmeä –verkostoon Etelä-Karjalassa.)
- avohakkuut kiihdyttävät ilmastonmuutosta (olen osin eri mieltä, sillä tilalle istutettava kasvava metsä tulee 20 vuoden päästä sitomaan hiiltä enemmän kuin vanha hakattu)
- avohakkuisiin liittyvä metsämaan myllerrys kiihdyttää ilmastonmuutosta (olen samaa mieltä, sillä kiistaton fakta on, että kantojen möyriminen maasta vapauttaa co2 samantien ilmakehään sen sijaan että sama kanto lahoaisi 50-70 vuotta ja tarjoaisi samalla öttiäisille kodin ja ravintoa)

Lisänä tähän, että turvemaille tehtävät avohakkuut rasittavat vesistöjä:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/met ... a-1.157330

Tosin tässä Avohakkuut historiaan -ajattelussa on yksi ongelma: metsän Suomessa eivät ole samanlaisia keskenään, vaan metsätyyppejä on lukemattomia. Lisäksi unohdetaan se, että meillä on "aina" metsä uudistunut poistamalla vanha metsä; joko metsä on palanut, se on poltettu kaskeksi, raivattu laitumeksi, raivattu pelloksi ja pantu pelto pakettiin ja kasvatettu koivua - ja hakattu sekä istutettu uutta.

Jyväskylän Mustamäessä - siinä kaatopaikan naapurissa - sienestäessäni törmäsin avohakkuun vieressä luonnontilaiseen metsään, jossa oli runsaasti lahopuuta ym.



Mutta tätä luontoväen unelmaa eli koskematonta koheesion päätepisteessä olevaa vanhaa suomalaista metsää ei voi sanoa kovin monimuotoiseksi parhaalla tahdollakaan; kuuset siellä keskenään riitelevät ja muuta puustoa ei enää näy, vai sinnitteleekö yksi yksinäinen koivu tuolla oikealla!

SAK lietsoo taas pyhää maaseutuvihaansa vaalien alla ja muistuttaa haluavansa kiinteistöveron metsiin ja pelloille:
https://www.sak.fi/ajankohtaista/blogi/ ... isuusveroa

Öh, maajussithan hoitaa&hakkaa metsiä ja viljelee maata työkseen ja maksavat tästä työstä tuloksen mukaan verot sekä myös maatilan kiinteistöistä kiinteistöverot - eikö se riitä?

PKivireki kirjoitti:Mutta tätä luontoväen unelmaa eli koskematonta koheesion päätepisteessä olevaa vanhaa suomalaista metsää ei voi sanoa kovin monimuotoiseksi parhaalla tahdollakaan; kuuset siellä keskenään riitelevät ja muuta puustoa ei enää näy, vai sinnitteleekö yksi yksinäinen koivu tuolla oikealla!

Ei tosiaan näytä monimuotoiselta, jos lajituntemus koostuu lähinnä puulajeista. Mutta tuskin tämäkään metsä ihan luontaisesti on tuollaiseksi muotoutunut. Lehtipuiden poissaolo toki selittyy osin kuusen olemassa olosta, mutta merkittävämpi syy taitaa kuitenkin olla metsänkasvattajan ajatusmallista poistaa roskapuut häiritsemästä kuusten kasvua.

Kyllä tuo on vapaasti kasvanutta metsää entisillä Mustamäen (jäi autioksi 1920-luvulla) tilan hakamailla.

Tarkoitin monimuotoisuuden vähenemisellä sitä, että jos meillä jätettäisiin metsät oman onnensa nojaan niin kuin luovutetussa Karjalassa, niin "metsäsukkessio" eli havupuuvyöhykkeen metsien luontainen kehitys kulkisi tuohon suuntaan; kuusi lopulta syrjäyttäisi muut lajit. Eikä tämä jäisi puustoon: aluskasvillisuus muuttuisi vähällä valolla pärjääväksi, aukkoja ja aukeita alueita suosiva fauna siirtyisi muualle.

Nythän tämä monimuotoisuuden lasku näkyy jo: eniten uhanalaisia lajeja on entisten laidunmaiden ja niittyjen asukeissa. Sukkessio eli metsän luontainen muutosprosessi: niiden pusikoituminen->metsittyminen lehtipuilla -> havupuun ilmaantuminen -> havupuun valtaaminen -> kuusimetsäksi muuttuminen ei sinällään paranna monimuotoisuutta mitenkään. Toiset lajit voimistuu, toiset kuolee.

Edit. Ja kun et minua usko kuitenkaan, niin tuossa Suomen Luonnonsuojeluliiton selventävä kaavio sukkessiosta:

PKivireki kirjoitti:Tarkoitin monimuotoisuuden vähenemisellä sitä, että jos meillä jätettäisiin metsät oman onnensa nojaan niin kuin luovutetussa Karjalassa, niin "metsäkoheesio" eli havupuuvyöhykkeen metsien luontainen kehitys kulkisi tuohon suuntaan; kuusi lopulta syrjäyttäisi muut lajit. Eikä tämä jäisi puustoon: aluskasvillisuus muuttuisi vähällä valolla pärjääväksi, aukkoja ja aukeita alueita suosiva fauna siirtyisi muualle.

Tätä voidaan ehkäistä muillakin keinoilla kuin avohakkuilla. Näin ainakin uskon, vaikken ymmärräkään metsänhoidosta juuri mitään.

^No olis. Ja aukkohakatun maan kulottaminen olis ihan hirmuisen hyödyksi metsämaalle ja lisäis monimutoisuutta ihan v*%#sti, mutta voi: siitä syntyy päästöjä.

Tässä allekirjoittanut makkaranpaistossa: