Visailu setämiehille!
Sana on (melkein) vapaa.
Re: Visailu setämiehille!
Viesti Kirjoittaja PKivireki »
Merkurius Mäkinen olis kyllä komee nimi, mutta ei.
Vihje: nimen alkuperä vuorokauden aikaan liittyvä ilmiö.
Onhan tuo: on laulajatarta, Ruotsin puolustusvoimia, Amerikkalaisia kaupunkeja, venäläistä tykkivenettä, Mikko Kuustosta ja ties mitä..
Ja löytyy Suomen nimipäiväkalenterista
Vihje: nimen alkuperä vuorokauden aikaan liittyvä ilmiö.
Onhan tuo: on laulajatarta, Ruotsin puolustusvoimia, Amerikkalaisia kaupunkeja, venäläistä tykkivenettä, Mikko Kuustosta ja ties mitä..
Ja löytyy Suomen nimipäiväkalenterista
Re: Visailu setämiehille!
^Suattaapi tosjaan olla tuo.
Aurora lähtee telakalle
Aurora lähtee telakalle
Auroran remontin budjetti on kahdeksan miljardia ruplaa
En finnjävel
Re: Visailu setämiehille!
Viesti Kirjoittaja PKivireki »
Kyllä!
Pietarissa sijaitseva pyssyvene:
..jokunen kaupunki Yhdysvalloissa, joissa yhdessä ammuskeltiin vastikään:
.. ja kelvoton laulaja Laura Julku, taiteilijanimeltään Aurora:
Ja ties mitkä muut Aurora-nimiset asiat viettivät nimipäiviään 10. maaliskuuta, myöhästyin siis kolmisen viikkoa kysymyksessäni.
Pietarissa sijaitseva pyssyvene:
..jokunen kaupunki Yhdysvalloissa, joissa yhdessä ammuskeltiin vastikään:
.. ja kelvoton laulaja Laura Julku, taiteilijanimeltään Aurora:
Ja ties mitkä muut Aurora-nimiset asiat viettivät nimipäiviään 10. maaliskuuta, myöhästyin siis kolmisen viikkoa kysymyksessäni.
Re: Visailu setämiehille!
Viesti Kirjoittaja PKivireki »
..Ruotsin puolustusvoimat ja Mikko Kuustonen?
Ruotsin sotilasveikot ja -siskot järjestivät viime syksynä Aurora 2017 -sotaharjoituksen, joka jostain syystä jäi erään samaan aikaan järjestetyn Zapad-nimisen pyssyleikin varjoon ja Mikko Kuustonen puolestaan julkaisi v. 1994 Aurora-nimisen albumin, joka ei ollut kummoinenkaan myyntimenestys.
Ruotsin sotilasveikot ja -siskot järjestivät viime syksynä Aurora 2017 -sotaharjoituksen, joka jostain syystä jäi erään samaan aikaan järjestetyn Zapad-nimisen pyssyleikin varjoon ja Mikko Kuustonen puolestaan julkaisi v. 1994 Aurora-nimisen albumin, joka ei ollut kummoinenkaan myyntimenestys.
Re: Visailu setämiehille!
Jatkossa voi vihjeluetteloon lisätä tämänkin:
https://en.wikipedia.org/wiki/Aurora_(fictional_planet)
https://en.wikipedia.org/wiki/Aurora_(fictional_planet)
- - -Aurora is a fictional planet in Isaac Asimov's Robot series. It was the first world settled by the Spacers, originally named 'New Earth'; it was located 3.7 parsecs (12 light years) from Earth.
Mikäs tämä fiktiivinen opettaja sitten oli?PKivireki kirjoitti:Persana, ... fiktiivinen tähtitieteen opettaja
Viimeksi muokannut arisel, 2.4.2018 klo 15.12. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
En finnjävel
Re: Visailu setämiehille!
Viesti Kirjoittaja PKivireki »
Ja Aurora de Chile oli laajalevikkisin lehti aikanaan Chilessa, koska oli ainoa [a
https://en.wikipedia.org/wiki/Aurora_de_Chile
https://en.wikipedia.org/wiki/Aurora_de_Chile
Re: Visailu setämiehille!
1800-luvulla!? Eeehheh, ei ihan yleistietoa ehkä. Osanottajajoukko kokee nyreyttä tässä kert kisan asettaja käytti preesens-muotoa. Chilen laajalevikkisin lehti on varmaan se Mercurio jotain... voi velmuilua.PKivireki kirjoitti:Ja Aurora de Chile oli laajalevikkisin lehti aikanaan Chilessa, koska oli ainoa [a
https://en.wikipedia.org/wiki/Aurora_de_Chile
Re: Visailu setämiehille!
Viesti Kirjoittaja PKivireki »
Olin viime kesänä pyöräilemässä Kokemäenjoen. Poikkesimme jossain vaiheessa jokireitiltä kohti majapaikkaa, ja ihmettelin ääneen erikoista paikannimeä, jolle en millään mielikuvituksella saanut järkevää merkitystä.
Siinä samassa alkoi vierestä luento professori Juha Pentikäisen toimesta, jossa mm. viitattiin ristiriitaan historiankirjoituksessa ja paikannimistössä; koulukirjoituksemme mukaan ja esim. Wikipedia Suomen asuttaminen on menemistä "tyhjiin erämaihin":
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_asutushistoria
..niin että satakuntalaiset, hämäläiset ja savolaiset talonpojat asuttivat tyhjiä erämaita 1200-1500-luvuilla, mutta siitä huolimatta näistä entisistä tyhjistä erämaista löytyy yllättävän paljon saamelaisperäisiä paikannimiä.
Siispä kysymys; mikä surullisenkuuluisa kunta Suomessa, nimessä saamelaislaina?
Siinä samassa alkoi vierestä luento professori Juha Pentikäisen toimesta, jossa mm. viitattiin ristiriitaan historiankirjoituksessa ja paikannimistössä; koulukirjoituksemme mukaan ja esim. Wikipedia Suomen asuttaminen on menemistä "tyhjiin erämaihin":
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_asutushistoria
..niin että satakuntalaiset, hämäläiset ja savolaiset talonpojat asuttivat tyhjiä erämaita 1200-1500-luvuilla, mutta siitä huolimatta näistä entisistä tyhjistä erämaista löytyy yllättävän paljon saamelaisperäisiä paikannimiä.
Siispä kysymys; mikä surullisenkuuluisa kunta Suomessa, nimessä saamelaislaina?
Viimeksi muokannut PKivireki, 4.4.2018 klo 8.44. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Visailu setämiehille!
Viesti Kirjoittaja PKivireki »
Liianko vaikeako?
Kyseisen pitäjän vääkynässä kilvenjako kuvastaa osaltaan sekä seudun jakoon vesistöjen ja maa-alueiden välillä että sen sijaintiin vanhojen maakuntien keskellä Hämeen, Pohjanmaan ja Savon raja-alueilla. Nuolenkärjet viittaavat muinaisaikojen jahtimiesten eränkäyntiin.
Aha. Tommone:
Kyseisen pitäjän vääkynässä kilvenjako kuvastaa osaltaan sekä seudun jakoon vesistöjen ja maa-alueiden välillä että sen sijaintiin vanhojen maakuntien keskellä Hämeen, Pohjanmaan ja Savon raja-alueilla. Nuolenkärjet viittaavat muinaisaikojen jahtimiesten eränkäyntiin.
Aha. Tommone:
Re: Visailu setämiehille!
Viesti Kirjoittaja homenamsi »
Siis tämän tietoliikennepalveluissa normihenklönä käytetyn mummon kotikuntako? Ei oikein mätsää siihen Kokemäenjokeen mutta vaakunakuvaan kyllä.
Viimeksi muokannut homenamsi, 4.4.2018 klo 13.40. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Visailu setämiehille!
Viesti Kirjoittaja PKivireki »
Juu, jos tarkkaan luet, niin Kokemäenjoessa pyöräily olikin vain johdantolause kysymykselle, eikä siis itse kysymykseen kuulunut joki. Pihtipudas on oikea vastaus ja kuvassa mummo:
Eli Pihtiputaan nimessä se sana "pudas" on laina saamen kielestä ja tarkoittaa sellaista joen haaraa, joka palaa takaisin emäjokeen. Padasjoki on myös samasta sanasta kotoisin. Wikipedia väittää sanaa Pohjois-Pohjanmaalta tulleeksi, mutta kylläpä se on siantuntijoitten - esim. Kaisa Häkkinen tai mainittu Juha P. - mukaan lainaa saamen kielestä.
Jännempi sananjuuri on Hankasalmella sijaitseva Suolivesi, joka nimenä vesistölle on aika inha, mutta muuttuu huomattavasti ymmärrettävämmämmemmäksi kun miettii saamen kielen sanaa suolu = saari.
Entäs tuleeko kenellekään mieleen maantiedettä ja alkohoolia yhdistävää erisnimeä, joka on myös lainaa saamen kielestä?
Eli Pihtiputaan nimessä se sana "pudas" on laina saamen kielestä ja tarkoittaa sellaista joen haaraa, joka palaa takaisin emäjokeen. Padasjoki on myös samasta sanasta kotoisin. Wikipedia väittää sanaa Pohjois-Pohjanmaalta tulleeksi, mutta kylläpä se on siantuntijoitten - esim. Kaisa Häkkinen tai mainittu Juha P. - mukaan lainaa saamen kielestä.
Jännempi sananjuuri on Hankasalmella sijaitseva Suolivesi, joka nimenä vesistölle on aika inha, mutta muuttuu huomattavasti ymmärrettävämmämmemmäksi kun miettii saamen kielen sanaa suolu = saari.
Entäs tuleeko kenellekään mieleen maantiedettä ja alkohoolia yhdistävää erisnimeä, joka on myös lainaa saamen kielestä?
Viimeksi muokannut PKivireki, 4.4.2018 klo 15.29. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Visailu setämiehille!
Viesti Kirjoittaja PKivireki »
Maakunta Etelä-Pohjanmaa..
Lainasanoista väitellyt Ante Aitio on todennut, että suomen kieleen jääneistä lainasanoista erottuu selviä ryhmiä, kuten esimerkiksi luontoon, liikkumiseen ja käsityöhön liittyviä termejä sekä tietty niitä paikannimiä.
Tämä on sinänsä helppo ymmärtää tällaisen lerppahuuli-mölliäisenkin, kun ajattelee pronssikaudella eläneitä hämäläisiä, pohjalaisia ja savolaisia sisämaahan tunkevia; he kohtasivat uusilla metsämailla eri tavalla elävää tummaa, karvatonta ja pienikokoista väkeä, jonka kanssa tietty oltiin enemmän tai vähemmän kontaktissa. Pääasiassa varmaan ikävänpuoleisissa.
Mutta mikä paikka ja alkohooli, jonka nimen voi johtaa saamen kielen sanasta, häh?
Lainasanoista väitellyt Ante Aitio on todennut, että suomen kieleen jääneistä lainasanoista erottuu selviä ryhmiä, kuten esimerkiksi luontoon, liikkumiseen ja käsityöhön liittyviä termejä sekä tietty niitä paikannimiä.
Tämä on sinänsä helppo ymmärtää tällaisen lerppahuuli-mölliäisenkin, kun ajattelee pronssikaudella eläneitä hämäläisiä, pohjalaisia ja savolaisia sisämaahan tunkevia; he kohtasivat uusilla metsämailla eri tavalla elävää tummaa, karvatonta ja pienikokoista väkeä, jonka kanssa tietty oltiin enemmän tai vähemmän kontaktissa. Pääasiassa varmaan ikävänpuoleisissa.
Mutta mikä paikka ja alkohooli, jonka nimen voi johtaa saamen kielen sanasta, häh?
Viimeksi muokannut PKivireki, 4.4.2018 klo 17.55. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Visailu setämiehille!
Viesti Kirjoittaja PKivireki »
^ Kyllä. "Korva" tarkoittaa saamen kielessä koskessa olevaa kivistä vapaata virtauspaikkaa, eli Juha Pentikäisen mukaan "kosken korva" muuttui pikkuhiljaa vuosisatojen kuluessa Koskenkorvaksi, vaikka lapinväki oli jo ajat sitten painellut pohjoiseen.
No, tutkijain mielestä lappalaisten oleskelusta lakeuksilla joskus kauan sitten todistaa esimerkiksi Ilmajoella oleva Lapinmäki. Keskisuomalaisesta katsantokannasta Lapinnyppylä.
No, tutkijain mielestä lappalaisten oleskelusta lakeuksilla joskus kauan sitten todistaa esimerkiksi Ilmajoella oleva Lapinmäki. Keskisuomalaisesta katsantokannasta Lapinnyppylä.
Re: Visailu setämiehille!
Toisaalta olen lukenut joidenkin tutkijoiden arvioita siitä, että nämä Lappi-nimiset paikat eivät aina välttämättä tarkoita saamelaista asutusta vaan saamelaisten kaltaista paimentolaistyyppistä elintapaa.PKivireki kirjoitti:No, tutkijain mielestä lappalaisten oleskelusta lakeuksilla joskus kauan sitten todistaa esimerkiksi Ilmajoella oleva Lapinmäki. Keskisuomalaisesta katsantokannasta Lapinnyppylä.
Re: Visailu setämiehille!
Ehkä. Mutta voi tuolle olla muitakin selityksiä. Ainakin Hyvinkäältä löytyy Suolijärvi jossa ei ole yhden yhtää saarta mutta muoto on pitkä mutta kapea.PKivireki kirjoitti:
Jännempi sananjuuri on Hankasalmella sijaitseva Suolivesi, joka nimenä vesistölle on aika inha, mutta muuttuu huomattavasti ymmärrettävämmämmemmäksi kun miettii saamen kielen sanaa suolu = saari.
Re: Visailu setämiehille!
Viesti Kirjoittaja homenamsi »
Google näköjään houkutteli merta edemmäs kalaan - Vanuatulla on Sake-niminen kaupunki, Japanissa sellaista olen maistanutkin ja jostain netin saamelaissanastosta löytyi myös sake jonkun maisemaelementin nimenä.homenamsi kirjoitti:Mennäänkö Ainujen maille vai peräti Vanuaatuun?
Ei ole helppoa kysymysten tekokaan.
Hyppää
- Yleiset aiheet
- ↳ Ajankohtaista Apple-maailmasta
- ↳ Käyttöjärjestelmät
- ↳ Ohjelmat
- ↳ Yleiskeskustelu
- Mac ja oheislaitteet
- ↳ Yleiskeskustelu laitteista
- ↳ MacBook, MacBook Pro ja MacBook Air
- ↳ iMac
- ↳ Mac mini
- ↳ Mac Pro ja Mac Studio
- ↳ Ongelmia Macin kanssa?
- iPhone, iPad ja Apple Watch
- ↳ iPhone-, iPad- ja Apple Watch -laitekeskustelu
- ↳ iPhone-, iPad- ja Apple Watch -ohjelmat sekä iOS
- ↳ Ongelmia iPhonen, iPadin tai Apple Watchin kanssa?
- Huviksi ja hyödyksi
- ↳ Off-topic
- ↳ Kuva ja graafinen suunnittelu
- ↳ Audio ja musiikki
- ↳ Video, televisio ja elokuvat
- ↳ Pelit ja pelaaminen
- ↳ Ohjelmointi, skriptit ja palvelimet
- ↳ Tietoturva ja varmuuskopiointi
- ↳ Verkot, mobiilidata ja muut puhelimet
- ↳ Retronurkka
- ↳ Foorumin ylläpito
- Kauppapaikka
- ↳ Myydään Mac
- ↳ Myydään iPhone, iPad ja iPod
- ↳ Myydään muut Applen tuotteet
- ↳ Myydään muuta tietotekniikkaa
- ↳ Ostetaan Mac
- ↳ Ostetaan iPhone, iPad ja iPod
- ↳ Ostetaan muut Applen tuotteet
- ↳ Ostetaan muuta tietotekniikkaa
- ↳ Vaihdetaan, annetaan, työtä haetaan ja tarjotaan
- ↳ Kauppapaikan keskustelu ja hintavinkit